Yksinäisyys asuntolassa ja luokassa

Hei. Opiskelen lapsi-ja perhetyön perustutkintoa. Olen 18v. Toinen vuosi on menossa koulua ja ihan kohta olisi opinnot puolessa välissä. Koulun yläkerrassa on tämä asuntola jossa suurin osa meidän luokasta asuu ( ei kaikki kun he asuvat tässä paikkakunnalla tai lähi paikkakunnilla) Viime vuonna kun koulu alkoi tämä koko paikkakunta oli ihan uusi minulle ( en ollut käynyt täällä ennen) ja uudet ihmiset yms. Olin ujo ja arka ja olen vieläkin koska koulukiusaaminen on takana kun minua kiusattiin peruskoulussa. Muut minun luokkalaiset pyysivät välillä minua iltaisin viettämään iltaa esim. pelaamaan jotain lautapeliä. Olisin halunnut mutta uskallus ei riittänyt. Seurauksena siitä jäin ulkopuoliseksi luokassa. Tänä vuonna on ollut sitten toisin päin tavallaan. Eli he eivät ole halunneet minua mukaan mihinkään. Meidän luokka on muutenkin hajaantunut eri kaveriporukoihin. Olen monta kertaa pyytänyt heitä mm. pelaamaan tai viettämään muuten vaan iltaa minun kanssa. Eivät ole suostuneet. Illat olen siis yksinään omassa huoneessa tai pyörin keskustassa yksin. Paljon itken iltaisin että loppuisi tämä yksinäisyys. Mulla ei ole muutenkaan kavereita paljon :( mutta oma vikani tämä on kun en lähtenyt heti muiden mukaan silloin. :( onko kellään antaa neuvoja mitä voisin tälle asialle tehdä enää?
6259
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Onko Koulussasi Koulu psykologi?

Äänestä

Koulukuraattori on ja terveydenhoitaja. Olen kyllä heille sanonut tästä tilanteesta ja opettajallenikin mutta he ovat sanoneet että pitää vain yrittää uudestaan kysyä heitä viettämään iltaa. Huomenna on aika taas kuraattorille. Katsotaan sanooko samaa vielä...

Äänestä
  • No eihän tuohon ongelmaan oo mitää ratkaisuu oikeen. Ketään ei voi kenenkään kaveriksi pakottaa.

    Äänestä

  • poika 18v kirjoitti:

    No eihän tuohon ongelmaan oo mitää ratkaisuu oikeen. Ketään ei voi kenenkään kaveriksi pakottaa.

    Mene johonkin harrastukseen, josta pitäisit.Etsi kavereita, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita kuin sulla.Ei ole pakko olla sellaisten kaveri, jotka eivät hyväksy sua hiljasempana.Yleensä hiljaset ihmiset ovat äänekkäitä ihmisiä viisaampia ja mukavia kun heihin tutustutaan läheisesti :) Käy vaikka baarissa ja harrastuksissa!

    Äänestä

On ollut kokemusta oon opiskellut ammattioppilaitoksessa
jossa yövyin asuntolassa. Olihan se vähä tylsää kun ei jotkut
ystävät olleet minun kanssa, mutta jotkut oli ja mentii yhteisii harrastuksiin.
Alussa en oikee viihtynyt myöhemmin oon ruennu viihtymään.

Äänestä

Yksinäisintä ihmisellä taitaa olla silloin, kun ympärillä on paljon ihmisiä kuten asuntolassa ja koululuokassa, mutta kehenkään ei saa yhteyttä. Missä vika?

Ei ihmisen kuulu itkeskellä yksin kaiket illat. Siitä murheen alhosta on vaan noustava ja ihan itse lähdettävä muiden pariin kyselemättä, haluaako joku olla sun kaa. Sinun itsesi on, paitsi haluttava olla muiden kanssa, myös oltava muiden kanssa. Tai olet yksin.

Korostan sitä, että yksinäisyys on tunne. Se tunne voi iskeä myös seurassa. Jos tunne kovin usein ahdistaa ja itkettää, on syytä hakeutua hoitoon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Yksinäinen :( kirjoitti:

Hei. Opiskelen lapsi-ja perhetyön perustutkintoa. Olen 18v. Toinen vuosi on menossa koulua ja ihan kohta olisi opinnot puolessa välissä. Koulun yläkerrassa on tämä asuntola jossa suurin osa meidän luokasta asuu ( ei kaikki kun he asuvat tässä paikkakunnalla tai lähi paikkakunnilla) Viime vuonna kun koulu alkoi tämä koko paikkakunta oli ihan uusi minulle ( en ollut käynyt täällä ennen) ja uudet ihmiset yms. Olin ujo ja arka ja olen vieläkin koska koulukiusaaminen on takana kun minua kiusattiin peruskoulussa. Muut minun luokkalaiset pyysivät välillä minua iltaisin viettämään iltaa esim. pelaamaan jotain lautapeliä. Olisin halunnut mutta uskallus ei riittänyt. Seurauksena siitä jäin ulkopuoliseksi luokassa. Tänä vuonna on ollut sitten toisin päin tavallaan. Eli he eivät ole halunneet minua mukaan mihinkään. Meidän luokka on muutenkin hajaantunut eri kaveriporukoihin. Olen monta kertaa pyytänyt heitä mm. pelaamaan tai viettämään muuten vaan iltaa minun kanssa. Eivät ole suostuneet. Illat olen siis yksinään omassa huoneessa tai pyörin keskustassa yksin. Paljon itken iltaisin että loppuisi tämä yksinäisyys. Mulla ei ole muutenkaan kavereita paljon :( mutta oma vikani tämä on kun en lähtenyt heti muiden mukaan silloin. :( onko kellään antaa neuvoja mitä voisin tälle asialle tehdä enää?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu