Pimeneekö ajatuksesi kuin yön siivet hänen puhuessaan sanoin, joita et kuule.
Ajatuksesi ollessa hänessä, mutta toisaalla.
Katsot häneen, muttet häntä.
Katsot suoraan hänen sydämeensä.
Ja näet sydämesi yhdistyvän hänen sydämeensä.
Näet avuttomana järkesi epäröinnin ennen luovuttamistaan,
etkä enää hämmästy mistään,
koska sillä hetkellä rakkautesi on yhtä sokea kuin järkesi valo.
Mutta älä huolestu,
sydämesi näkee oikein.
Se ymmärtää,
ettei rakkaus voi olla väärin.
Ajatuksesi ollessa hänessä, mutta toisaalla.
Katsot häneen, muttet häntä.
Katsot suoraan hänen sydämeensä.
Ja näet sydämesi yhdistyvän hänen sydämeensä.
Näet avuttomana järkesi epäröinnin ennen luovuttamistaan,
etkä enää hämmästy mistään,
koska sillä hetkellä rakkautesi on yhtä sokea kuin järkesi valo.
Mutta älä huolestu,
sydämesi näkee oikein.
Se ymmärtää,
ettei rakkaus voi olla väärin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Juurikin näin se käy.
Hienosti kirjotit!
Erityksen hankalaa tuo on puhelimessa! Kun et voi edes yrittää kaivaa silmiäsi auki hänen edessään...Ja entä kun poraudutte toistenne silmiin...kuka korvia enää tarvitseekaan..
Lämmin iho, sydän ja -Sinä
Oli tämä sitten mitä vain, tämä ei voi olla väärin.
Annoin sinun nähdä,
päästin sinut sieluuni.
Sain lainaksi iholleni,
hetkessä hämärässä.
Täytit minut intohimolla,
hetken lähes rakkaudella.
Ja vaikka olit vain käymässä,
nähdä sain jotain enemmän.
Vaikka tiedän, sua enää näe en,
silloin näin onnen,
edes hetkisen.
Kaunis ja koskettava.
Kiitos samoin! :-)