Mul on tällänen hölmö tilanne...
(tarina on pitkä ja varmaan sekava (varsinkin lopusta), mut yritäkää saada selvää ja kirjotelkaa et onko jotain tehtävissä ym..)
Ystävystyttiin koulussa yhen tytön kanssa. no nyt reilu kuukausi sitten sain hänelt viestin et voitas olla enemmän ku kavereit. hassu sattuma, sillä itsellä olisi ollut aikomus pyytää hänet leffaan seuraavana iltana.
No alettiin olee sit yhessä.. kummalkin oli tosi kivaa viikon ajan.. suudeltiin ja halailtiin, mut ei sen enempää..
No sit yks päivä suudeltiin ja sanoin et rakastan häntä. No hän oli sit sitä mielt et en voi viel tuntee häntä niin hyvin et rakastan häntä. ja näin tarkalleen ajetellen, se on täysin totta. koska olemme tunteneet ystävinäkin vastaa vajaat puolivuotta ja olemme olleet yhdessä vasta vajaan viikon. No sit sovittiin et jatketaan täst ihan rauhallisesti eikä hätiköidä.
Sit tyttö lähti pariks viikoks ulkomaille reissuun.. viestiteltiin ain välil ja kaikki oli viel ihan ok. Mut sitten. pari päivää ennen reissun päättymistä, tyttö läheti viestin et haluu olla yksin ja jatkaa tästä eeenpäin ystävänä.. No sit se palas kotiin, ja pidettiin samana iltana bileet.. Juttelin hänen kanssa ja hän sanoi viel välittävänsä must mut nyt haluu olla yksin.. et minussa ei oo mitään vikaa. Kysyin et voitaisko jatkaa joskus myöhemmin mut hän ei osannu sanoo... No sit oltiin vaa ystävinä, mut tiesin kuitenkin et hän viel pitää minust..
No bileitten jälkeen ei pahemmin juteltu, oli viikko lomaa ja lähetin hänelle viestii et mitä kuuluu ja ym... pyysin sit häntä lähtee ihan kaverimieles leffaan mut se oli sitä mielt et nyt ois syytä olla erillään... no sit koulus oli pari päivää sillei et ei puhuttu pahemmin mitää toisillemme, sit se lähetti viestin et ollaanhan kaverit.. ja vastasin et tottakai ollaan.
Oltiin sit koulus iha normaalisti ja muuten..
Sit seuraaval viikol kysyin yhtä meihin liittyvää asiaa, mikä oli silloin aikasemmin jäänyt vähän epäselväks..
No siit tuli sit pitkä keskustelu ja yritin kysellä et voisko meil viel joskus olla jotain.. hän sit sanoi, et tietää milt must tuntuu, mut hän ei haluu enää riskeerata meijän ystävyyttä, koska sanoo tietävänsä et meil menis kuitenkin poikki ja siitä tulisi vaan surua kummallekkin..
Ja tässä se onkin inhottavaa, koska en näe mitään syytä että miksi meillä menisi poikki..
Ja hänkään ei ole sanonut muuta syytä kuin että ei vaan tulisi toimimaan.. ja sitäpä ihmettelen että miksi ei tulisi.. oon kysellyt moneen kertaan, mutta selkeetä vastausta en oo saanut..
Hän vaan sanoi, että ei tästä enää mitään tuu..
No sit olttin kavereitten kaa viettämäs iltaa meil ja oli tarkotus siirtyy illemmal sit yhelle kaverille bileisiin.. No, meil oli porukat himas ja siel kävi sit tällanen tapaus. oltiin pihal kahestaan. ja se sano et ei pysty enää tulla tonne meille ku mu porukat on siel.. mä sanoin sit et tulee vaan ja sain sit hänet tulee.. no käveltiin siin pihal ja yht.äkkiä hän vaan otti mua kädestä kiinni. (oltiin jo kyl vähäsen otettu, mut ei kuiteskaa pahemmin..)
No sit mentii sisälle ja hän käveli suoraa sinne muitten joukkoon... sit se alko itkee siel.. No yks kaveri sit lohdutti häntä siin.
