Pitäisikö erota miehestäni? Minulla lapsia ennestään ja miehen kanssa yksi yhteinen. Asumme pienessä asunnossa, joten lapset nahistelevat jonkin verran keskenään (murrosikäinen tarvitsisi oman huoneen mutta kun ei ole). Minulla ei nyt ole rahaa ostaa isompaa asuntoa. Mieheni on mukava, mutta kun lapset nahistelevat, niin hän suuttuu minulle. Olen kuin puun ja kuoren välissä. Vaikka yrittäisin kuinka olla hyvä miehelleni...teen kotona kaiken ja hoidan lapset yksin ja pyykkään miehen vaatteet ja teen hänen ruoat ja hänellä on paljon vapaa-aikaa...niin mieheni ei ole koskaan pitkää aikaa tyytyväinen...hän on tyytyväinen vain niin kauan kuin lapset eivät pidä ääntä. Hän on kuitenkin lopettanut suorat erouhkaukset. Aiemmin hän sanoi, että eroaa tai vain lähtee yllättäen joku päivä. Mutta kun hän sanoo, että ei jaksa, niin se eroajatus paistaa sieltä sanojen lomasta...
mieheni on kyllästynyt
annako mennä
4180
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Anna vaan mennä. Hän on vielä keskenkasvuinen, ei sopiva isäksi tai isäpuoleksi.
Penis oon sun mies hakkaan sut :/
Hei.
Erolla uhkaileminen romuttaa parisuhteen luottamuksen. Usein se on vain viestintä/kommunikaatiovirhe; tunnekuohussa tulee sanoneeksi jotain 'painavaa' - mutta aikuisen ihmisen pitäisi suuttuneenakin sanoa vain asioita, joita oikeasti tarkoittaa. Parisuhdekursseilla tai pariterapiassa voidaan opetella ja harjoitella viestintää, niin että opitaan myös hankalissa tilanteissa kommunikoimaan aikuisesti.
Viestintä ei kuitenkaan ratkaise sitoutumisen pulmaa. Viime kädessä parisuhteen koko perusta on siinä, että siihen sitoudutaan. Tämä asia teidän täytyy selvittää.
On myös sovittava selkeät pelisäännöt, miten lapsia kohdellaan. Perheen tilanne ei voi mennä siihen, että perheenjäsentä pehmitellään tai varotaan - se muuttaa ilmapiirin pysyvästi uhkaavaksi.
Mitä mieltä olette, miten aiotte ratkaista tilanteen? Haetteko apua perheterapiasta? Kannattaa muistaa, että eroamallakaan asiat eivät muutu välttämättä paremmiksi. Usein eroprosessin alkaminen on pitkä ja vaikea vyöry jossa edellä mainitsemani vuorovaikutusongelmat kriisiytyvät. Patenttiratkaisua ei useinkaan ole olemassa. On vain hidas ja mutkainen tie ihmissuhdetaitojen opettelussa. Toivotan teille viisautta, oikeudenmukaisuutta ja kykyä ratkoa ongelmanne
diakoni Meiju
Kamalaa kun on liikaa ihmisiä pienessä asunnossa eikä kukaan saa omaa rauhaa. Mies ei voi vaatia melutonta ympäristöä kun noin tyhmä on ollut että ottaa yksinhuoltaja naisen ja tekee lisää lasta. Olisi pysynyt alun perin omassa rauhassaan eikä lähtenyt tuommoiseen systeemiin. Luulikohan hän helppoa sen olevan? Jatkuvat ero uhkailut ovat henkistä väkivaltaa. Hankkii sitten oman asunnon jos rauhaa tarvitsee eikä uhkaile sillä jatkuvasti. Mikä luuseri se mies on kun ei itse pysty isompaa asuntoa hankkimaan tai todella lähtemään jos kärsii?