Ihan mielenkiinnosta olisi kiva tietää miten päin tuo käyttövirran varauksen mittaus menisi kaikkein kivuttomimmin ja virheettömästi.
Sovitaan siis että virtalähteenä olevasta paristosta irtoaa se 3v. Eikä erillistä, tasaista vertailujännitettä ole mahdollista tähän liittää.
Oletteko siis tehnyt siten että olette reguloineet käyttöjännitteestä vertailujännitteen? Vai toimiikohan edes tämä tekniikka? Oletteko käyttänyt sisäistä komparaattoria vai laittanut ihan oman?
Varmasti Picillä tai muilla kontrollereillakin pystyy tämän toteuttamaan, mutta itsellä on kokemusta vain AVR:istä.
Sovitaan siis että virtalähteenä olevasta paristosta irtoaa se 3v. Eikä erillistä, tasaista vertailujännitettä ole mahdollista tähän liittää.
Oletteko siis tehnyt siten että olette reguloineet käyttöjännitteestä vertailujännitteen? Vai toimiikohan edes tämä tekniikka? Oletteko käyttänyt sisäistä komparaattoria vai laittanut ihan oman?
Varmasti Picillä tai muilla kontrollereillakin pystyy tämän toteuttamaan, mutta itsellä on kokemusta vain AVR:istä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mistähän AVR:stä on kyse? Joissain on sisäinen bandcap-vertailujännite, joissain voi käyttää käyttöjännitettä jne. Useimmissa on myös AD-muunnin.
Käytätkö siis paristojännitettä suoraan vai regulaattorin kautta käyttöjännitteenä?
Itse olen käyttänyt reguloitua käyttöjännitettä AD:n referenssinä ja mitannut jännitteenjaolla pariston jännitettä, mutta kyseessä ei ollut 3 V paristolla toimiva laite.
Eikös punaisen ledin yli ole n. 1.7V jännite, kun virta on reilusti pienempi, kuin ledin maksimivirta(20mA)?. Itse olen tehnyt 9V jännitteestä n. 1mA virralla toimivan jännitereferenssin, eli sillä pääsee aika lähelle pariston max. jännitettä kytkettäessä AD-muuntimelle referenssiksi pattereita varten. Tuo 3V on aika vähän ajatellen referenssin jännitettä, mutta eipä tuo taida kuitenkaan sen tarkempaa vaatia, kun vähän tarkistelee, mitä antaa 2.7..3.3V välillä.
Jos on 2.56 voltin referenssi piirissä sisällä, niin sehän käy myös. Muuten menee jännitteen jaon puolelle.