No sit siirryttiin sinne bileisiin...
oltiin oltu vast hetki siel kaveril, niin hän käveli mun luo ja otti must kiinni ja alko suuteleen.. kysyin sit siltä että missä nyt oikeen mennään ja kertoo kaiken.. no hän ei osannu oikein sanoa.. no sit mentii kahestaa yhtee huoneesee ja suudeltii ja ym.. sit se vaan sano et entäs jos tää jää vikaks kerraks.. kysyin et miks, mut ei se taaskaan tiennyt... sano vaa et ei se oikein tiiä mitä haluu..
no sit kuitenkin vaan oltiin siin, tais vierähtää reilut kolme tuntia.. hän ois halunnu tehä jotai muutankin ja meinattiinkin mut sit lopuks hänen oli pakko lähtee (täysin ymmärrettävästä syystä)..
Sit seuraavana päivänä hänelt tuli viesti mis pyytää anteeks kaikkee..
Kysyin et onks kaikki ok, mut ei se tiennyt taaskaan. Sit se alko sanoo ettei voi pitää mua enää ystävänäkään koska kukaan ystävä ei tekisi noin paskamaisesti toiselle. kysyin et miten niin paskamaisesti ja vastaukseks sain et et "alan sekaantua suhun vaikka sä haluut paljon enemmän mut mä en"...
Taas aloin kysellä että miksi ei vois tulla joskus tulevaisuudes jotain.. syyt on vain et:
1. Siit ei tulis loppujen lopuksi muuta kuin surua (mutta miksi?????en oo saanu selkeetä vastausta.. ja oon kysyny vaik kuinka monta kertaa)
2. hän haluu olla nyt yksin.
3. ei voi olla sellasen kanssa, jota hän on loukannut tollalailla.
Mut oon sanonu et hän on saanut ne anteeksi.
Hän vain sanoo että on miettinyt jo asiat ja meil ei enää tuu olee mitään.
mutta niin hän sanoi myös ennen tuota iltaa jolloin taas oltiin yhes!?!?!
Nyt hän vaan sanoo että se oli virhe ja tuollaista iltaa ei enää tuu eikä myös muutakaan..
Mut mitäs sit kun taas on jotkut juhlat.. jos käy taas niin?
Oon antanut hänelle anteeksi sen, mutta hän sanoo etten saa antaa anteeksi noin vain.. hän toivoo kuitenkin, että voidaan olla viel ystäviä ja oon sanonut että hän on saanut anteeksi...
tää kuullostaa varmaan hölmölt mut pidän tuosta tytöstä ihan älyttömästi!! vaikka tekikin noin niin pystyn antaa sen hänelle anteeksi.. koska tosissani välitän hänestä. hän tietää myös sen koska olemme jutelleet ja jauhaneet niin paljon tätä. hän on eka, jonka kanssa olen ollut ja tiedän että harvemmin siit ekasta suhteesta syntyy lopullista juttua mut mä oon vaan niin mahottoman tosissani häntä kohtaan. Mut tällä hetkel näyttää taas aika mahottomalta !?!? :'(
Ja mistä tiedän että taas joskus ei tulis tapahtumaan noin?
Mikä voi olla syy että tuollainen todella hyvin lähtenyt rakkauden alku muuttuu yhtäkkiä vain ystävyydeks?
jotenkin must vaan tuntuu, et täs tilantees kaikki ei oo kohallaan..
Mua kaikist eniten ärsyttää toi et pidän hänest ihan älyttömästi ja hän viel pitää musta, mutta mitään ei voi kuitenkaan hänen mielestä enää tulla... Ja se et kaikki lähti menee niin hyvin mut sit vaan näin:(
Tiedän et tyttöi/naisia on vaik kuinka paljon mut must vaan tuntuu etten haluu olla kenenkään muun kanssa...
enkä pystyis olee mikään sellanen joka vaihtelee parin viikon välein...
Neuvokaa, että mitä teen. tuntuu et oon ite niin maassa et en tiiä mitä tekisin.
en sit tiiä et oonko ihan hölmö kun vain yritän ja yritän mut musta vaan tuntuu siltä..
