50v villitys liian aikaisin

Olen harrastukseni yhteydessä tutustunut 32v yh-äitiin,itse olen 44v ukkomies.Pulma on siinä et olemme samalla aaltopituudella ja koen hänen läheisyytensä miellyttäväksi.Voisinko lohduttautua edes sillä että ikäeromme on rajoittava tekijä kun järjellä ajatellen pitäisi pyrkiä eroon ettei syntyisi sotkuja ihmissuhteisiin.En ole oikein pystynyt olemaan erossa hänestä ja olenkohan se tavanomainen lurjus joksi en aikaisemmin luullut tulevani.
91146
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

onko se 40 "kriisi", jota ei ole vielä käyty. Josta sitten tulee se 50v villitys.

Äänestä

Ootko ajattellu, että voisit kanavoida tunteesi vaimollesi jollain tavalla?

Miltä ajatus tuntuu?

Äänestä
  • Sehän tässä on myös pulmallista kun suhteemme on kunnossa ja haluan sen myös pysyvän.

    Äänestä

  • Ajopuu kirjoitti:

    Sehän tässä on myös pulmallista kun suhteemme on kunnossa ja haluan sen myös pysyvän.

    Hyvä ihminen, voihan sitä ihmisiin tutustua ja ystäviä olla. Onko sillä mitään tekemistä 50 villityksen kanssa?

    Äänestä

  • Ajopuu kirjoitti:

    Sehän tässä on myös pulmallista kun suhteemme on kunnossa ja haluan sen myös pysyvän.

    Näin jälkeenpäin voin sanoa että järkikäteen. Itselläni oli melkein hyvä liitto jonka pilasin. En osannut huomioida vaimoani ja rakkaus kärsi. Tuli uusi rakkaus(nyk. vaimoni) ja otin eron. Onneksi exäni on myös onnellisessa aviossa. Mieti tarkoin mitä menetät kun teidän suhde kerran toimii. On lapset ja vaimosi sekä ystävät. Kärsijöitä ovat kaikki myös sinä itse. Kokeile mieluimmin nykyisen parisuhteen hoitoa. Ihastumisia tulee ja välillä ne tekee kipeää.

    Äänestä

  • Kulkuri04 kirjoitti:

    Näin jälkeenpäin voin sanoa että järkikäteen. Itselläni oli melkein hyvä liitto jonka pilasin. En osannut huomioida vaimoani ja rakkaus kärsi. Tuli uusi rakkaus(nyk. vaimoni) ja otin eron. Onneksi exäni on myös onnellisessa aviossa. Mieti tarkoin mitä menetät kun teidän suhde kerran toimii. On lapset ja vaimosi sekä ystävät. Kärsijöitä ovat kaikki myös sinä itse. Kokeile mieluimmin nykyisen parisuhteen hoitoa. Ihastumisia tulee ja välillä ne tekee kipeää.

    olet varmaankin oikeassa kun alkaa tarkemmin ajattelemaan.Kaikissa meissä taitaa olla vikoja joita ei aina alussa huomaa.On yritettävä pysyä vaan ystävänä,se voi olla jopa antoisampaa kuin pidemmälle menevä juttu.

    Äänestä

eikös noita kivoja mimmejä tulekin jatkuvasti eteen jos on haku päällä

ja jos ei ole parisuhteeseensa tyytyväinen niin jonkinlainen haku voi olla alitajunnassa

ja se alitajunta antaa tilaa ihastumisille vaikka luulisi olevansa toisenlainen

jotkut sanoo että eletään vain kerran

toiset taas haluaa elää sen kerran hyvin, mutta jos parisuhde on kunnossa on helppoa rakastaa ja olla rakastettu

ellei parisuhde anna sitä mitä haluaisi esim. parisuhteessakin voi olla yksinäinen. silloin vilkuilu aidan yli ei minusta ainakaan ole pahaksi.

sinun on vain mietittävä mikä on oikein sinun kannaltasi, sitä ei täällä palstalla voi kukaan päättää. sinä vain tiedät elämäsi oikean laidan. eläisit sen mukaan minkä itse parhaaksesi näkisit.

Äänestä
  • mutta jos keskittyy ainoastaan niiden mimmien hakuun, ei omaa parisuhdetta tule hoidettua niin kuin pitäisi. Siinä se vitsi piilee. Eli joudut tekemään valinnan. Jos käyt vieraissa, se varmasti vaikuttaa vaimoosi ja sitä kautta perheeseesi. Voipa olla ettei vaimosi jaksa kauan aikaa katella, jos et satsaa suhteeseen. jossain vaiheessa tulee raja vastaan.

    Itse on otettava vastuu, turha sitten on tulevaisuudessa rutista kun on jo housussa.

    Äänestä

Voi kelohalko sinua ihminen!
Itse olen 23-v nainen ja seurustelen sinun ikäisesi eli 44-v miehen kanssa. Ikäero ei ole ongelma, usko pois. Ja jos viihdyt hänen seurassaan ja rakastat häntä niin anna palaa vaan:)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ajopuu kirjoitti:

Olen harrastukseni yhteydessä tutustunut 32v yh-äitiin,itse olen 44v ukkomies.Pulma on siinä et olemme samalla aaltopituudella ja koen hänen läheisyytensä miellyttäväksi.Voisinko lohduttautua edes sillä että ikäeromme on rajoittava tekijä kun järjellä ajatellen pitäisi pyrkiä eroon ettei syntyisi sotkuja ihmissuhteisiin.En ole oikein pystynyt olemaan erossa hänestä ja olenkohan se tavanomainen lurjus joksi en aikaisemmin luullut tulevani.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu