Meillä on reilu ½vuotias uroskoiruli (ISO rotuinen) Nyt viime aikoina alkanut taas puremaan, jäi jo tossa aikaisemmin toi tapa mutta nyt on taas tullut takaisin.
Olen "napannut" nenulle, ottanut poskista kiinni, selättänyt, kieltänyt... eipä tunnu auttavan... Mitä vielä vai onko vaan joku "vaihe" ?
Olen "napannut" nenulle, ottanut poskista kiinni, selättänyt, kieltänyt... eipä tunnu auttavan... Mitä vielä vai onko vaan joku "vaihe" ?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Joo no mä en valitettavasti pysty sua oikein neuvomaan koska omistan itekkin vähän samanlaisen tapauksen: Nalle on kans alle vuoden vanha, rodultaan Mittelspitz (pieni musta poju) ja se on kans vähän tällänen ongelma. Se on nimittäin niin arka että se haukkuu kaikille vieraille ja yrittää näykätä niitä... Sit se myös lenkillä yrittää juosta bussien kimppuun! Että miten silta sais ton arkuuden pois?! Täytyykö sille olla vihainen kun se onnistuu puremaan jotain (koitettu konsti) ?! Sit on myös toinen ongelma. Miten sellaset koirat, jotka pitäisi olla jo oppineet sisäseesteiksi ja silti ruikkivat yhä sisälle, saisi opetettua?! Tuli vielä sulle mieleen että kannattaa ehkä katsoa että loppuuko se pureminen ja jos ei millään lopu niin on olemassa sellasia "kaulapantoja" joista ruiskuaa jotain sitruunamehua koiran nenään kun se avaa suunsa esim. haukkuakseen haitallisesti...
Edellisen kirjoittajan ehdottama sitruunapantahan on tarkoitettu haukkumiseen. Eli pnnasta tulee suihkaus sitruunaa kun koira haukkuu ei kun se avaa suunsa???
Itselläni on kohta kaksivuotias saksanpaimenkoira uros. Uhmaikä oli meidänkin pojalla.
Ohjeita: ole johdonmukainen äläkä luovuta. Jos pyydät koiralta jotain älä anna periksi. Esim. jos pyydät koiraa istumaan eikä sitä juuri "huvita" SINÄ viet tahtosi läpi. Tuon ikäinen uros voi ruveta ns. uhmaamaan sinua ja sinun tehtäväsi on osoittaa olevasi laumanjohtaja.
Jos koira puree sinua vaikka leikillään kiellä sitä, jos ei tottele niskasta kiinni ja tiukka kielto. Yksi mitä meillä käytettiin kun meidän pojalla meni överiksi oli hylkääminen. Hylkäämisellä tarkoitan ns.sitä että käyttäydyt kuin koira olisi ilmaa kunnes käyttäytyy kunnolla.
Ja noista käskyistä sen verran, että kannattaa opettaa yksi selkeä kielto minkä koira ymmärtää, eli EI. On hieman turhaa opettaa nuorelle koiralle esim: Ei vedä, älä pure, nätisti. Vaan ainakin alkuun kielto kaikkeen kiellettyyn on tuo EI.
oon käyttänyt EI sanaa..
toi tuppaa oleen sellanen että se "innostuu" ja on kyllä ilmeisesti ihan leikkiä siltä kun se ottaa kiinni, mutta iso koira kun on niin sitä puruvoimaakin löytyy :(
Se innostuu vaan lisää kun otan niskasta/poskista kiinni. Ja sitä löysää nahkaa on sen verran ettei sitä ilmeisesti edes kauheesti "satu" noi mun systeemit ;)
Yksi mitä myös teimme oli koiran sulkeminen muualle huoneistoon rauhoittumaan. Toimii jos koira ei availe ovia tai raavi niitä piloille. Joidenkin kohdalla toimii myös rauhoittaminen. Eli ota koira "syliin" istu vaikka lattialle jos koira on jo iso ja pidä koiraa tiukasti (ei kuitenkaan satuttaen) niin ettei se pääse puremaan kunnes koira rauhoittu. Meidän poika päästi syvän huokaisun kun "luovutti taistelun" ja rauhoittui. Kun rauhoittui kehuttiin ja joskus myös leikittiin niitä sallittuja leikkejä kuten lelun repimistä.
