Niin alastomana olen edessäsi..
haavoittuvana..
Ja voisit murskata minut kuin kärpsen,
Yhdellä iskulla..
Mutta sinulla on sydämesi , lempeytesi,
miksi minä pelkäisin sinua..
Vahvat käsivartesi kannattelisivat minua.
haavoittuvana..
Ja voisit murskata minut kuin kärpsen,
Yhdellä iskulla..
Mutta sinulla on sydämesi , lempeytesi,
miksi minä pelkäisin sinua..
Vahvat käsivartesi kannattelisivat minua.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ylläpidolle laitettu viesti, että runosi on väärällä palstalla.
No voi vattulit sentää..
Mielensä pahoittaja?
ei o sit sullakaan parempaa tekemistä, voi elämän kevät teittii älykääpiöitä.
Ihminen on kuin lasi
murtuu joskus hipaisusta
joskus pomppaa
vaikka tippuu korkealta
Lasissa on särmät
ja kuplat
Kun lasia hioo
näkyy veden väikkyessä
sateenkaaren värit
valossa karnevaalit
Lasi elää
siinä on näkökulmia
Kun lasi sulaa
syntyy uusi lasi
kuplineen ja särmineen
lopulta se on
hiottuna
upea timantti
ja sellainen sinä olet!
Upea runo, pidin paljon. Kiitos. (24 02)
lasitimantit on arvottomia, kaameeta piilov*ttuilua!
No huh huh, ei noin hieno teksti voi olla vittuilua. Jos et nyt just halua sitä.
Jotkut ne vaan näkee kaikki asiat negatiivisena..
sellaiset lasit silmillä, et niillä näkee vain negaa.
Ensimmäiseksi käy silmään se pienikin negatiivinen juttu. Sitten etsii sitä suurennuslasin kanssa ja kun tarpeeksi tarkasti etsii, niin keksii lisää aina. Hui..
Tuokin, että 'lopulta hiottuna sen on kaunis timantti..'
Haluaako se lasi tulla sulatetuksi ja hiotuksi, miltä se siitä lasista tuntuu, kun hiotaan, vailla puudutusta?
No niin...näin ikkäästi.. .
tämäkin mutta silti sekin tänne hukkuu..