Henkilörekisteri

Ja kuin toinen päivä seuraa toistaan.
Kovin on kummallista tämä paikallinen satuolennon palvonta. Kiusataan ja pelotellaan omaa porukkaa hel-vetti-löillä, kiirastulilla ja kauheilla kärsimyksillä. käydään soitteleen ulkopuolisten ovikelloa ja kysyleen mahdollista suostumusta osallistua heidän pitämäänsä henkilörekisteriin.
Pysäytellään ihmisiä kylillä ja tuputetaan satuolennon olematonta olemista ja tulemista. Hmmmm ??? Mitähän heille oikesti kuuluu. elämässä ? Tuoko nyt sitä elävää elämää on ? Muiden kiusaaminen ja häiriköinti.

Se kyllä vieläkin mietityttää. Kun se helluntai papparainen pysäytti mut kadulla ja sanoi poliisi poikansa tehneen mun pepusta rekisterikyselyjä työpaikallaan. Sanoi papparainen tietävänsä mun asiat paremmin kuin minä itte...? Sanoi myös et " tommoinen jätkä ei oo mitään " ???
Kait mä nyt jotain oon kun se äijä niin kiehuu...-)

Mut sen oma mä en kuitenkaan oo, koskaan ei minua omaksi saa omistaa. Kaukaa katsoen himoita vaan saa.
Hyi Hyi !

Se nyt vähän mietityttää, noin yhtälönäkin. Miten se on mahdollista ? Paremmin kuin minä itte ? Tietää mun kotiasiat ?

Hyi Hyi !
Päivät seuraa toisiaan.
Himoitseminen ( lust ) jatkuu.
Ylpeys ( pride ) ohjaa papparaisia.

Tietävät oman maailmanloppunsa olevan lähellä. Vielä loppukirinä haureudet ja kiusaukset pitää kaupungilla käydä suorittamassa.

Sitten rauhassa lossirantaan viimeistä matkaa odottamaan.

Voitaisiinko jo älyllistä epärehellisyyttä vältellen todeta:

Ei tämä ole Pietarsaaressa vika. Vaan ominaisuus.

Porvarismiehillä on omat juttunsa ja harrastuksensa. Mikä heitä sitten auttaisi ? Hoitoon vienti ? Eei. Ei ominaisuutta voi hoitaen parantaa. Taitaa se olla tuo heidän itsekkin toivomansa ja kuuluttamansa maailmanloppu. Täytynee vaan kärsivällisesti odottaa ja kestää tiettyä epämukavuutta. Pietarsaaressa.