(tarina on pitkä ja varmaan sekava (varsinkin lopusta), mut yritäkää saada selvää ja kirjotelkaa et onko jotain tehtävissä ym..)
Ystävystyttiin koulussa yhen tytön kanssa. no nyt reilu kuukausi sitten sain hänelt viestin et voitas olla enemmän ku kavereit. hassu sattuma, sillä itsellä olisi ollut aikomus pyytää hänet leffaan seuraavana iltana.
No alettiin olee sit yhessä.. kummalkin oli tosi kivaa viikon ajan.. suudeltiin ja halailtiin, mut ei sen enempää..
No sit yks päivä suudeltiin ja sanoin et rakastan häntä. No hän oli sit sitä mielt et en voi viel tuntee häntä niin hyvin et rakastan häntä. ja näin tarkalleen ajetellen, se on täysin totta. koska olemme tunteneet ystävinäkin vastaa vajaat puolivuotta ja olemme olleet yhdessä vasta vajaan viikon. No sit sovittiin et jatketaan täst ihan rauhallisesti eikä hätiköidä.
Sit tyttö lähti pariks viikoks ulkomaille reissuun.. viestiteltiin ain välil ja kaikki oli viel ihan ok. Mut sitten. pari päivää ennen reissun päättymistä, tyttö läheti viestin et haluu olla yksin ja jatkaa tästä eeenpäin ystävänä.. No sit se palas kotiin, ja pidettiin samana iltana bileet.. Juttelin hänen kanssa ja hän sanoi viel välittävänsä must mut nyt haluu olla yksin.. et minussa ei oo mitään vikaa. Kysyin et voitaisko jatkaa joskus myöhemmin mut hän ei osannu sanoo... No sit oltiin vaa ystävinä, mut tiesin kuitenkin et hän viel pitää minust..
No bileitten jälkeen ei pahemmin juteltu, oli viikko lomaa ja lähetin hänelle viestii et mitä kuuluu ja ym... pyysin sit häntä lähtee ihan kaverimieles leffaan mut se oli sitä mielt et nyt ois syytä olla erillään... no sit koulus oli pari päivää sillei et ei puhuttu pahemmin mitää toisillemme, sit se lähetti viestin et ollaanhan kaverit.. ja vastasin et tottakai ollaan.
Oltiin sit koulus iha normaalisti ja muuten..
Sit seuraaval viikol kysyin yhtä meihin liittyvää asiaa, mikä oli silloin aikasemmin jäänyt vähän epäselväks..
No siit tuli sit pitkä keskustelu ja yritin kysellä et voisko meil viel joskus olla jotain.. hän sit sanoi, et tietää milt must tuntuu, mut hän ei haluu enää riskeerata meijän ystävyyttä, koska sanoo tietävänsä et meil menis kuitenkin poikki ja siitä tulisi vaan surua kummallekkin..
Ja tässä se onkin inhottavaa, koska en näe mitään syytä että miksi meillä menisi poikki..
Ja hänkään ei ole sanonut muuta syytä kuin että ei vaan tulisi toimimaan.. ja sitäpä ihmettelen että miksi ei tulisi.. oon kysellyt moneen kertaan, mutta selkeetä vastausta en oo saanut..
Hän vaan sanoi, että ei tästä enää mitään tuu..
No sit olttin kavereitten kaa viettämäs iltaa meil ja oli tarkotus siirtyy illemmal sit yhelle kaverille bileisiin.. No, meil oli porukat himas ja siel kävi sit tällanen tapaus. oltiin pihal kahestaan. ja se sano et ei pysty enää tulla tonne meille ku mu porukat on siel.. mä sanoin sit et tulee vaan ja sain sit hänet tulee.. no käveltiin siin pihal ja yht.äkkiä hän vaan otti mua kädestä kiinni. (oltiin jo kyl vähäsen otettu, mut ei kuiteskaa pahemmin..)
No sit mentii sisälle ja hän käveli suoraa sinne muitten joukkoon... sit se alko itkee siel.. No yks kaveri sit lohdutti häntä siin.
