Minusta sellaista ei ole edes olemassa, vaikka täällä puhutaan kuplasta. Mikäli näin olisi, hinnat olisivat syöksykierteessä ja näinhän ei ole.
Asuntojen hinnat riippuvat markkinoilla olevasta rahan saatavuudesta ja asuntojen tarjonnan määrästä. Jos kumpiakin löytyy, niin eihän se silloin voi olla kupla (mikäli sillä viitataan asuntojen ylihinnoitteluun).
Asuntojen hinnat riippuvat markkinoilla olevasta rahan saatavuudesta ja asuntojen tarjonnan määrästä. Jos kumpiakin löytyy, niin eihän se silloin voi olla kupla (mikäli sillä viitataan asuntojen ylihinnoitteluun).
Vastaukset 10
Vanhimmat
Asuntokupla tarkoittaa sitä että hinnat ovat liian korkeat keskiansioisille henkilöille eli normaalissa palkkatöisää olevalla ei ole varaa hankkia asuntoa vaikka työpaikkansa läheltä. Heksingin keskustassa rupeeaa yksiöt ja kaksiot maksamaan alkane 130 tonnsitä ylöpäin ja oikein kalliilla paikalla 200 tonnista alkane niin ei sillä 2-3 tonnin liksalla niitä ostella. -90 luvun laman aikana ne hinnat olivat kohtuullisia mutta sitten taas ihmiset rupesivat maksaman ihän hulluja hintoa mitä nytkin makstaan.
Mikäs luonnonlaki se on, että taviksen täytyy päästä Helsingin keskustaan?
Onko Kämp-hotellinkin hinnoissa kupla, kun niitä ei mielellään perusduunari maksa, vaan menee ennemmin SOK-hotelliin tai jopa Eurohostelliin?
Ei suurkaupunkien keskustoihin yleensäkään ole taviksilla mitään asiaa asumaan. Tosin oma lukunsa sitten amerikkalaismalliset keskustat, jotka on slummiutettu ja voivat siksi olla edullisiakin.
Ja 130 tonnin lainanhan tavis kyllä saa.
Köyhille on kaikki kallista,.
KÖYHÄT TAPPAKAA ITSENNE JA HETI !
Asuntojen hinnat heiluu pääkaupunkiseudulla +-1-2%
Kyllä ne hinnat riippuvat myös kansan ostovoimasta, joka on laskenut ja laskee edelleenkin aika vauhtia. Ei riitä että pienellä eliittiosastolla menee vielä hyvin, jos suuret massat joutuu kituuttamaan kädestä suuhun eläen, tai lampsivat kokonaan työttöminä yhteiskunnan tuilla eläen.
Ai että, palkat ovat mukavasti nousseet.
Näinhän ei toki kaikilla ole, mutta eiväthän kaikki asu omissa asunnoissakaan.
Nyt töihin ja työttömät voi kääntää kylkeä murjussa.
Jos vaikka hinnat lähtisivätkin laskuun laman kestäessä pitkään niin lasku tapahtuu valikoiden. Lasku voi olla hyvinkin suurta muuttotappiokinnissa mistä väki pyrkii pois työttömäksi jäätyään, ja missä ei hyvillekkään asunnoille ole enää juuri mitään kysyntää. Myös paikkakunnilla joilla menee paremmin laskee suhteellisestikkin enemmän huonommilla sijaintipaikoilla olevat ja vanhemmat hunokuntoisemmat tai ylipäätänsä vaan huonoimagoisten talojen asunnot. Näistä sitten kirjautuu tilastoihin hintojen laskua vaikka hyvillä sijaintipaikoilla hyväkuntoisten ja hyväimagoisten asuntojen ja uudisasuntojen hinnat eivät olisi laskeneet lainkaan. Toki näidenkin hintansa apitävien asuntojen kauppa hiljenee laman seurauksena, mutta se kun näiden suhteellinen osuus toteutuneista kaupoista laskee vaan vielä lisää sitä vääristymää mikä tilastoista helposti tulkittavissa on.
