diagnosoinnista?

Ei siis sairaudellisesti, vaan diagnosoimisen kannalta sama kun epilepsiassa. Eli tietty määrä klassisia tunnusmerkkejä tai edes yksi jos on tarpeeksi selvä, kun täyttyy, annetaan usein jo ainakin alustava diagnoosi ja tältä pohjalta aletaan tehdä jatkotutkimuksia tai jo hoitoon ruvetaan paneutumaan.

Diagnoosin tekemiseen on pitkä lista klassisia oireiluja mutta sitten myös harvinaisempia epätyypillisiäkin, jolloin monesti sairaus saatetaan huomata vasta kun se on pitkällä. Likvorista ja magneetista nyt yleensä jotain osviittaa varmasti saadaan jossakin vaiheessa kun tauti ei ole vielä pitkälläkään. Usein esim. silmään tulee suuressa osassa myös muutoksia.

Tottahan on kuten tuossa jo itsekin sanoin, aina ei kertakaikkiaan saada neurologisissa asioissa varmaa diagnoosia kuin vasta valitettavan pitkällä mutta otsikostasi voi sen verran päätellä että jos 10 vuotta olet oireillut ja koko ajan aktiivisesti tutkittu, etenkin viimeaikoina niin kyllä olisi aika marginaalitapaus jos ei missään olisi viitteitä edes johonkin suuntaan. Ennemminkin voisi sanoa että nykylääketieteen tunteman käsityksen mukaan ainakain ms-taudin kyseessäollessa olisi jo kyllä vähintään yksi klassinenkin tunnusmerkki täyttynyt.

Omassa tiedossa on pisin että n. 6 vuoden kohdalla oireiden alkamisesta alettiin kallistua vahvasti ms-taudin puolelle ja 7 vuoden kohdalla tuli asian selviä merkkejä useitakin ja diagnoosi. Kaikki muut kyllä tulleet aiemmin.

itselläni tehty dg n.s Poserin kriiteereillä, jossa potilaalla pitää olla tietty määrä oireita , jolloin tauti tehdään kliinisen kuvan perusteella. Tällöin neurologi toteaa, diagnosoi ja hoitaa asian eteenpäin.

Yleislääkäri tai tk-lääkäri ei sitä voi tehdä, sen sijaan hän voi kyllä lähettää sinut sairaanhoitopiirisi neurologiseen yksikkköön diagnoosin tekoa varten.