Kuulisin mielläni muiden kokemuksia siitä vaiheesta kun lapsen pituuskasvun hidastuminen on johtanut lääkärintutkimuksiin. Millaisia kokemuksia teillä on ollut, mitä tutkimuksia tehty ja niitä seuranneet toimenpiteet ?
Tyttäreni on on 9-vuotias ja tällä hetkellä 121 cm.Hän oli pieni jo syntyessään ( 48 cm ).Pituuskasvu on ollut tasaisen hidasta,muuten tyttö on vilkas ja terve,ja henkisesti moniin ikäisiinsä verrattuna älykäs ja hoksaavainen. Paino ja sen kehitys on normaali pituuteen nähden.
Nyt on edessä kuitenkin pituuskasvun suhteen tutkimuksia, mikä sinänsä on tietysti hyvä asia.
Piikikkäimmät kaverit kun ovat koulussa alkaneet huomautella asiasta.
Tyttäreni on on 9-vuotias ja tällä hetkellä 121 cm.Hän oli pieni jo syntyessään ( 48 cm ).Pituuskasvu on ollut tasaisen hidasta,muuten tyttö on vilkas ja terve,ja henkisesti moniin ikäisiinsä verrattuna älykäs ja hoksaavainen. Paino ja sen kehitys on normaali pituuteen nähden.
Nyt on edessä kuitenkin pituuskasvun suhteen tutkimuksia, mikä sinänsä on tietysti hyvä asia.
Piikikkäimmät kaverit kun ovat koulussa alkaneet huomautella asiasta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tyttäreni kasvoi hitaasti. Omalla käyrällään, mutta aina ollut ikäisekseen pienikokoinen ja laihakin. Syntyi kyllä ns. normaalikokoisena, mutta ...
Siihen aikaan ei mitään pituuskasvututkimuksia järkätty, itse olin kyllä huolissani lähinnä että onko lyhyys ruokavalioon liittyvä asia..??? syötänkö liian vähäisesti???
Siihen aikaan myös kasvykäyrät olivat erilaiset. Jos hän olisi ollut tämän päivän -1. -2, 0- 1 jne -käyrällä, olisi se ehkä näyttänyt toisenlaisen totuuden?
Lapsi on nyt täysi-ikäinen. Pituutta on noin 160 cm. Menoa ei ole haitannut. Ei kaverisuhteita, ei seurustelusuhteita, ei koulumenestystä eikä muutakaan. No, lentoemännäksi hän ei pääse.. eikä poliisiksi.
Koulukiusaamiseen ei ole pituuden tai pienuuden takia joutunut. Onneksi.
Mutta en ikävä kyllä muista minkä mittainen hän oli 9-vuotiaana. Ei kovin iso kuitenkaan.
Minusta 160 cm on ihan riittävä pituus, jos siihenkin asti pääsee, ollanhan me ihmiset niin erilaisia muutenkin. Mutta siihen aikaan, kun tyttäresi oli pieni, eikö hitaaseen kasvuun puututtu kouluterveydenhoidon puolesta tai oliko asia misssään vaiheessa puheena ?
Jos jostain saisit kaivettua esiin hänen pituuksiaan eri ikäkausina,olisi mukava kuulla.
Itsellehän se olisi tietysti kiva kun olisi perheessä vielä pitkään yksi syliinsopiva pikkuruinen jota voi nostella ja kanniskella,mutta neiti itse on huolestunut.Tuskaa lisää vielä se että paras tyttökaveri ( smanikäinen ) on kooltaan käyrien yläpuolella ts. poikkeuksellisen pitkä.Ja sitten se jokakesäinen Linnanmäen-reissu... jossa on viime vuodet odotettu sitä yli 120 cm ranneketta. Mutta viime kesänä sekin asia järjestyi !
Haluan ihan muuten vain kommentoida tähän alkuperäiseen viestiin, että itse olin vain 43cm kun synnyin ja nyt aikuisen olen 172cm.Minun tapauksessani ei tuo syntymäpituus merkinnyt mitään.Oma tyttäreni oli syntyessään 53cm eli siis 10cm pidempi.
lisäys vielä tuohon edelliseen viestiini.Kun pääsin yläasteelta olin 168cm ja lukiossa kasvoin vielä 4cm, vaikka väitetään,että pituuskasvu loppuu jo paljon aikaisemmin.Oma tyttäreni on nyt 9v ja hän on nyt 146,2cm ja luokkansa neljänneksi pisin.
Enkä voisi sanoa että olisin koskaan kärsinyt pituudestani. Minua ei ole ikinä koulukiusattu vaan minut on hyväksytty tällaisena kun olen. Olin muuten luokkani toisiksi pisin viidennellä, mutta sitten kaikki kasvoivat ohitseni :o)
Olen onnellinen, minulla on kaksi tervettä lasta ja aviomies, voinko tämän enempää enää toivoa?