peruutustutka ja ääni

Eikö yhdet anturit riitä.

Anturit on asennettu yleensä siten, että koko puskurin leveydeltä ja parikymmentä cm yli hälytys kattaa tasaisesti tuon leveyden. Ääni muuttuu etäisyyden mukaan.
Jälkiasennustutkissa noin 1,5 m antaa yksittäisen äänen piip. Yhdessä metrissä
piip, piip.......... ja noin 30 cm:n etäisyydellä hälytys on piiiiiiiiiiip jatkuvana.

Helppo testata, pakki päälle ja kävelee puskurin takaa eri etäisyyksillä.

Rehellisyyden nimissä on peruutustutka suunniteltu uusavuttomille ihmisille jotka eivät osaa peruuttaa. Seuraavana heille(joilla on peruutustuta) keksitään autommaattisesti kääntyvä ratti, opastetaan miten kuski avaa oven, jarru,kaasu ja kytkin korvataan jollain että voi ohjelmoida miten kovaa ajaa ja kuski voi nauttia kyydistä vaikka nukkumalla takapenkillä. Kyllä aidot autoilijat eivät tartte niitä nykyteineille ja muille uusavuttomille ihmisille kaikenmaailman helpotuksia autoiluun. Jos et osaa ajaa elä osta autoa eläkä aja ajokorttia. Niin ja ehkäpä myös teille avuttomille voi keksiä myös eteenpäin ajamisen tutkan.

Ääni on kaiken määrävä tekijä. Jos kuski on sokea, silloin ojastetaan aina pois kolahtavasta äänestä. Ei siinä mitään piippareita tarvita. Vakuutusyhtiö hoitaa ne hommat, joilla on kasko osamaksusopimuksesta johtuen.

hieno auto niin tilanteen voi katsoa peruutuskameran näytöstä. Ainakin minun autossa ilmestyvät kaikkien puskureiden etäisyyshaistelijoiden symbolit näyttöön ja etäisyys eri väreinä. Lisäksi ilmoitetaan, mihin suuntaan rattia pitää kääntää. Hienosti ja häiriöittä toimii japanialainen huipputekniikka. Jos auton johonkin kopsauttaa kiinni, täytyy olla vähän hölmö. Muuten, vaimokin tykkää eikä ole 5 vuotta vanhassa autossa yhtään jälkiä puskureissa tai muuallakaan.

Viimeinen varoitusääni on sellainen rusahduksenomainen voimakas ääni. Parempien mallien kiihtyvyysanturi hivenen täräyttää autoa havainnon selkeyttämiseksi.