kokemuksia????Meillä oli edellinen pitkäkarvainen ja olisi mukava saada kuulla(asiallisia)kommentteja pk-sakuista...Meidän neiti oli aika nössökkä ja pienkokoinen(kuten nää yleensä)ja tosi rauhallinen.Leimautui ehkä liikaakiin vanhempaan meidän koiruliin joten ei sitten osannut oikein yksin tehdä mitään eikä olla yksin.
Pitkäkarvaisista sakemanneista...
anita
4457
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pitkäkarvainen uros, oli aivan ihana luonne. Sellanen mamman sylikoira, ei kyllä tykännyt vieraista koirista. Tuli lasten kanssa toimeen. 65cm oli säkä. Että ei mikään pieni ollut vaik pitkäkarvainen olikin.
Omani oli kyllä rekisteröimätön, mutta itse jos joskus uuden sakemannin ottaisin, ehdottomasti pitkäkarvaisen kannalla olisin...
On ollut lyhytkarvainenkin, mutta tämä oli hieman 'luihumpi' yksilö...
Miun tuntemat on taas olleet kaik isokokoisia, lällyköitä tosin kylläkin :-)
No omani on uros pentu ja on kyllä ikäisekseen
kovaluontoinen ja isompi kuin yksikään veljensä.
Isompi kuin aikuinen narttu. todella mukava ja herkkä oppimaan kaikkea ja tosi sinnikäs.
Tykkää suojella ja touhuta 1,5 vuotiaan lapsemme kanssa..
Kunnioitusta herättävä ja kaunis. ei ole koskaan ollut kotona kiinni. siis pihalla tykkää majailla.. eikä oikein tahdo viihtyä sisällä..
Ja jouti romukoppaan tuo myytti että pk-sakemannit pienikokoisempia kuin ns.normaalit sakut...Eli mein narttu sitten taisi olla vain pieni muuten vaan...Tosin nykyisen sakemannimme kasvattaja sanoikin että se on harhaluuloa että pk-sakut eroaisi mitenkään noista lyhytkarvaisista kanssasisaruksistaan esim.luonteeltaan.Kumma juttu!Mistähän lie tullut nuo mielikuvat...
Olimme ottamassa toista pitkäkarvaista kun edellisemme äkillisesti kuoli viime vuonna((juuri tuon ihanan luonteen vuoksi) ja varauskin tulevasta pentueesta oli mutta sitten valloitti tämä nykyinen energiapakkauksemme=) eikä sitäkään ole tarvinnut katua=)