että sua ottaa päähän se, kun et pääse kertomaan, miten hyvin menee. Miten ihana nykyä sulla on ja miten elämä hymyilee. Se ottaa päähän, eikö.
Eläpä hättäile. Hymmyillään leviästi vaan, ku nähhään ja jatketaan elämää. Mua kun ei toisten onni haittaa. Se on hyvä vain, kun kelepaa muillekki.
Ikävä ei ole nykyvään ennää ollu. Enempi tämä on semmosta ajan tappamista. Joutessani leppäilen ja oottelen, mitäpä mahtaa tuo elämä etteen seuraavaksi nakata.
Nautittaan rakkauvesta, kun se on mahollista. Joutaa sitä suremaan sitten taas.
Nyt pittää tästä lähtiä tuonne maalimalle kahteleen, että mitä ilikeyttä sitä vielä tännää ehtis tehä.
Eläpä hättäile. Hymmyillään leviästi vaan, ku nähhään ja jatketaan elämää. Mua kun ei toisten onni haittaa. Se on hyvä vain, kun kelepaa muillekki.
Ikävä ei ole nykyvään ennää ollu. Enempi tämä on semmosta ajan tappamista. Joutessani leppäilen ja oottelen, mitäpä mahtaa tuo elämä etteen seuraavaksi nakata.
Nautittaan rakkauvesta, kun se on mahollista. Joutaa sitä suremaan sitten taas.
Nyt pittää tästä lähtiä tuonne maalimalle kahteleen, että mitä ilikeyttä sitä vielä tännää ehtis tehä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Näyttäisi lähinnä siltä, että itse aloittaja on katkera omista ratkaisuistaa elämässä ja kateellinen ex-miehellä, että sille, jota ei koskaan saanut.
Enpä tuosta tiiä. Katteellinen? Sääli on sairautta, mutta katteus, se on ansaittava. Kyllä eksää tuossa ajattelin. En ketään, joka nykyään on elämässäni. Ja huonoja ratkaisuja on tullut tehtyä. Mutta se oli silloin se.
Ehkä katellinen siksi, että olisit halunnut jatkaa suhdetta ihan imagosyistä, vaikka miehesi pettikin sen jopa 3 kertaa kaiken kaikkiaan, ja oli liian itsekäs, josta toisaalta tykkäät ja vihaat... mutta ne lapset! Tidät kyllä itsekkin, se ei ole helppoa. Helpotusta saa kuitenkin aivoille kun ottaa lemmikin ai uuden miehen tilalle ihan taloudellisista syistä, ehkei lemmikki, mutta suruun. Onnea matkaan sinulle kultaseni.
Väärä henkilö, sori.
Mulle oikea henkilö, sori.
No jatka vaan rauhassa.
Mitä itse sitten teet, luulisi jo lopettavan ketjun jatkamista kun se ei edes koske sinua, hölmö!
Vähän ilkeästi sä hänestä ajattelet. Luin vähän ja vähemmän kun vähän on kaikki tää ja koko palsta. Lähden tästä muihin puuhiin.
että mua ottaa päähän kun joudun luopumaan ihmisestä josta niin kovasti tykkään.
Kun ikävä iskee musta olis tietenkin kiva kuulla, että se on molemminpuolista vaikka muuten toivonkin sulle ja sun suhteille pelkkää hyvää.
Kun mä kerron että mulla menee hyvin, se johtuu siitä, että mä kuvittelen että susta on kiva kuulla että hyvin menee, ja siitä, että mä en halua itkeä sulle surujani, kun ei enää olla sellasissa väleissä että voisin.
Tämä oli vastaus ihmiseltä ihmiselle. Tällaisia olisin toivonut silloin joskus saavani. Mutta ei. Sain valheita, vähättelyä, välttelyä, kaikenlaisia ei- toivottuja ehdotuksia. Mitä tahansa paitsi suoraa puhetta ihmiseltä ihmiselle. Kahvitarjous kaupassa oli tärkeämpi kuin minä. Kuka tahansa kelpasi seuraksi ennemmin kuin minä. Kenen tahansa muun kanssa kehittyi, ei minun. Kenelle tahansa muulle saattoi puhua ja tervehtiä, ei minulle. Kaikille muille kuului hymy, nauru ja flirttailu. Joten sitä saa mitä tilaa. Tavoitteet on saavutettu. Olen suorastaan tyytyväinen itsekin. Kauan se kestikin. Mulla oli syyni katkaista välit täysin ja hän tietää ne varsin hyvin.
En toivo pahaa hänelle enkä suhteilleen. Katkeruus ei kaunista ketään eikä rakenna hyvää elämää.
En ole hirviö. En ole kateellinen. Olen ihminen, joka tuntee rajansa ja tietää kun ne ovat tulleet vastaan. Ja pitää niistä kiinni.
Jos hän flirttailu jne. kaikille muille, niin eikö se tarkoita sitä ettei hän susta pidä. Olisko hänen ollut pakko pitää väkisinkin.
Ei. Mutta eipä tarvitse silloin muuta väittääkään.