Menimme, Marttojen kanssa katsomaan pääkaupunkiimme nykytaidetta.Herran jestas mikä näyttely siellä oli, tuntuu että kyllä rahat meni, niin sanotusti sen siliän tien.
Siellä kyseinen taiteilija oli levitellyt ympäri lattioita roskia, koko ajan minun teki mieli ottaa luuta käteen ja aloittaa siivoaminen. Opas kyllä selosti meille että, siinä on ollut oikein johtoajatus mukana suunnittelussa. Minä kyllä sanon ihan suoraan,että he olisivat voineet käyttää rahansa järkevämmin.
Mitä ihmiset kuulkaa sanoisi kylällä, jos minä levittelisin tuvan lattialle roskia. Sitten laittaisin kylän lehteen ilmoituksen, että minulla syntyi ajatus kaiken katoavaisuudesta.Ja selostaisn sitten kaikki hullut ajatukseni vieraille.
Kyllä kuulkaa hyvin äkkiä tapahtuisi niin että, taloni eteen ajaisi sairasauto.Ja kaksi valkotakkista miestä veisi minua kovaa kyytiä, hoitoa saamaan.
Olen vanhan hyvän ajan taiteen suosija, se oli oikeaa taidetta ja antoi katsojalleen paljon.Sen ajan taide nostaa minut korkeuksiin, antaa ajattelun eväitä ja näkökykyä nähdä asioita aivan uudelta katsantokannalta. Naivistiset teokset saavat minut aivan toisiin sfääreihin.Ostin niitä kuulkaa paljon, kun myin kaikki lehmäni ja maani pois.
Olisin aina halunnut opiskella taidetta,ei siihen aikaan tullut kuuloonkaan että nainen nyt itse päättäisi. Mitä hän opiskelisi ja aloittaisi uransa luomisen.
Ja mitä tämä nykykirjallisuus oikein meinaa, kaikenlaisia kirjoja niitä nykyään julkaistaan, paljon on sellaisia mitä ennen ei olisi julkaistu ollenkaan. Silloin oli kuulkaa kustantajalla myös tasoa, he eivät ottaneet mitä tahansa roskaa painattavakseen. Inhoan yli kaiken kirjalijoita jotka kirjoittavat kaikki traumansa kirjaan, ja pyörivät niiden ympärillä vuodesta vuoteen.
Minä sanon teille, helpomalla pääsette te ja lukijanne, hankkikaa hyvä psykoloki. Hän osaa auttaa teitä kaikkein parhaiten,- kukaan ei jaksa lukea teidän sairaskertomuksianne.
Ja tämä laji kirjalijoita jotka tekevät roistoista sankareita, minä vaan kysyn miksi? Siinä ei ole mitään sankarillista, joka murhaa, ryöstää ja hyppelee häntäheikkinä ympäri maata. Täytyy vain todeta muutaman teidän kirjanne lukeneena, hankkikaa toinen ammatti jos teillä ei ole tärkeää sanottavaa ihmisille. Säälin teitä kun ette ole saanut hyvää kasvatusta, vaikka tiedän että moneen teihin se ei olisi auttanut ollenkaan.
Entä nämä kärsimys ja sotakirjat, sanon teille että haloo! Oletteko kenties kuulleet ihminen voi kehittyä eteenpäin ja käsitellä asioitaan, kauhea trauma kun pitää kirja kirjalta käydä niitä läpi.Niitä ei kukaan normaali ihminen jaksa lukea, sellainen tosin joka sairastaa teidän sairauttanne.
Niin käytiin me siellä kahvikuppimuseossa, hitto vieköön kun en muista nimä, niitä olen ollut aina huono palauttamaan mieleeni.Minä olen intohimoinen arabia tehtaan kalustojen kerääjä, niissä oli sitä arjen taidetta joista tuli upeita esteettisiä nautintoja.
Minulla on tuvan seinä täynnä taidelautasia, ne on ollut ihan suotta väheksyttyjä,- monet eivät pidä niitä taiteena ollenkaan. Varsinkin jos näiltä snobistisilta taidearvostelijoilta, kysyisi niistä, nauraisivat minut pihalle.
