Serkkupoika teki itselleen talon v. -87. Silloisten määräysten mukaan seinät piti jo olla niin umpeen muovitettu ja teipattu, ettei lämpö karkaa mistään nurkasta.
Kun talo valmistui, ihmeteltiin miksei takka vedä. Savut tuli sisälle. Syy selvisi pian; Talo oli niin tiivis, ettei korvausilmaa tullut mistään. Eli heti kun avoi ikkunan niin jo alkoi korvausilmaa tulla ja savut lähti vetämään.
Kymmenen vuotta myöhemmin ihmeteltiin, kun talon oven pieli alkoi lahota. Siihenkin selisi syy; Talo veti ilmaa sieltä, mistä sitä sai. Kun kostea ulkoilma tuli sisään oven alta, oli ilman kulkureitti koko ajan kostea. Siinä alkoi puu märäntyä. Tottakai, kun talossa ei ollut venttiiliä josta sinne tulisi uutta ilmaa. Silloin talo ottaa ilman siitä reiästä, mistä se sen saa.
Onnellisia ovat ne ihmiset, jotka saavat asua vanhoissa ja hyvin hengittävissä puu- tai hirsitaloissa. Ei ongelmia huonosta ilmanvaihdosta ja kosteudesta. Ehkä 2000-luvulla jo osataan taas rakentaa taloja, jotka hengittävät.
Kun talo valmistui, ihmeteltiin miksei takka vedä. Savut tuli sisälle. Syy selvisi pian; Talo oli niin tiivis, ettei korvausilmaa tullut mistään. Eli heti kun avoi ikkunan niin jo alkoi korvausilmaa tulla ja savut lähti vetämään.
Kymmenen vuotta myöhemmin ihmeteltiin, kun talon oven pieli alkoi lahota. Siihenkin selisi syy; Talo veti ilmaa sieltä, mistä sitä sai. Kun kostea ulkoilma tuli sisään oven alta, oli ilman kulkureitti koko ajan kostea. Siinä alkoi puu märäntyä. Tottakai, kun talossa ei ollut venttiiliä josta sinne tulisi uutta ilmaa. Silloin talo ottaa ilman siitä reiästä, mistä se sen saa.
Onnellisia ovat ne ihmiset, jotka saavat asua vanhoissa ja hyvin hengittävissä puu- tai hirsitaloissa. Ei ongelmia huonosta ilmanvaihdosta ja kosteudesta. Ehkä 2000-luvulla jo osataan taas rakentaa taloja, jotka hengittävät.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuosta ajasta on jo opittu, nykyään koneellinen ilmanvaihto on pakollinen uusissa asunnoissa. Painovoimaisia on enää vanhoissa asunnoissa.
Eiköhän sitä 80-luvulla sentään osattu tuloilma räppänät tehdä. Taitaa tuo mainittu talo olla ihan itse suunniteltu painovoimaisen ilmanvaihdon osin...hehee..
Tuota yhtä kohtaa ihmettelen kyllä.
Eikös nykyisin ja ehkä ennenkin talot suunniteltu alipaineiseksi nimenomaan sen takia, että ilman virtaus on ulkoa sisälle eikä päinvastoin. Suomen ilmastossa kun tuppaa olemaan niin, etä useimmin sisällä oleva ilma on (suhteellisesti) kosteampaa kuin ulkoilma. Elikkä jos ilmaa vedetään ulko-oven pielestä, niin ei siitä sinänsä kovin suurta lahoamista pitäisi tapahtua. Huonommin olisi asiat, jos ilma kulkisi toisinpäin. Meillä ainakin v. -81 rakennetussa talossa, jossa on koneellinen ilmanvaihto, takaovi on niin horo, että sukat pyörii kyllä jalassa siinä lähistöllä. Mutta en minä ainakaan ole lahovikaa ovessa vielä havainnut.
Mutta huolensa kullakin.
Ilman suhteellinen kosteus sisällä lämmityskaudella pitäisi olla 25-45%, lämpötilan ollessa n.21-22.
Meillä tänä aamuna lämpötila 22 astetta ja suhteellinen kosteus 36%
Esim. nyt ulkona on suhteellinen kosteus 86% ja lämpötila ulkona on 2,3 astetta ELI suhteellinen kosteus on ulkona aina enemmän kuin sisällä.
Mutta sisäilma on kosteampaa, mutta ei suhteellisesti (ilman suhteellinen kosteus) kosteampaa.
