Haastattelu

Hei! Opiskelen Helsingin yliopistossa ruotsin opettajaksi, voin mielelläni vastata kysymyksiin.

Itse opiskelen matikan ja fyysiikan aineenopettajaksi Itä-Suomen yliopistossa

1. Opinnot ovat teorissa 5 vuoden mittaiset, mutta taitaa olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että tältä linjalta valmistuisi 5,5 vuotta ennemmin.

2. Toimeentulen täysin kelan opintotuen avulla. Kesäisin yritän joitakin hanttihommia saada, mutta tässä taloustilanteessa taitaa on vuosi vuodelta niiden saaminen hankalampaa. Eipä tässä muuten kuin kesällä olisikaan aikaa töiden tekemiseen. Päivä alkaa yleensä aamu kahdeksalta ja pahimmillaan loppuu vasta ilta kuuden jälkeen. Tähän kun päälle pistään laskuharjoitukset, raportit sekä muut esitelmät ei vapaa-aikaa ole liiemmin. Kustannuksista eniten menee yleiseen elämiseen (vuokrat, sähköt, ruoka jne.). Kirjoja olen ostanut vain kerran (50€ paksu opus ensimäisenä vuonna), muuten olen pärjännyt luentomuistiinpanoilla tai kirjaston kirjoilla.

3.Itse matikkaa ja fysiikkaa pääsin opiskelemaan suoravalinnalla (ylioppilaskokeista muistaakseni riitti silloin C molemmista pitkästä matikasta sekä fysiikasta tai M jommasta kummasta). Opettajalinjalle oli pakollinen soveltuvuuskoe, joka koostui ennakkoon tehtävästä pikkukirjoitelmasta (Millaista on opettajan työ vuonna 2020?). Valintakokeessa sitten oli haastattelu sekä ryhmäkeskustelu, jonka perusteella halukkaat valittiin aineen opettajakoulutukseen. (Huom. luokanopettajilla on erikseen vaativammat kokeet, joista en osaa sitten sanoa mitään).

4. Tentit ovat tällä linjalla pääasiassa laskentapainotteisia. Aivan kuin lukion matikan tai fysiikan kokeet, sillä poikkeuksella ettei välttämättä aina saa mukaansa Maol-taulukkoja tai laskinta. Pedagogissa opinnoissa tentit voivat sitten olla luentoihin perustuvia tai kirjatenttejä (luetaan kirja, josta sitten on kysymykset), jotka muistuttavat lukion filosofian, psykologian tenttejä.

5. Itse olen hieman kahden vaiheilla jatko-opintojen ja työelämään siirtymisen välillä. Toisaalta olisi mukava jatkaa vielä opintoja pitemmälle, mutta onhan siinä oma työnsä ahertaa jatko-opintojen eteen.

6. Työpäivä vaihtelee suuresti. Pahimmillaan se on aamu kahdeksasta ilta kuuteen (joskus jopa ilta seitsemään) asti teoreettisia luentoja. Joskus on kokonaan vapaapäivä, joka yleensä kuluu raportteja kirjoittaessa ja netissä roikkuen (niin kuin tämä päivä). Keskivertona päivän kestona voisi olla kuusituntia, joka sisältää sekä teoreettista sekä käytännön töitäkin. Matikan ja fysiikan luentojen lisäksi tällä linjalla on yleensä laskuharjoituksia, joissa tarkastetaan viikon aikana tehdyt tehtävät. Hieman käytännön harjoituksia saattaa tulla myös laboratoriotöissä ja opetusharjoittelussa käytännössä koko aika on yhtä käytännön työtä.

7. Oletettavasti eläkeikä tästä ei ainakaan vielä laskeudu, että todennäköisesti sitä ollaan vielä työelämän pyörteissä opettamassa lukiossa tai yläasteella matikkaa tai fysiikkaa.

8. Innostus opiskeluun on mielenkiintoiset aiheet sekä into tutkia ympäröivää maailmaa luonnontieteiden näkökulmasta nähden. Hankaluuksia aiheutti erityisesti tuo pakollinen virkamiesruotsin kurssi (ei pahalla ruotsinmaikkatobe), jonka käytännön hyöty tällä alalla on merkityksetön. Eikä kyseinen kurssi minua tulevaisuudessakaan hyödytä (sori, en muuta ruotsiin tai länsirannikolle).

Toivottavasti nämä vastaukset kelpaavat.