Mua alkoi mietityttään tää yksi tapaus, jossa tontti ja kortteli on merkitty
asemakaavassa teollisuustoimintojen tontiksi ja kortteliksi, mutta
vastaavassa yleiskaavassa pientalojen tontiksi ja kortteliksi.
Kumpaa kaavaa sovellan/sovelletaan rakennuslupa/toimenpidelupa
hakemuksissa? Kunnan rakennustarkastaja ei vielä osannut sanoa
mitään.
asemakaavassa teollisuustoimintojen tontiksi ja kortteliksi, mutta
vastaavassa yleiskaavassa pientalojen tontiksi ja kortteliksi.
Kumpaa kaavaa sovellan/sovelletaan rakennuslupa/toimenpidelupa
hakemuksissa? Kunnan rakennustarkastaja ei vielä osannut sanoa
mitään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaavojen määräävyysjärjestelmä on todella helppo, alla heikoimmasta vahvimpaan:
1. Maakuntakaava
2. Ei oikeusvaikutteinen yleiskaava
3. Oikeusvaikutteinen yleiskaava
4. Asemakaava
5. Asemakaava jossa sitova tonttijako
Näin ollen vanhempi asemakaava ohittaa aina uudemman yleiskaavan jne.
Seuraavaksi ratkaisee se, että aikooko kunta laatia uuden asemakaavan, jonka tietenkin silloin on pakko perustua voimassaolevaan yleiskaavaan. Tietenkin kunnan aikomus purkaa voimassaoleva asemakaava ajaa saman asian. Tällöin rakennuslupaa voi hakea suunnittelutarveratkaisun kautta. Sunnitelutarveratkaisun kyllä yleensä saa kunhan haettu lupa ei ole ristiriidassa suunnitellun uuden kaavan tavoitteiden kanssa. Toimenpideluvan saa melkein aina muutenkin.
Sitten tulevat tietenkin kaupunki-/kuntakohtaiset eroavaisuudet. Helsingissä piirretään ja lohkotaan helposti voimassaolevan kaavan vastaisia määräaloja, vaikka kysessä olisi sitovan asemakaavan vastainen tonttijako, kunhan asiasta on edes ennakoivasti keskusteltu kiinteistönmittausosaston kahvipöydässä (kiitos Timmo Tutti ja muut osaston virkamiehet). Sama koskee rakennuslupien myöntämistä uudelleenkaavoituksen alla olevilla alueilla. Eli virkamiehet ymmärtävät valtansa ja käyttävät niitä oikein. Täysin vastakkainen kohtelu on jo rajanaapuri Espoossa, puhumattakaan Tuusulasta jossa eräällä alueella on kunnan epämääräisten lausuntojen perusteella tehty asuinkiinteistöjen myynti mahdottomaksi tällä hetkellä. Eli pienenkin maantieteellisen alueen sisällä on äärimmäisen suuria eroja.
Joten nyt haet vain lupaa, jos se evätään niin aina voi valittaa hallito-oikeuteen.
Kiitos tiedosta, pitääpä jutella remonttikumppanin kanssa.
Toisinsanoen uusin tai valmisteltavana oleva asemakaava
on vahvin, koska se perustuu aina voimassaolevan
yleiskaavan määräyksiin. (tai ainakin pitäisi perustua)
Voimassaoleva asemakaava on aina vahvin iästä riippumatta, tosin se perustuu kaavan laadintahetkellä voimassaolleeseen yleiskaavaan. Eli tällä hetkellä voimassaolevalla yleiskaavalla ei ole mitään merkitystä muun kuin mahdollisen uuden asemakaavan laadinnassa. Ladinnan alla olevalla kaavalla ei ole muuta merkitystä kun se, että sen mukaiseen rakentamiseen on mahdollista hakea sunnittelutarveratkaisua.
Joo'o, lueskelin MRL42§:n, asemakaava on vahvin ja sovellettavin.
Rakennusluvan, toimenpideluvan ja suunnittelutarveratkaisun lisäksi
kortteliin voidaan hakea asemakaavan muutosta kunnan kaavoitustoimessa.
Mutta, ne onkin sitten eri juttuja kuin piharemonttiluvan (puiden kaataminen) hakua.
Älä nyt höpäjä kaavan vastaisista tonttijaoista
että istut tuitin kanssa pöytää ja tehdään kaavan vaistaisia toimia ?
näiinkö ne virkamiehet toimivat ?
Onko teillä yhtiössä joku oikea LKV, kysy siltä