ja kaipaamasi viat. Ei ole olemassa täydellistä ihmistä, kaikki tekevät virheitä, viisaat, eivät toista samaa virhettä.
Olipas filosooffista, nyt goisimaan.
Olipas filosooffista, nyt goisimaan.
Hyväksy
omat vikasi
22233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
En ole viisas. Viisaus ei asu meissä.
Viat voivat ajaa pois, jos ne ovat sentyyppisiä, poisajavia.
Kaikilla on "vikoja" kiitos niistä. Jos vikoja ei voisi hyväksyä, jäisi elämä elämättä, koska siinä mittakaavassa meissä on vikoja, näemme ne tai ei, joku näkee ja hyväksyy ja vastavuoroisesti sinä näet ja hyväksyy hänen viat.
Vikoinemme olemme lähempänä toisiamme, se joka ei niitä ole, on vieraantunut ihmisistä. Mä söin juustovoileivän ja join lasin maitoa. Nyt voin käydä pitkin piruuttani pötkölle :)
Ps. Nokian vika kuiteskin ..noi kirjoitusvirheet.. :) ..aina kirjoittaa omiaan ..
sua,sun epärehellisyys on sitä luokkaa ettei sitä voi antaa anteeksi.
Miksi moinen kysymyksen asettelu? Hyväksyn kyllä omat vikani kaikkineen, mutta en koskaan sitä, miten sinä otit vastaan minut ja mihin asemaan minut olet asettanut. Se
oli tietoista, _kaikin_ mahdollisin tavoin!
https://www.youtube.com/watch?v=g65oWFMSoK0
Musta on ollut tosi lohdullista se, että hän on sortunut ihan samoihin virheisiin kuin minä.
Kunruoskii itseään enemmänjaenemmän, onhelpompi kestää omiavirheitään, tai sitten ei.
Mä en lähtis ruoskimis- vaan ymmärtämislinjalle. Kun ne on omia virheitä, on vaan pakko hyväksyä itsensä virheineen päivineen.
Kyllä itsensä täytyy hyväksyä, muttei kaikkia virheitään,se on sitä kasvamista.
Ruoskinta ei auta kovinkaan paljon kasvamisessa, tuli se ulko- tai sisäpuolelta.. Ehkä se on yksi vaihe, se ruoskiminen, mutta siitä pääsee kenties rakentavampaan vaiheeseen omassa kasvussaan.
hyväksymään omat vikansa ja virheensä, niistä voi oppia jotain, ja yrittää ainakin karsia niitä pois. Onnistuuhan se, kun uskaltaa tunnustaa ettei kukaan ole virheetön.
Ei niitä toisten virheitäkään tarvitse kaikkia hyväksyä. Miksi pitäisikään? Se hyväksyminen tuo vaan ongelmia, ristiriitaisia tunteita ja yleensä loppuu fiaskoon.
Tarkoitin, että pitää hyväksyä itsensä. En sitä, että olisi oikein tehdä virheitä, tai hyväksyttävää, mutta voi ymmärtää miksi ne virheet teki ja kun tekee itsekin virheitä, on helpompi ymmärtää se että muutkin saattavat tehdä, vaikkei ne virheet sinänsä hyväksyttäviä olisi vaan jopa ihan vääriä tekoja.
Lueppa ihan ajatuksen kanssa tuo minun vastaus.
Mieti mitä se sisältää, mitä se sallii ja miten voi helpottaa omaa elämäänsä.
Nehän on vain minun ajatuksiani, niitä miten toimin ja mitä hyväksyn, tai mitä korjaan oman itseni kohdalla.
Munkin ajatukset on vain omia ajatuksiani, joita en ehkä osaa edes ilmaista ihan niin kattavasti kuin ajattelen.
Ja toi vastaukseni ekaan kommenttisi oli vain oman edeltävän kommenttini jatkoselitystä.
Ei tarvitse hyväksyä kaikkia toisten virheitä. Kaikkien ihmisten virheitä kun ei tarvitse kantaa omilla harteillaan ja kaikkien virheet eivät sovi kaikille.
Kaikki tekevät virheitä ja kaikissa on jotain vikaa ainakin jonkun silmissä ja mielessä.
Tärkeintä on, ettei tee elämässä koskaan virheitä.
Minä en ymmärrä ihmisiä jotka tekee virheitä, minä kuvittelin kerran tehneeni, mutta tajusin erehtyneeni.
Arkaainen läppä. Mutta tuollainen ihmistyyppi on kieltämättä raivostuttava.
no mutta kun niitä vikoja on niin paljon
siis omia vikoja