No sit siirryttiin sinne bileisiin...
oltiin oltu vast hetki siel kaveril, niin hän käveli mun luo ja otti must kiinni ja alko suuteleen.. kysyin sit siltä että missä nyt oikeen mennään ja kertoo kaiken.. no hän ei osannu oikein sanoa.. no sit mentii kahestaa yhtee huoneesee ja suudeltii ja ym.. sit se vaan sano et entäs jos tää jää vikaks kerraks.. kysyin et miks, mut ei se taaskaan tiennyt... sano vaa et ei se oikein tiiä mitä haluu..
no sit kuitenkin vaan oltiin siin, tais vierähtää reilut kolme tuntia.. hän ois halunnu tehä jotai muutankin ja meinattiinkin mut sit lopuks hänen oli pakko lähtee (täysin ymmärrettävästä syystä)..
Sit seuraavana päivänä hänelt tuli viesti mis pyytää anteeks kaikkee..
Kysyin et onks kaikki ok, mut ei se tiennyt taaskaan. Sit se alko sanoo ettei voi pitää mua enää ystävänäkään koska kukaan ystävä ei tekisi noin paskamaisesti toiselle. kysyin et miten niin paskamaisesti ja vastaukseks sain et et "alan sekaantua suhun vaikka sä haluut paljon enemmän mut mä en"...
Taas aloin kysellä että miksi ei vois tulla joskus tulevaisuudes jotain.. syyt on vain et:
1. Siit ei tulis loppujen lopuksi muuta kuin surua (mutta miksi?????en oo saanu selkeetä vastausta.. ja oon kysyny vaik kuinka monta kertaa)
2. hän haluu olla nyt yksin.
3. ei voi olla sellasen kanssa, jota hän on loukannut tollalailla.
Mut oon sanonu et hän on saanut ne anteeksi.
Hän vain sanoo että on miettinyt jo asiat ja meil ei enää tuu olee mitään.
mutta niin hän sanoi myös ennen tuota iltaa jolloin taas oltiin yhes!?!?!
Nyt hän vaan sanoo että se oli virhe ja tuollaista iltaa ei enää tuu eikä myös muutakaan..
Mut mitäs sit kun taas on jotkut juhlat.. jos käy taas niin?
Oon antanut hänelle anteeksi sen, mutta hän sanoo etten saa antaa anteeksi noin vain.. hän toivoo kuitenkin, että voidaan olla viel ystäviä ja oon sanonut että hän on saanut anteeksi...
tää kuullostaa varmaan hölmölt mut pidän tuosta tytöstä ihan älyttömästi!! vaikka tekikin noin niin pystyn antaa sen hänelle anteeksi.. koska tosissani välitän hänestä. hän tietää myös sen koska olemme jutelleet ja jauhaneet niin paljon tätä. hän on eka, jonka kanssa olen ollut ja tiedän että harvemmin siit ekasta suhteesta syntyy lopullista juttua mut mä oon vaan niin mahottoman tosissani häntä kohtaan. Mut tällä hetkel näyttää taas aika mahottomalta !?!? :'(
Ja mistä tiedän että taas joskus ei tulis tapahtumaan noin?
Mikä voi olla syy että tuollainen todella hyvin lähtenyt rakkauden alku muuttuu yhtäkkiä vain ystävyydeks?
jotenkin must vaan tuntuu, et täs tilantees kaikki ei oo kohallaan..
Mua kaikist eniten ärsyttää toi et pidän hänest ihan älyttömästi ja hän viel pitää musta, mutta mitään ei voi kuitenkaan hänen mielestä enää tulla... Ja se et kaikki lähti menee niin hyvin mut sit vaan näin:(
Tiedän et tyttöi/naisia on vaik kuinka paljon mut must vaan tuntuu etten haluu olla kenenkään muun kanssa...
enkä pystyis olee mikään sellanen joka vaihtelee parin viikon välein...
Neuvokaa, että mitä teen. tuntuu et oon ite niin maassa et en tiiä mitä tekisin.
en sit tiiä et oonko ihan hölmö kun vain yritän ja yritän mut musta vaan tuntuu siltä..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se varmaan hommas jonku sukupuolitaudin sillä reissullaan...
