Täsmennän otsikkoa vielä "sairastua AIKUISIÄN" diabetekseen:
Otan tähän kaksi esimerkkiä. Kummalla näistä on suurempi riski sairastua toisen asteen diabetekseen. Kummallakaan henkilöllä ei ole erityisesti ns. sukurasitusta diabeteksen eikä muunkaan sairauden osalta.
henkilö A:
nainen, ikä 55 vuotta, pituus 166 cm, paino 52 kg, vatsanympärysmitta 75 cm, verenkolesteroli 6-7 , verenpaineet (ei lääkitystä) yläpaine n.135-145, alapaine 85-95. Sokeriarvot viimeisen viiden vuoden aikana 5,4-5,9.
Ruokavalio: ei syö lihaa, syö kalaa, syö maitotaloustiotteista juustoa, syö jonkin verran kasviksia ja hedelmiä, mutta ensisijaisesti ravinto koostuu leivästä, juustosta, eineksistä, syö erittäin runsaasti makeisia (esim. joka päivä suklaata 100 gr), ei harrasta kovinkaan paljon liikuntaa (kävelee työmatkansa edestakaisin ja siitä tulee n. 5 km yhteensä), mutta muuten on sohvaperuna.
henkilö B:
nainen, ikä 56 vuotta, pituus 163cm, paino 82 kg, vatsanympärysmitta 103 cm,
verenkolesteroli 4,7-5,1, verenpaineet (lääkitys päällä), yläpaine 120, alapaine 75. Sokeriarvot (ei lääkitystä) viimeisen kolmen vuoden aikana 5,2-5,7
Ruokavalio: monipuolinen, syö kaikkea, "karkkipäivä" kerran viikossa, harrastaa ns. hyötyliikuntaa runsaasti (puutarhatöitä, pihatöitä), mutta eipä juuri muuta. Kulkee työmatkansa (4 km) autolla.
Molemmilla varmasti korjattavaa elämäntavoissa?
Otan tähän kaksi esimerkkiä. Kummalla näistä on suurempi riski sairastua toisen asteen diabetekseen. Kummallakaan henkilöllä ei ole erityisesti ns. sukurasitusta diabeteksen eikä muunkaan sairauden osalta.
henkilö A:
nainen, ikä 55 vuotta, pituus 166 cm, paino 52 kg, vatsanympärysmitta 75 cm, verenkolesteroli 6-7 , verenpaineet (ei lääkitystä) yläpaine n.135-145, alapaine 85-95. Sokeriarvot viimeisen viiden vuoden aikana 5,4-5,9.
Ruokavalio: ei syö lihaa, syö kalaa, syö maitotaloustiotteista juustoa, syö jonkin verran kasviksia ja hedelmiä, mutta ensisijaisesti ravinto koostuu leivästä, juustosta, eineksistä, syö erittäin runsaasti makeisia (esim. joka päivä suklaata 100 gr), ei harrasta kovinkaan paljon liikuntaa (kävelee työmatkansa edestakaisin ja siitä tulee n. 5 km yhteensä), mutta muuten on sohvaperuna.
henkilö B:
nainen, ikä 56 vuotta, pituus 163cm, paino 82 kg, vatsanympärysmitta 103 cm,
verenkolesteroli 4,7-5,1, verenpaineet (lääkitys päällä), yläpaine 120, alapaine 75. Sokeriarvot (ei lääkitystä) viimeisen kolmen vuoden aikana 5,2-5,7
Ruokavalio: monipuolinen, syö kaikkea, "karkkipäivä" kerran viikossa, harrastaa ns. hyötyliikuntaa runsaasti (puutarhatöitä, pihatöitä), mutta eipä juuri muuta. Kulkee työmatkansa (4 km) autolla.
Molemmilla varmasti korjattavaa elämäntavoissa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
En nyt menisi veikkaamaan kummankaan puolesta, mutta totean vain A:lla kolesterolin ja verenpaineiden olevan vähän korkealla joka viittaa tuohan leivällä mässäilyyn ja einesruokiin. Karkit ovat kyllä pahasta.
B:lla huonoa on tuo "syö kaikkea" sitten tuo karkkipäivä, niin sinulle samat terveiset. Olette samassa jonossa jos ei ruokavaliot muutu.
"Toivoa on olemassa".
Pitää olla geneettinen alttius, sitten vasta riskielintavat vaikuttavat.
Hyvänä esimerkkinä on ollut nuo amerikkalaiset televisio-ohjelmat jossa kilpailevat laihduttamisessa. Alkuvaiheessa BMI huitelee jossain 50-60 lukemissa roskaruualla mässäilyn jäljiltä. Silti vain harvoilla on ollut kakkostyypin diabetestä. Vaikka kilpailijat olisikin valittu sen mukaan ettei diabeetikkoja kelpuuteta ohjelmaan, niin se osoittaa että tarvitaan myös geneettinen taipumus ennen kuin ylipaino kehittää diabeteksen.
Asiantuntijoiden laatima riskilaskuri löytyy netistäkin, eikun vain alat sillä katsomaan. Ei me osata arvailla eikä kannatakaan alkaa arvaileen.
-----(esim. joka päivä suklaata 100 gr),-----
Ei tuo ole yksiselitteinen tieto. Riippuu syökö valkosuklaata joka on oikeastaan vain sokeria vaiko maitosuklaata vaiko 86 prosenttista tummaa suklaata.
Karkkeja ja karkkipäivää tai valkoista sokeria ei tarvii kukaan joka ei tietoisesti halua vahingoitta terveyttään.