Vähän sama asia koskee nousukaudella asuntojen hintojen tilastollista nousua. Tilastoihin silloin kirjautuu nousua jo pelkästään siksi kun uudistuotantoa ja hintavampaa kasvukeskuksissa sijaitsevaa asuntoa silloin myydään suhteellisestikkin enemmän.
Eli ei se toive niin vaan toteudu pitkäkestoisen lamankaan seurauksena, että silloin saisi itselleen pilkkahintaan hienon asunnon mieleiseltään alueelta ja sijaintipaikalta.
Kuplahan paljastuu varmuudella vasta sitten, kun se syöksy on jo päällä.
Toisaalta talouden muutenkin romahtaessa ja asunnonhintojen seuratessa, ei mielestäni ole kyse asuntokuplan puhkeamisesta. Kuplaan liittyy perusteeton nousu eli asunnonhintojen romahdus, vaikka talous muuten ei anna siihen perusteita. Tällöin kyse siis spekulatiivisesta hinnannoususta, joka sitten yhtä spekulatiivisesti romahtaa aikanaan.
Kun katsoo kuinka maltillista asunnonhintojen kehitys on Suomessa ollut vuoden 2007 jälkeen, niin vaikea uskoa, että tässä mitään kuplaa olisi. Yleensä ennen kuplan puhkeamista myös nousu on ollut huimaa. Nyt voisi ajatella, että pientä kuplaa oli 2007, mutta siitä on ilmat valuneet hiljalleen pois, joten puhkeamisräjähdykselle ei ole enää paineita.
No Helsingissä hinnat ovat kyllä vuoden 2007 jälkeenkin nousseet, mutta Suomessa onkin meneillään historian kiivain maaltamuutto- ja maahanmuuttoliike, joka kohdistuu lähinnä Helsinkiin. Maaseutuun perustuva elinkeinoelämä alkaa olla myös loppuunimetty ja vailla mitään tulevaisuudennäkymiä, joten ainoa millä Suomi vielä voi elää jatkossa on Helsinki. Imua pääkaupunkiin siis jatkuu niin kauan kuin Suomessa jaksetaan yrittää.
"Kun katsoo kuinka maltillista asunnonhintojen kehitys on Suomessa ollut vuoden 2007 jälkeen, niin vaikea uskoa, että tässä mitään kuplaa olis"
Kiteytettynä: On kupla, jos tuhnulla ei ole varaa omaan.
" mutta Suomessa onkin meneillään historian kiivain maaltamuutto- ja maahanmuuttoliike, joka kohdistuu lähinnä Helsinkiin."
Nyt on vaara, että tehdään Tukholman 70-luvun virheet. (politiikka)
Ei siellä hässinkissä välttämättä paljon mitään tuottavaakaan tarvitse tehdä, eikä siellä ainakaan suhteelliseti niin paljon tuottavaa toimintaa olekkaan kuin mitä monissa maakuntakeskuksissa ja maaseudulla. Mutta hässinkin pelastaa vaikkapa jenkkityylisten isojen maakuntakaupunkien kekustojen rappiolta juurikin se että hässinki on maan pääkaupunki. Se on tämä status mikä hässinkiä kannttaa eikä se että hässinkissä muka olisi jotain erinomaisen kyvykästä ja ahkeraa tuottavan työn tekijää. Niin kauan kuin hässinkillä on maan pääkaupunkistatus siellä pärjäillään vaikka ei ne paljon muuta siellä teksi kuin keskittyisivät hässimisiinsä.
Nykyajan ja tulevaisuuden tuottavuus Suomessa tulee olemaan luovaa tietotyötä ja palveluita. Sille Helsinki tarjoaa parhaat puitteet Suomessa. Eli ei Helsingin talous pelkkään hallintobyrokratiaan perustu. Perustui sille ehkä silloin, kun vielä perinteisellä teollisuudella elettiin.