Ihtelläni on suurin piirtein samanlainen tapaus mut ei kuitenkaan. Eli mun tapauksessa oon rakastunu varattuun ihmiseen jota kohtaan mul on tunteita ja oon sanonu näistä tunteista häntä kohtaan. Mut hän sanoi et on antanut rakkautensa jollekin muulle jo eikä hänellä olisi mitään tarjottavaa muuta kuin rakkautensa sitten joskus. JOS hän eroaa nykyisestään jonka kans on ollu vuoden. En ole kumminkaan sellanen kusipää et yrittäsin varastaa toisen naisen. Joten olen päättänyt odottaa vaikka se sattuukin minuun aina kun näen häntä...
tiedän et hän ei oo varattu. tää ei oo sama tilanne.. hän haluu olla nyt yksin.
Mutta en vain käsitä että miksi joskus myöhemmin ei voisi tulla mitään.. kun kaikki alkoi niin hyvin mutta sitten vain näin.
hän sanoo et välittää must viel, mut ei pysty enään uusiks.
Tällä hetkel tilanne on näin, en sit taas tiiä et mitä se parin kk päästä on :/
Minäkin kyllä kestäisin odottaa jos vain tietäisin et joku päivä ollaa viel yhes..
vaikka pahalta se tuntuukin...
Luulen että tyttö ehkä tuntee jotenkin tukehtuvansa.. Varsinkin jos viikon seurustelun jälkeen sanoit rakastavasi häntä, et voi sen ajan jälkeen tuntea niin vahvasti, ja sitten vielä kyselet ja kyselet koko ajan että miksi, miksi. Sinun kannattaisi ottaa vähän etäisyyttä, ehkä hän sitten huomaa kaipaavansa sua, tai sä huomaat että se olikin vain voimakasta ihastumista... Tsemppiä!
mä tiiän et tein väärin, kun sanoin niin :/
mut tehty mikä tehty, enää turha valittaa...
Tulevaisuus tuo sit mitä tuo..
ja kaikista inhottavinta on et hän pyörii kokoajan mun mieles.
koulussa kattelen häntä vähän väliä, kun tuun kotiin niin hän on mielessäni ja myös kun meen nukkumaan. Hän on välil unissani. kun herään, niin taas hän mielessäni..
Tietenkin josksu kun kavereitten kanssa tekee jotain niin asiat unohtuu hetkes, mut aina ne vaan lopuksi palaa mieleen..
Olen kai TODELLISESTI ihastunut tähän tyttöön.
...Ja asiaan vaikuttaa sekin että välillämme on ollut jotain vähän vakavempaakin..
Jos mitään ei koskaan ois ollu nii ei tää nii vaikeet ois..:(
Auttakaa et mitä teen!!
Tää alkaa menee ihan hulluks.
Oltiin taas kaveril juhlimassa, niin mitäs taas tapahtukaan?
Olin menos nukkuun niin tyttö tuli sängylle istuu siihen mun viereen. Juteltiin siinä meistä ja päädyimme loppujenlopuksi taas suutelemaan ym. Vietimme todella ihanan illan. Sovimme hänen kanssa että yrittäisimme vielä kokojuttua uusiks, ja kumpikin tuntui olevan tyytyväinen päätökseen. No, mutta aamulla tuli viesti että kun hän heräsi aamulla niin häntä alkoi ahdistamaan niin paljon tää päätös et hän ei pysty antaa mulle muuta kuin ystävyyden. Ja sanoi taas minulle että ei enää koskaan sekaannu minuun. Oon yrittäny jutelle tekstareilla kokopäivän hänen kanssa mutta ei tunnu auttavan.
Siis mä en tajuu enään. mikä noita naisia vaivaa? hän sanoo kokoajan et mus ei oo mitään vikaa et kaikki johtuu hänest..
Voiks mä tehä enää mitään.. mä en kestä tätä enää..
Mä välitän siit tytöst ihan älyttömästi!!!