Itse muistan lapsuudestani pieniä ilkitekoja joita tuli tehtyä joskus.
Olin käymässä naapurissa ja siellä oli suuri navetta ja kanala.No sitten kerran tyttöjen kanssa keksimme tyhjentää kananpesät ja kerätä munat.No,mitä munilla tehtäis?Heitetään seinään!
Parempi ehdotus,otetaan lypsyjakkara ja paiskitaan siihen.Ja arvatkaas kuka oli tekijä?
Minä tietenkin.Ja toiset nauroi vieressä.
Talon mummo oli kuullut lystinpidon navetasta
ja päätti tulla katsomaan.Meikäläisellä 10:nes
muna menossa kohti jakkaraa!
Siihen loppui lystin pito,hämärästi sen vielä muistan,seurasi selkäsauna kotona ja siitä asiasta
joskus(!) muistutetaan vieläkin.
Miksiköhän?
Olin käymässä naapurissa ja siellä oli suuri navetta ja kanala.No sitten kerran tyttöjen kanssa keksimme tyhjentää kananpesät ja kerätä munat.No,mitä munilla tehtäis?Heitetään seinään!
Parempi ehdotus,otetaan lypsyjakkara ja paiskitaan siihen.Ja arvatkaas kuka oli tekijä?
Minä tietenkin.Ja toiset nauroi vieressä.
Talon mummo oli kuullut lystinpidon navetasta
ja päätti tulla katsomaan.Meikäläisellä 10:nes
muna menossa kohti jakkaraa!
Siihen loppui lystin pito,hämärästi sen vielä muistan,seurasi selkäsauna kotona ja siitä asiasta
joskus(!) muistutetaan vieläkin.
Miksiköhän?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siitä on jo aikaa vaikka kuinka paljon, kun olin koulussa, mutta eräänä päivänä päätinkin lintsata. Kuuntelin kotona musiikkia, kunnes yhtäkkiä isäni tulikin kesken työpäivän kotona käymään. No, minähän jätin mankan auki ja juoksin suoraan oman huoneeni vaatekomeroon. Siellä monta minuuttia lattiarajaan kyyristyneenä kuuntelin isäni huutelua "Hei, onko täällä joku kotona", yhtäkkiä isäni käveli huoneeseeni ja tempaisi komeron oven auki. Kyllä minua sitten nolotti!
oli lähellä kun päätin kokeilla osaako kissani
uida. ( itse en ollut vielä silloin uimataitoinen)
Asuimme joen rannalla ja otin vesisaavin menin siihen kissoineni ja meloin rannasta poispäin.
Laskin kissan veteen ja osasihan tuo uida mutta
minulle oli käydä huonosti. Onneksi isäni oli
rantatöyräällä ja haki pois. Korvani kuumottaa
vieläkin siitä läksytyksestä.
Yksi vanhempi kaveri oli vohkinut dynamiittinalleja ja hän antoi meille nuoremmille niitä.Käyttöohjeena oli neuvo,että sellainen laitetaan variksen perseeseen ja lasketaan se lentoon,no onneksi oli sellainen vanhanajan puucee jossa isäni sattui istumaan ja hokasi,että nyt on pojilla jotain juonta mielessä,hän hokasi asian ja juoksi housut kintussa ottamaan ne pois kun olin juuri kaivamassa sieltä sisältä sellaista kivanväristä keltaista ainetta pois.
vieläkin isosisko nimittää meitä muita siskoja eläinrääkkääjiksi,kun pidimme kanoja sylissä ja tökimme 5v lapsen voimalla kanoja pyrstön alle että ne alkas munimaan,eikä kanat siitä vahingoittunut,elivät vielä pitkään.Mutta jo 60-llä ollaan ja isosisko jaksaa opastaa meitä edelleen.Oma käytös-hällä väliä tyyliä ollut jo lapsuudesta lähtien ja vielä pehempaa hän itse teki!
Varastin naapurin tytöltä nuken oli niin ihana,kun itselläni ei ollut.Naapurit kun huomasi sen niin tulivat hakeen pois,sain tietysti risuja per***lle,sen muistan ikäni hävettää vieläkin.enpäs ole enään tehnyt sellaista.
Eihän 50 iässä nukkeja varastella ;)
Leikkikavereita löytääkseen piti karkailla naapuriin. Miksi oikeaa lupaa ei saanut, on hämärän peitossa.
Yleensä näistä retkistä selvisin vain anteeksipyynnöllä, mutta kerran olin sen verran kauan poissa, että arvasin jotain seuraamuksia saavani.
Oli kevät, mielestäni kaukoviisaana poimin ison kimpun valkovuokkoja, turhaan.
Äiti komensi kämmenet pöydän reunalle ja nappaisi pari kertaa jollakin ranstakalla. Siitäkös minä itkemään;"Vaikka minä sinulle kukkiakin toin".
Varasta nukkeja enään onhan tästäkin 50vuotta aikaa jo eli se siitä!
Vitsiksi oli tarkoitettukin :-)