Miksi se on vaikeaa???

Koira ei ole lapsen lemmikki, vaan koko perheen tulisi koiraa haluta. Vanhemmiten ymmärrät ja olet vain hyvilläsi. Usko pois. Kyllä se odotus vielä iloksi muuttuu.

Vaiva ja rahako ovat juuri olleet ne syyt miksi koiraa ei teille ainakaan vielä tule?
Jos et ole saanut selvää syytä kieltäytymiseen, pyydä sellainen vanhemmiltasi, muuten et tiedä mikä ongelma on, etkä/ettekä voi miettiä voiko tuolle ongelmalle tehdä mitään ja miettiä ongelman kokoa, vai onko kyseessä ns. ylitsepääsemätön paikka.

Kuten tuossa ylläkin oli, ja itsekin mainitsit, koirasta on paljon vaivaa ja työtä. Tosin näitä asioita ei yleensä edes näe "vaivana ja työnä", koska niistä pitäisi nauttia, ja ne on yhtä luonnollisia ja väistämättömiä asioita kuin vaikka kouluun lähtö - miksi siis murehtia välttämätöntä, oikeanlaisella asenteella selviää paremmin :) Se taas kuinka pitkälle lapsen asenne riittää, on sitten eri asia. Et ehkä halua kuulla tätä, mutta valitettavan usein lapsen sitoutuminen koiraan tipahtaa liki nolliin kovan alkuinnon jälkeen, vaikka kuinka tulenpalavasti lapsi olisi vannonut koiraa joka ikinen päivä lenkittävänsä. Noh, en tiedä edes sinun ikääsi...

Koiraa ei tosiaan oteta koskaan lapselle, vaan aina koko perheelle, vaikka lapsen toiveesta asia lähtisikin liikkeelle. Vanhempien on aina syytä muistaa että koira on heidän vastuullaan, ja viime kädessä voikin jäädä jopa vallan heidän hoidettavakseen, kun lasta alkaakin kiinnostaa muut asiat, esim. vaikka teini-iässä pojat ja kaverien kanssa hengailu. Ja tilanteita joissa lapsi ei voi tai jaksa koiraa ulkoiluttaa on lukemattomia ihan normaalissa arjessa.

Mitä kustannuksiin ja liikuntamäärään tulee; kaikki rodut eivät vaadi yhtä paljon liikuntaa, ja pienet rodut myös syövät varsin vähän, joten ruokapuolesta ei isoa kustannusta saa aikaiseksi, jos ei marketin kaikista kalleinta ruokaa syötä. Laadukkaita ruokia saa vähän halvemmallakin, mutta kaikista halvimmat viljamössöt on parasta kiertää kaukaa.
Kun valitsee suht terveen koirarodun, ja katsoo pennun terveistä vanhemmista, joilla ei myöskään ole ollut allergioita, isoja kuluja terveysseikoista ei välttämättä tule, etenkään kun on koiran vakuutus kunnossa. Mutta huonolla tuurilla ei sitten tietysti tämäkään auta.

Täällä artikkeli koiran kuluista:
https://sites.google.com/site/prokoirat/artikkelit/koiran-kustannukset

En tiedä kuinka kaukana ja edes mistä syistä koiraa ei olla teille ottamassa, mutta kannattaa tutustua ns. seurakoirarotuihin ja miettiä voisiko sieltä löytyä sellainen vaihtoehto, mikä ei olisi liian työllistävä/kallis teidän perheelle. Täällä lisää tästä roturyhmästä:

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/FCI-roturyhmä#Ryhm.C3.A4_9_Seurakoirat_ja_k.C3.A4.C3.A4pi.C3.B6koirat

Tässä alla muutama rotu, jotka ovat pieniä (=pieniruokaisia ja sopivat nuoremmankin talutettavaksi) ja eivät ilmeisesti korkeaenergisempiä. Kaikilla oli muuten 5 tähteä kohdassa "good with kids" (huom, rotujen terveydestä en tiedä mitään):

http://www.allsmalldogbreeds.com/coton-de-tulear.html
http://www.allsmalldogbreeds.com/lhasa-apso.html
http://www.allsmalldogbreeds.com/bichon-frise.html
http://www.allsmalldogbreeds.com/havanese.html

Itse olen ihan toivoton tiedoiltani mitä tulee pieniin koiriin, joten korjatkaa jos meni jotain pieleen...

Koirassa tosiaan riittää puuhaa. Toki se on usein pörröinen, suloinen, uskollinen ja paljon muuta, mutta....semyös tarvitsee:
-Paljon liikuntaa(olen nähnyt jopa chihuahuan kävelevän saman lenkin belkkarin kanssa,n. 1-2h) vaikka toki isommat vaativat usein enemmän.

-Turkista riippuen oi olla jokapäiväinen harjaus urakka, jottei tule takkuja.

-Varsinkin pennun ottajana joutuu opettamaan hyvät käytöstavat, eikä vain kivoja temppuja, kuten tassun anto tai kieriminen. Pahimmillaan koira voi saada myös huonon kokemuksen jostakin ja sekin käytös pitää jaksaa kouluttaa pois.

- Niin, onhan se raha puoli: ruoka, matolääkeet, loistorjunta(jos käyttää esim. niitä selkään laitettavvia litkuja), rokotukset, sirutus(kannattaa myös sekarotuiselle(en ainakaan tiedä että sille olisi esteitä), mahdolliset loukkaantumiset ja sairastumiset. Ja se kivempi kulutus puoli; koulutukset kuten aqility,toko, paimennus, heelwork, tanssi, haju jutut, pentukurssit...ym.

Sama juttu, etten tiedä ikääsi, mutta vaikka tuntuu että olisi kivaa ja jaksaisi nyt koiran kaikki mahdolliset koulutuskset ja muut hoitamiset sen kivan paijauksen päälle niin mieti tarkkaan. Koira on parhaimmillaan jopa 14 vuoden(tai yli?) sitoutumis päätös. Oletko varma että jaksat hoitaa koiraa vuoden päästä? Jos ole esim jo yläasteella, niin mitä teet koulun jälkeen?
Menetkö lukioon?ammatti kouluun? Tuleeko koira mukaasi toiselle paikkakunnalle? Opiskelu on helpompaa ilman koiraa. Saatn helpommin vaikka soluasunnon, joka yleensä sopii paremmin opskelija budjettiin.

Toisaalta voit tämän ajan, kun et saa lupaa koiraan tai sinun elämäntilanteesi ei ehkä olekaan sille paras mahdollinen, niin voit silti harjoitella koiran pitoa.

Voit esimerkiksi mennä 4H:n koiran lenkittäjälksi. Jos on tietty rotu mielessä, voit käydä auttelemassa vaikka sellaisen kenneleissä tai niitä ihmisiä joilla sellainen on.

Minäkin olen vasta lapsi (14v.) ja haluaisin koiran. Olen monta kertaa vihjaillut äidille että "sitten jos mulla ois koira niin..." jutuilla. Äitini on kuitenkin osannut hyvin sen perustella että miksi meille ei voi ottaa koiraa ja olen vain yrittänyt sulattaa sen asian että me ei voida sitä koiraa vain ottaa.
Kannattaisiko sinun kysyä äidiltäsi jos voisi perustella miksi ette voi koiraa ottaa, niin saat vastauksen kysymykseesi.