Esim. ulkona on 20 astetta pakkasta ja suhteellinen kosteus on tuolloin aina lähellä 100%, mutta kun tuo sama ilma tulee ulkoa sisälle (sisällä alipaine) ja lämpenee 22 asteeseen sen suhteellinen kosteus ei olekkaan enää kuin jotain noin 10% (tuosta ei tarkkaa tietoa, mutta se on vähän)
kosteus on ehkä vaikea hahmottaa. Otetaan siis samat luvut absoluuttisena ilman vesisisältönä:
22-asteinen ja RH 36%:nen ilma sisältää vesihöyryä 5,9 grammaa per ilmakilo.
2,3-asteinen ja RH 86%:nen ilma sisältää vesihöyryä 3,8 grammaa per ilmakilo.
-20-asteinen ja RH 100%:nen ilma sisältää vesihöyryä 0,6 grammaa per ilmakilo.
Jos -20-asteinen lämpiää +22-asteeseen, on suhteellinen kosteus noin 5%.
Miten lasketaan tuo ilman sisältämä veden määrä kun tiedetään lämpötila ja suhteellinen kosteus ja miten lasketaan tuo suhteellinen kosteus kun tiedetään alkup. lämpätila ja kosteus ja tiedetään mihin lämpötilaan ilma lämmitetään???
laati aikanaan ilman olotiladiagrammin, sellaisen voi ladata mm täältä
http://www.tky.hut.fi/~lvi/pics/Mollier1-iso.jpg
Täältä voi tarkastella miten diagrammissa prosessien suunta valitaan:
http://www.hut.fi/Yksikot/Energiatalous/kurssit/materiaalia/Mollier.pdf
esim lämmitystilanteessa diagrammissa siirrytään suoraan ylöspäin, koska absoluuttinen kosteus ei muutu. jos vastaavasti jäähdyttäessä ajaudutaan viiva alapuolelle siirrytään alareunaa pitkin alavasemmalle, jolloin kosteuksien ero on kondenssivettä. Koska pattereissa on eri pintalämpötilja alkaa kondenssin modostuminen jo ennenn käyrälle saapumista ja prosessi kaartuu alavasemmalle.
laske, katso h,x -diagrammista... Lataa se esim. täältä:
http://www.tky.hut.fi/~lvi/indexframe.html
Käyttökoulutuksen lyhyt oppimäärä:
- vasemmalla pystysarakkeella on lämpötilat
- suhteellinen kosteus kaarina 0,1 - 1,0, eli 10-100%
- absoluuttinen kosteus pystyviivoilla.
Kun tiedät kaksi edellisistä saat helposti luettua kolmannen.
Lämmitys - jäähdytys = liikettä pystysuunnassa
Eli esim.
20 astetta/50% --> kosteus n. 7,5g/kg
Kun tätä ilmaa jäähdytetään esim. 15 asteiseksi, liu-utaan diagrammissa pystysuoraan alaspäin, kunnes saavutetaan vaakarivin lämpötila 15. Lämmitystapauksessa liikutaan pystysuoraan ylöspäin. Jos jäähdytät itsesi diagrammin ulkopuolelle, tarkoittaa se sitä että ilma kondensoituu. Lyhyessä oppimäärässä voit seurata 100% käyrää...
Kysymys, mikä olikaan 15 asteen kosteudet?
Vastaus 68% ja 7,5g/kg.
on kostea ulkoilma taloa märännyttänyt. Ulkoilmahan on kuitenkin aina lämmityskaudella ulkoilmaa kuivempaa.
Jos talo on muuten rakennettu pieleen siten, että sadevedet ym pääsee ovenkarmeihin, ei se kaiketi ole höyrysulkujen vika. Sitäpaitsi jos höyrysulkuja ei olisi, olisi koko talo jo purkukuntoinen homevaurioisena.
Kun lisäksi ilmanvaihto on jätetty kokonaan tekemättä, on aivan luonnollista, että talo lahoaa käsiin.
Kyllä tosi kylmän pinnan luona lämmin ja kostea sisäilma kieppuu ja kondensoi. Kylmän ilman sisääntulokohdissa voi tapahtua vaikka mitä. Tiedäthän vettä noruvat freshit. Sisään tulee kuivaa pakkasilmaa mutta seinän sisään valuu vettä ja ulkonevista osista tippuu lattialle vettä tai jääpuikkoja.
vaan, toisinaan nämä jutut alkavat melkein itkettää.