Kärsivällisyyttä, meillä sama ongelma oli tuossa ½-1 vuoden välillä mutta alkaa olemaan jo iso ja kunnollinen nallekarhu-herrasmies.
että millä äänensävyllä ei on sanottu?
Meillä se on matala, vaativa EI ja tiukka katse koiraan...
Jos se on joku kesken leikin vinkastu ei niin ei koira pidä sitä...öööh en osaa selittää, mutta että siis ei se sitä usko...mutta kun ei sanotaan niin ettei jää vaihtoehtoja niin silloin sen on USKOTTAVA!
Kyse on uhma iästä ja pureminen saattaa johtua siitä että koiralta lähtee hampaita tms.
Meillä painittiin nöffin kanssa ½ vuoden ikäisestä 1½ vuotiaaseen saakka. Meillä painittiin sitkeän nartun kanssa mutta kyse on tod.näk samasta asiasta.
Koira tahtoo ns. katsoa kumpi talossa määrää ja kumpi on lauman johtaja.
Juuri niinkuin joku aikaisemmin sanoi, SINÄ määräät ja SINÄ kerrot miten tehdään.
Eli ihan normaali uhma ikä menossa, niinkuin lapsilla yleensä aina jossain vaiheessa.
ja kokeilee kuka on pomo. sinä vai se omakin koira ns "kettuilee" välillä eli pitää ojentaa vähän.. toki ihan käskyillä. ja sen sellasilla mutta väkivallalla ei missään nimessä!
Meillä on 7 kk ikäinen rottweiler uros ja se kans välillä riehuu kuinka huvittaa. Hyppii, näykkii yms.
Todettiin heti aluksi, että huutaminen ei tuo tulosta. Rottweiler on sitä sorttia, että se vaan innostuu lisää eikä se siitä säikähdä.
Toinen asia on tämä ruumillinen kuritus. Eli niskasta ravistus, kaula "makkaroista" nosto yms. Ei silläkään mitään toivottuja tuloksia saa. Koirasta tulee todella iso ja vahva ja jossain vaiheessa se tuumaa että "katsotaan nyt sitten kuka on kuka" ja kyllä siinä ihminen hyvin äkkiä jää toiseksi.
Ainut hyvä keino mielestäni on tämä "psykologia"... Eli pitää miettiä omia, pehmeämpiä keinoja.
Meillä nämä keinot on tietysti EI-sana, suihkepullo (jossa tällä hetkellä sitruunavettä), etikkavesi niissä paikoissa joita tykkäisi järsiä, laumasta eristys jne. Tuolla suihkepullolla me ollaan saatu sisällä tuo näykkiminen jo melkein kokonaan pois (nykyään pelkkä pullon esille ottaminen rauhoittaa pojun).
Lenkillä hyppiminen ja reisistä näykkiminen saatiin kuriin niin, että seisottiin hihnan päällä niin ettei koira pääse hyppimään. Koiraan en ottanut mitään kontaktia ennen kun se rauhoittui. Sitten kehuja rauhallisesti ettei se uudelleen villiinny.
Lisäksi koiran kanssa täytyy muistaa leikkiä paljon ettei se turhaannu ja ala tekemän mitään "kiellettyä".
Tulikohan tässä nyt vähä kysymysten vierestäki kerrottua...
Jeps =) kuullostaa niiiin tutulta!
Mulla kans isokokoinen puol vuotinen uros (sakemanni)
...Todella kova luonteinen ja muutenkin aika vaativa uros.
Sen kanssa on myös tämä puremis ongelma...ei muuten muttakun innostuu ja hyppii kohti niin tarttuu hampaillaan siihen mistä kiinni saapi.
Tämäkun on siis 65cm ja puolivuotinen niin ei ole oikein mukavaa kun hyppii kohti ja käyttäytyy kuin aivoton...(siis vain jos innostuu)
Samoin myös haukkuu kaikki ohikulkijat ja toiset koirat, mies puoliset ihmiset eivät saa kävellä samalla kadulla tai ainakaan tulla juttelemaan ja kun koira on mulla kiinni niin vaikka tulis tuttukin mies henkilö juttelemaan niin ei laske lähelle...minun miehelleni ei tietenkään örmötä vaan "isi" kun tulee kotiin niin alotetaan hirmunen ooppera ja ulina ja riehuminen...on se niiiin kiva juttu!