Siellä oli jonkun nuoren sunnittelema kalusto, voi taivas kyllä se ylisti maasta taivaaseen, opas meinaan. Ajattele nyt niissä ei ollut edes korvaa mihin tarttua,- ja esteettisesti ne eivät sanoneet mitään. Ei ollut maalattu mitään kaunista niihin, ja väri oli likaisen harmaa. Kuppi pysyi jotenkin tassilla, keikkui kuin mikäkin juoppo tiellä. Pelkäsin että rikon sen, kun tarjosivat kahvia meille.
Sanon että tämä nuori suunnittelija on ollut aineissa, ei kukaan selväjärkinen suunnittele tuollaisia astioita. Kun katsoin hänen kuvaansa, en voi muuta sanoa kun selvä narkomaani ja juoppo.On kyllä ollut niin aineissa että on pitänyt äkkiä saada uusi astisarja, että saa taas pilata aivonsa aineilla.
Ja mitkä vaatteet hänellä oli, ihan kauheat ei olisi ennen kukaan suunnittelijoista pukeutunut niin. Heillä oli klassista tyyliä, aina hienot vaatteet tietenkin ja asemansa mukainen käyttäytyminen
Tämä uuden ajan suunnittelija, oli pukeutunut pitsiverhoon ja kaiken lisäksi olivat nahkahousut, niittiä, ketjuja roikkui vaikka missä. Mitä kieltä hän käytti, täysin epäkunnioittava ihminen, ei viihdytty kauan siellä. Minun teki mieli lyödä tuollaista! Sanoi meille että kas lehmät on lähtenyt laitumelle.
Martta ystävät aina kiusaa minua, miksi en ole ottanut miestä - siihen minä sanon, en minä hullu ole. Ikäni olen ollut itsellinen ja tulen olemaan. Olen minä miehistä nauttinut, ja nautin aina silloin tällöin. Mutta herra paratkoon, en ikinä sellaista vaivoikseni ota
Natalia Ratkowa
Manala
Ja kissa Katariina Suuri
( Pseudonyymi)
Siellä kyseinen taiteilija oli levitellyt ympäri lattioita roskia, koko ajan minun teki mieli ottaa luuta käteen ja aloittaa siivoaminen. Opas kyllä selosti meille että, siinä on ollut oikein johtoajatus mukana suunnittelussa. Minä kyllä sanon ihan suoraan,että he olisivat voineet käyttää rahansa järkevämmin.
Mitä ihmiset kuulkaa sanoisi kylällä, jos minä levittelisin tuvan lattialle roskia. Sitten laittaisin kylän lehteen ilmoituksen, että minulla syntyi ajatus kaiken katoavaisuudesta.Ja selostaisn sitten kaikki hullut ajatukseni vieraille.
Kyllä kuulkaa hyvin äkkiä tapahtuisi niin että, taloni eteen ajaisi sairasauto.Ja kaksi valkotakkista miestä veisi minua kovaa kyytiä, hoitoa saamaan.
Olen vanhan hyvän ajan taiteen suosija, se oli oikeaa taidetta ja antoi katsojalleen paljon.Sen ajan taide nostaa minut korkeuksiin, antaa ajattelun eväitä ja näkökykyä nähdä asioita aivan uudelta katsantokannalta. Naivistiset teokset saavat minut aivan toisiin sfääreihin.Ostin niitä kuulkaa paljon, kun myin kaikki lehmäni ja maani pois.
Olisin aina halunnut opiskella taidetta,ei siihen aikaan tullut kuuloonkaan että nainen nyt itse päättäisi. Mitä hän opiskelisi ja aloittaisi uransa luomisen.
Ja mitä tämä nykykirjallisuus oikein meinaa, kaikenlaisia kirjoja niitä nykyään julkaistaan, paljon on sellaisia mitä ennen ei olisi julkaistu ollenkaan. Silloin oli kuulkaa kustantajalla myös tasoa, he eivät ottaneet mitä tahansa roskaa painattavakseen. Inhoan yli kaiken kirjalijoita jotka kirjoittavat kaikki traumansa kirjaan, ja pyörivät niiden ympärillä vuodesta vuoteen.
