mutta minä haluan naisen, jonka kanssa saan seurustella loppuelämäni. En halua kokeilla, en halua yhdenillanjuttuja, enkä halua olla kokeilunkohde.
En tiedä olenko
poikkeustapaus(ko)
13359
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sama
Eiköhän jokainen seurustelusuhde tähtää siihen loppuelämäx, vaan ei kaikki sitten loppujenlopuksi olekkaan niin luotuja toisilleen.
Niin mieki aattelen.
Saatan ottaa tapani mukaan ylianalyyttisen kannan(ensinnäkin myönnän tuntevani samoin ja siksi en ole vielä seurustellut kenenkään kanssa vaikka olenkin jo 23), mutta tietääkseni parisuhteen ym. elämän oppiminen tulee ekstroventti-ihmiselle(joita siis suurin osa on) käymällä läpi ja kokeilemalla. Joskus voi toki käydä tuuri ja eka nappaa. Introventit taas ovat harkitumpia, ajattelevat ennenkuin tekevät, mutta kokemattoman maine ekstroventtien maailmassa on toisinaan kapula. Enpä minäkään loppujenlopuksi yhdenillanjuttuihin pysty vaikka olen yrittänyt suostutella itseäni.
Höpönlöpö
Ulospäinsuuntautuneet ihmiset eivät välttämättä harrasta yhtään sen enempää/vähempää yhdenillanjuttuja. Itse olen ns ekstrovertti ja nuorempana olin tosi tiukkis, mitä tuollaiseen merkityksettömään seksiin tulee.. Ajattelin myös, etten tarvitse kuin sen yhden "oikean" yms.
Mutta niin vaan ne asenteet höllenee, kun ikää tulee lisää. Eikä se välttämättä tarkoita sitä, että silloinkaan hirveesti satunnaisia seksisuhteita harrastaisi yhtään miettimättä, mutta jonkinlainen periaatteellisuus tuossakin asiassa haalistuu ja tajuaa, että itseasiassa erilaiset kokemukset voivat olla hyvinkin arvokas asia. Ja oikeasti voishan se olla vähän tylsää katsella samaa naamaa hamaan hautaan saakka. Tätäkään näkökulmaa ei ehkä ymmärrä, jos ei ole koskaan ollut pitkässä ja latistuneessa suhteessa :D
Ehkäpä minä kuulostin jotenkin haaveilijalta siitä yhdestä ja oikeasta. Se ei suinkaan ollut sanomani. Minä vain enemmän viihdyn yksin ellei jonkun kanssa natsaa jotenkin. Jopa seksisuhteeseenkin koen tarvitsevani sitä jotain että viitsisin edes kokeilla. Tai no...jos toinen osapuoli osoittaa paljonkin aktiivisuutta niin ei sitä tiedä. Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan...
*ekstrovertti
*introvertti
Mortti ja Vertti.
sama
Et ole poikkeustapaus
Aloittaja, et ole ainoa joka toivoo moista mutta se on toiveajattelua. Se ei tule tapahtumaan. Tulet pettymään monta kertaa. Sellaista elämä on
Joopa joo. Eihän ihminen voi haluta asiaa, mitä ei olisi jo olemassa koska silloin ei olisi tietämystä ja sitä kautta halua koko asiasta. Elämänkumppanin etsiminen on maailman luonnollisin asia.
Itsekkään en harrasta lyhtitä juttuja, sillä kerran olen kokenut jotain niin syvää, ettei mitkään pinnalliset jutut sen jälkeen enää kiinnosta.
Pitää varoa, ettei se juna jätä asemalle.
Mun exä alko vasta myöhemmällä iällä seurustelemaan. Ei ollut ennen rakastunut tarpeeksi?
Meillä oli suhde ja oltiin sitten ystäviä vuosia senkinjälkeen .Vietettiin lomia yhdessä ja nähtiin muutenkin.
Ja sitten yhtäkkiä hän kuoli pois, Jos ei oltas seurusteltu, niin ei olis tässä elämässä ehtinyt seurustella ollenkaan.