Olen erittäin uupunut yh-äiti. Kärsin huonoista unista muun uupumisen lisäksi. Nyt mulla on ollu kuukauden ajan sellasia kohtauksia et yhtäkkiä tulee epätodellinen olo ja kauhea kauhu et flippaan ja joudun psykoosiin tai et jos teen lapsilleni jotain jotka ovat mulle kaikki kaikessa. Hikoilen ja sydän jyskyttää, mutta pahin on se epätodellinen olo. Kestää n. vartin ja saan itseni rauhoitettua muta aina rauhoittumine ei ole helppoa kun on pienet lapset ympärillä.
Luulin tätä vain suureksi ahdistukseksi ja joksikin traumaperäiseksi sressiksi kun läheiseni on vasta tehnyt itsemurhan, ja oli psykoottinen ennen kuolemaansa minun läsnäollessani.
Mun paniilkki siis ei liity paikkoihin, busseihin yms.
On vaan suuri pelko et menettää kontrollin ja tapahtuu jotain kauheeta. Kuulostaako paniikkihäiriöltä?
Olen saamassa pian apua terapiasta, mulla ei ole lääkityksiä
Luulin tätä vain suureksi ahdistukseksi ja joksikin traumaperäiseksi sressiksi kun läheiseni on vasta tehnyt itsemurhan, ja oli psykoottinen ennen kuolemaansa minun läsnäollessani.
Mun paniilkki siis ei liity paikkoihin, busseihin yms.
On vaan suuri pelko et menettää kontrollin ja tapahtuu jotain kauheeta. Kuulostaako paniikkihäiriöltä?
Olen saamassa pian apua terapiasta, mulla ei ole lääkityksiä
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä se siltä kuulostaa, koeta ensin hoitaa asiat terapialla ennen kuin alat pumppaamaan mitään mömmöjä aivoihin. Pitkälti paniikkihäiriö johtuu elämän epätasapainoisuudesta, joten vähennä stressiä ja muuta elämäntapoja terveellisemmiksi. Muista, että paniikkikohtaukset ovat vaarattomia ja perustuvat ihmisen harhaluuloihin.
Joo kyllä ahdistus/paniikkiin liittyy jokin pelko/uhka. Terapia ja luonnonkeinot aina ensin. Jos ne eivät riitä ja olo sietämätön, niin masennuslääke opamox.
Itse kokeilin alkuvaiheessa kaikki luonnonkeinot, mutta eivät auttaneet. Parhaan helpotuksen antaa hikiliikunta. Jos on sydämen pamppausta, kokeilisin magnesium B6 esim. Magnex.
Siis magnesiumsitraatti B6.....sopii herkkävatsaisillekin.
Voi kyllä on!! Täysin samaa vastaan itsekin taistelen! Mulla sen laukas ystävän ja isän itsemurhayritykset. Täysin samat pelot mullakin. Muista että ne on VAIN pelkoja, sä et menetä kontrollia etkä tule hulluks. Mua autto se et rohkeasti kerroin psykologille mitä pelkään vaik se ahdistikin ja pelkäsin saavani hullun leiman. Nyt on asiat parempana! Paljon tsemppiä sulle! :-)