....Pentu kurssilla teoriatunnilla oli puhetta justiin tuosta uhmaiästä ja luulempa että se on nytten meneillään...jännä vaan ettei koira koskaan kyseenalaista meiheni antamia käskyjä, eikä ikänä oikkuile miehelleni...minulle taas näyttää kaikki metkut ja temput ;)
Noh kuitenkin meillä leikki loppuu just eikä melkein jos puree tai hyppii kohti ja kielletään,
jos purisee vastaan niin pakotetaan käskyn alle...
Vastaan tulijoiden kanssa tehdään niin että kielletään jos ei auta niin käsky "seuraa" jämäkästi ja suunnan muutos, kävellään reippaasti!
Koira kyllä hätkähtää että "täh? ai? nyt mennäänkin tuonne suuntaan" eikä yleensä...huom yleensä!Enään kiinnitä huomiota ohikulkijaan...
...niin se piti viellä sanoa että käytä vartaloasi hyväksi!
Ole iso ja mahtava!...minä kun olen tälläinen pikkusintti ;) niin minun pitää aina vähän "pulistella" että näyttäisin isommalta ja uskottavammalta...myös ääntä on pitänyt opetella käyttämään oikein...matala,vaativa!
Ja jokaikinen käsky on aina vietävä loppuun muuten tulee ongelmia!
...samoin kuin jos lyö koiraa...pakote on eriasia kuin lyöminen...pakote tapahtuu niin että nyt on toteltava ja sillä siisti...elekieltä!
Meille tuli viime kesänä kouluttamaton 9 kk:n ikäinen rottweiler uros, joka ei ollut mikään helppo tapaus. Se uhkaili minua ja perheemme isää kun komensimme sitä. Itse olen hentorakenteinen nainen, mutta isäni on isokokokoinen ja voimaa käsissä monta kertaa enemmän kuin minulla. Joten.. kun koira oli tehnyt sellaista mitä ei saanut ja tartuin koiraa niskasta kiinni niin kovasti kun jaksoin se vaan yltyi uhkailemaan minua. Isän kohdalla se yritti samaa, mutta viimein kun isä otti todella kovasti koiraa niskasta kiinni ja komenti sitä todella tiukasti
kaikki niskurointi isää kohden loppui kuin seinään. Joten oma käsitykseni on, että noinkin vahvaluontoinen koira tarvitsee vahvan ja johdonmukaisen johtajan, johon se voi luottaa kaikissa tilanteissa. Toinen tilanne missä käsitykseni vahvistui oli koiran autojen jahtaamisongelman kanssa. Kun itse talutin koiraa, se hyökkäsi ohi ajavia autoja päin, mikä oli välillä tosi vaarallista. Kun isä sitten kokeili taluttaa koiraa autojen ajaessa ohi, se pyrki vaan isän jalkojen juureen ja selvästi näytti, että se pelkää autoja ja haki turvaa isästä. Joten ainakin itse myönnän ettei minusta ole meidän koiralle johtajaksi vaan koira luottaa isään, minkä vuoksi koira asustaakin nykyään isän kanssa ja käyn sitä aina siellä tervehtimässä. Se mitä halusin sanoa, on että minusta on äärimmäisen tärkeää, että jo pennusta koiralle tehdään selväksi, että sillä on yksi johtaja, jota tulee uskoa, eikä minkäänlaista niskurointia hyväksytä. En millään tavalla hyväksy väkivaltaista kouluttamista tai lyömistä, mutta ehdottomasti koiran tulee totella isäntää tilanteessa kuin tilanteessa ja kovia otteita on pakko käyttää äärimmäisissä tilanteissa. En itse oikein jaksa uskoa noihin psykologia juttuihin silloin kun koira testaa onko tietystä ihmisestä sille johtajaksi. Koira etsii turvaa johtajasta, minkä vuoksi johtajan tulee "päihittää" se valtataisteluissa. Mielestäni myös näykkiminen tulee kieltää ehdottomasti jo pentuna mihin pitäisi rittää tiukka "ei" kun koira pitää henkilöä isäntänään. Haluan kuitenkin vielä korostaa etten kannata kuitenkaan koulukuntaa jonka mukaan koiran tulisi pelätä isäntäänsä. Silloin ollaan jo käytetty liian väkivaltaisia keinoja, mitä en taas hyväksy.