Totta helevetissä noin on, mutta on älytöntä väittää, että todellinen syy on siinä ainoassa osassa töherrystä, joka on tehty oikein!
Väittämät siitä, että "kostea" ulkoilma ja höyrysulku pilaavat rakennuksen ovat kyllä aivan pers**stä.
Kumman sitkeä tämä käsitys, että ilmanvaihto ja rakenteiden "hengittävyys" jotenkin liittyisivät toisiinsa. Niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. "Hengittävyys" on harhaanjohtava ilmaisu, joka ei liity ilman kulkuun rakenteessa, vaan rakennusmateriaalien kykyyn sitoa ja luovuttaa kosteutta.
Totta hemmetissä mikä tahansa talo lahoaa, jos ei siinä ilmanvaihto toimi. Siinä ei auta perinteiset rakennusmateriaalit yhtään. Eikä mikään ilmanvaihto toimi, jos ei korvausilmaa tule mistään.
kun talon ilmanvaihto hoidetaan ovenraon kautta tapahtuu seuraavaa.
Raon alareunasta tulee painavampi kylmä ilma
sisään ja raon yläreunasta menee "perunan keitinvedet" ulos.
Nämä keitinvedet kondensoituvat ja imeytyvät puuhun.
Koska lämmin kostea ilmavita on jatkuva
alkaa lahoamiseläimet työskennellä.
Suosittelen aukaisemaan poistoputken kattoon.
"Serkkupoika teki itselleen talon v. -87. Silloisten määräysten mukaan seinät piti jo olla niin umpeen muovitettu ja teipattu, ettei lämpö karkaa mistään nurkasta. "
Ei "lämpö" vaan ettei "lämmin ilma" karkaa (la lämpö siinä mukana siis).
Silloin olisi pitänyt huonmata että ilmastointi on se sana joka tarvitaan.
"Kun talo valmistui, ihmeteltiin miksei takka vedä. Savut tuli sisälle. Syy selvisi pian; Talo oli niin tiivis, ettei korvausilmaa tullut mistään. Eli heti kun avoi ikkunan niin jo alkoi korvausilmaa tulla ja savut lähti vetämään. "
Jep. Ilmastointi puuttui.
"Kymmenen vuotta myöhemmin ihmeteltiin, kun talon oven pieli alkoi lahota. Siihenkin selisi syy; Talo veti ilmaa sieltä, mistä sitä sai."
Jep. Ilmastointi puuttui (ehkäpä jokin muukin rakennus- tai huoltovirhe on vaikuttanut)
"Kun kostea ulkoilma tuli sisään oven alta, oli ilman kulkureitti koko ajan kostea."
Kuten jo todettiin. Ulkoilma on kuivaa verrattuna sisäilmaan.
Ulkoilma on etenkin talvella kylmenpää ja siitä voi aiheutua sisäilman kondenssi siellä oven nurkan seutuvilla.
Tai talossa on sittenkin IVK mutta poistoilman suodatin on tukossa tai sen moottori rikki ja talo on jossain vaiheessa tullut ylipaiseksi ja sitten ulos virtaava sisäilma on kondenssoitunut sinne...
"Tottakai, kun talossa ei ollut venttiiliä josta sinne tulisi uutta ilmaa. Silloin talo ottaa ilman siitä reiästä, mistä se sen saa."
Niinpä niin.
"Onnellisia ovat ne ihmiset, jotka saavat asua vanhoissa ja hyvin hengittävissä puu- tai hirsitaloissa."
Öööh. Ongelma oli ilmanvaihdossa. Ei talon uutuudessa ja vanhojen talojen ilman vuotavuudessa.
"Ei ongelmia huonosta ilmanvaihdosta ja kosteudesta."
Ei koska heillä oli ILMANVAIHTO.
Ongelmia Ei myöskaan ole uusien talojen asukkailla jotka on rakentaneet talonsa fiksusti.
"Ehkä 2000-luvulla jo osataan taas rakentaa taloja, jotka hengittävät."
Vain luoja osaa luoda hengittävän. Näin sanoi myös remponttireiska eikä muistanut että IVK on se oiva hengityskone talolle kuin talolle. ;-)
Sille pärjää vain elinikäiset ilmaiset puut & leivinuunilämmitys ja painovoimainen ilmanvaihto hirsien lomitse savupiipun hormiin.