Olen potenut jo varmaan viimeisen 7-8 kuukauden ajan masennuksesta.Olen koko ajan yrittänyt ja välissä löytänytkin iloisia pieniä asioita joiden avulla olen jaksanut eteenpäin ja yrittänyt päästä yli masentuneisuudesta.Nyt vain alkaa tuntua,että keinot on lopussa.Ystäviä minulla ei ole enään paljonkaan.Asuvat nimittäin eri paikka kunnilla ja ne jotka ovat samalla paikka kunnilla,ei heillä ole aikaa kuunnella minua,heillä on oma elämä ja puolisot jotka vievät heidän aikaansa.Ja tuntuu etteivät he osaisi edes auttaakkaan.Olenhan heille kertonut miten vaikeaa välissä on.Olen miettinyt lääkäriltä avun hakemista.En tiedä tarvitsenko lääkkeitä vai mitä,siitä on tarkoitus ottaa selvää.Mutta mietin vain sitä,että onko tämä minun masennus ja ongelma,ja avun hakeminen lääkäriltä este alalle johon haen kouluunkin?Nimittäin aion hakea lähihoitajaksi opiskelemaan.Osaako teistä kukaan sanoa,onko tämä este tälle alalle?Kiitos tiedoista,toivottavasti osaatte auttaa.
Masennus
Yksinäinen
4855
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moi,
hae välittömästi ammattiapua, sillä pitkittynyt masennus ei ole hyvä kenellekään, ja apua on tarjolla.
En usko että masennus itsessään estää alalle hakeutumisen. Itse olen lähihoitaja ja nyt opiskelen amk:ssa minulla on vuosia kestänyt masnnus, jonka takia hakeuduin hoitoon tosin vasta nyt vähän aikaa sitten... Suosittelen käyntiä paikalliseen mielenterveystoimistoon tms. Niissä vaan on useissa paikoissa pitkät jonot ja sinne ajan saaminen on vaikeaa..
Keskusteluapua ja neuvontaa saa myös tukinetistä, jonne pitää rekisteröityä, mutta sekin vain sen takia, että saata vastauksen henk.koht. elikkäs www.tukinet.net
Suosittelen! Selkiyttää ajatuksia kun saa kirjattua ne jonnekki.
rakas ystäväni. Mene HETI lääkäriin!. Itse olin typerä ja mietiskelin ja itkin kotona. Olin itsemurhan partaalla. Ekalla kerralla jo lääkärissä käydessäni tunsin saaneeni apua. Olin ylittänyt suuren kynnyksen tielläni, en ollut enää yksin ongelmieni kanssa. Minulla on pitkä tie edessä sairauteni kanssa mutta elän päivän kerrallaan ja otan apua vastaan. Ja siitä se aurinko ilmestyy taas taivaalle. Jaksamista sinulle!
lähihoitajaksi opiskelua ja ammatissa toimimista. itsekin opiskelen lähihoitajaksi ja olen vaikeasti masentunut.