Minä sanon teille, helpomalla pääsette te ja lukijanne, hankkikaa hyvä psykoloki. Hän osaa auttaa teitä kaikkein parhaiten,- kukaan ei jaksa lukea teidän sairaskertomuksianne.
Ja tämä laji kirjalijoita jotka tekevät roistoista sankareita, minä vaan kysyn miksi? Siinä ei ole mitään sankarillista, joka murhaa, ryöstää ja hyppelee häntäheikkinä ympäri maata. Täytyy vain todeta muutaman teidän kirjanne lukeneena, hankkikaa toinen ammatti jos teillä ei ole tärkeää sanottavaa ihmisille. Säälin teitä kun ette ole saanut hyvää kasvatusta, vaikka tiedän että moneen teihin se ei olisi auttanut ollenkaan.
Entä nämä kärsimys ja sotakirjat, sanon teille että haloo! Oletteko kenties kuulleet ihminen voi kehittyä eteenpäin ja käsitellä asioitaan, kauhea trauma kun pitää kirja kirjalta käydä niitä läpi.Niitä ei kukaan normaali ihminen jaksa lukea, sellainen tosin joka sairastaa teidän sairauttanne.
Niin käytiin me siellä kahvikuppimuseossa, hitto vieköön kun en muista nimä, niitä olen ollut aina huono palauttamaan mieleeni.Minä olen intohimoinen arabia tehtaan kalustojen kerääjä, niissä oli sitä arjen taidetta joista tuli upeita esteettisiä nautintoja.
Minulla on tuvan seinä täynnä taidelautasia, ne on ollut ihan suotta väheksyttyjä,- monet eivät pidä niitä taiteena ollenkaan. Varsinkin jos näiltä snobistisilta taidearvostelijoilta, kysyisi niistä, nauraisivat minut pihalle.
Siellä oli jonkun nuoren sunnittelema kalusto, voi taivas kyllä se ylisti maasta taivaaseen, opas meinaan. Ajattele nyt niissä ei ollut edes korvaa mihin tarttua,- ja esteettisesti ne eivät sanoneet mitään. Ei ollut maalattu mitään kaunista niihin, ja väri oli likaisen harmaa. Kuppi pysyi jotenkin tassilla, keikkui kuin mikäkin juoppo tiellä. Pelkäsin että rikon sen, kun tarjosivat kahvia meille.
Sanon että tämä nuori suunnittelija on ollut aineissa, ei kukaan selväjärkinen suunnittele tuollaisia astioita. Kun katsoin hänen kuvaansa, en voi muuta sanoa kun selvä narkomaani ja juoppo.On kyllä ollut niin aineissa että on pitänyt äkkiä saada uusi astisarja, että saa taas pilata aivonsa aineilla.
Ja mitkä vaatteet hänellä oli, ihan kauheat ei olisi ennen kukaan suunnittelijoista pukeutunut niin. Heillä oli klassista tyyliä, aina hienot vaatteet tietenkin ja asemansa mukainen käyttäytyminen
Tämä uuden ajan suunnittelija, oli pukeutunut pitsiverhoon ja kaiken lisäksi olivat nahkahousut, niittiä, ketjuja roikkui vaikka missä. Mitä kieltä hän käytti, täysin epäkunnioittava ihminen, ei viihdytty kauan siellä. Minun teki mieli lyödä tuollaista! Sanoi meille että kas lehmät on lähtenyt laitumelle.
Martta ystävät aina kiusaa minua, miksi en ole ottanut miestä - siihen minä sanon, en minä hullu ole. Ikäni olen ollut itsellinen ja tulen olemaan. Olen minä miehistä nauttinut, ja nautin aina silloin tällöin. Mutta herra paratkoon, en ikinä sellaista vaivoikseni ota
Natalia Ratkowa
Manala
Ja kissa Katariina Suuri
( Pseudonyymi)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.