Olen tutustunut avioliiton ulkopuolella mieheen, jota kohtaan olen nyt huomannut tuntevani enempi, kuin ystävyyttä.
Mieheni on tiennyt ystävyytemme lähes koko ajan ja pystynyt sen hyväksymään jotenkin. (Tosin välillä hän on ollut mustasukkainen pelätessään, että meillä on enempikin tunteita toisia kohtaan)
Nyt tunteeni ovat muuttuneet ja mieheni kysyessä suoraan, että tunnenko rakkautta häntä kohtaan en voinut vastata, muuta kuin "en tiedä" ja hänen kysyessään mitä tunnen vielä omaa miestäni kohtaan vastaukseni oli "en tiedä mitä enää tunnen".
Meillä ei ole ollut ikinä mitään fyysistä kontaktia, mutta nykyisin kerron hänelle monista asioista enempi kuin miehelenni.
Mieheni on nyt sanonut, että hän kokee koko asian niin, että olen pettänyt häntä. Hän ei vedä eroa siihen, että olisinko käynyt toisen miehen kanssa rakastelemassa vai oliko se vain tunnepuolen asioita.
Mieheni halusi kuitenkin suhteemme kuntoon, vaikka se hänestä vaikeaa onkin, mutta hän halusi, että en enää menee erääseen paikkaan, jossa toinen mies usein on.
Tätä en halunnut, niinpä mieheni lupasi minun siihen paikkaan mennä, mutta en pysty olemaan kyseisestä miehestä erossa. (Meillä ei ole mitään fyysistä)
Petänkö miestäni näin?
Mieheni on tiennyt ystävyytemme lähes koko ajan ja pystynyt sen hyväksymään jotenkin. (Tosin välillä hän on ollut mustasukkainen pelätessään, että meillä on enempikin tunteita toisia kohtaan)
Nyt tunteeni ovat muuttuneet ja mieheni kysyessä suoraan, että tunnenko rakkautta häntä kohtaan en voinut vastata, muuta kuin "en tiedä" ja hänen kysyessään mitä tunnen vielä omaa miestäni kohtaan vastaukseni oli "en tiedä mitä enää tunnen".
Meillä ei ole ollut ikinä mitään fyysistä kontaktia, mutta nykyisin kerron hänelle monista asioista enempi kuin miehelenni.
Mieheni on nyt sanonut, että hän kokee koko asian niin, että olen pettänyt häntä. Hän ei vedä eroa siihen, että olisinko käynyt toisen miehen kanssa rakastelemassa vai oliko se vain tunnepuolen asioita.
Mieheni halusi kuitenkin suhteemme kuntoon, vaikka se hänestä vaikeaa onkin, mutta hän halusi, että en enää menee erääseen paikkaan, jossa toinen mies usein on.
Tätä en halunnut, niinpä mieheni lupasi minun siihen paikkaan mennä, mutta en pysty olemaan kyseisestä miehestä erossa. (Meillä ei ole mitään fyysistä)
Petänkö miestäni näin?
Vastaukset 20
Vanhimmat
lähteminen on jo pettämistä.Luottamus on mennyt.
Juups,jokainen kokee sen omalla kohdallaan eri tavalla ja siksi sanon sinullekin, että jos olet mies, että pitäkää niistä naisistanne enemmän huolta niin niiden ei tartte ettii sitä sielunkumppania muualta. Puhukaa,..kele...muustakin kuin työasioista ja vain itseä kiinnostavista asioista niin hyvin menee!!!!
Niinhän se on ett kun nainen pettää se on miehen
vika.Kun mies pettää se on sika,vai mitä Mamma
Totta kai ;) Ja kuka puhui pettämisestä! Hohhoi,en minä ainakaan! Sitäpaitsi,ihan yleisluontoinen selvitys:en ole Mamma,ensinnäkään en nimeltäni... minulla ei ole edes lapsia joten voit nimetä jonkun muun sille nimelle, minusta et saa Mammaa tekemälläkään ;)
olla totta. Ei sitä ainakaan pysty mitenkään todistamaan,koska ei tiedä kuka tuon on kirjoittanut mihin viitattiin.
Eikä todella ole todisteita että tuo kirjoitus olis TODELLA TOTTA.
Täällä nimittäin voidaan myös kirjoittaa seku vaan ja musta maalata vl:iä, vaikka asioissa ei olisi perääkään.
Mutta hyväuskoinenhan uskoo kaiken!
Ensinnäkin mikä on vl? Missä mustamaalataan vl:iä?
Tuo avaushan on täysin normaali ja on varmasti totta monen muunkin kuin kirjoittajan kohdalla. Kannanottosi vaikuttaa niin omituiselta, että oli pakko vastata.
Henkinen pettäminen saattaa olla joillekin loukkaavampaa ja tuskallisempaa kuin fyysinen. Minulle olisi.
"...hän halusi, että en enää mene erääseen paikkaan, jossa toinen mies usein on.
Tätä en halunnut, niinpä mieheni lupasi minun siihen paikkaan mennä"
Miehesi taitaa todella rakastaa sinua, mietihän haluatko loukata häntä? Se että jatkat toisen miehen näkemistä synnyttää varmasti katkeruutta miehessäsi. Mieti tarkkaan tunteitasi ja elämääsi. Mitä haluat? Kenet haluat? Millaista elämää ja kumman miehen kanssa haluaisit vaikkapa vuoden päästä elää? Jo se että sinussa on herännyt tuo kysymys "petänkö?" kertoo sen että tiedät ettei kaikki ole kohdallaan. Älä jatka samoin. Jos aiot tosissasi edes yrittää tuon toisen miehen kanssa jotain, olisi rehellisintä irtautua miehestäsi. Toivottavasti saat suhdetilanteesi kuntoon.
johtaa vääjäämättä.
Elän tällä hetkellä samanlaisessa tilanteessa, mutta siinä roolissa missä sinun miehesi on. Vaimoni on ihastunut työkaveriinsa ja haluaa tutustua häneen paremmin. No eihän sellainen käy päinsä, koska mielestäni se on myös pettämistä henkisellä puolella. Suhteemme on aika huonossa kunnossa tällä hetkellä. En tiedä mistä johtuu hänen voimakas ihastuminen, kun suhteemme on ollu hyvässä kunnossa koko yhdessäolo ajan (4,5). Ymmärrän sen että miehesi vaatii sinua pysymään poissa sieltä missä ihastuksesi liikkuu. Tekisin ihan samoin. Mistä johtuu että annoit mahdollisuuden itsellesi ihastua noin voimakkaasti? Onko teidän suhteessa ongelmia/ollut ongelmia?
Mielestäni juuri toiseen rakastuminen on enemmän pettämistä kuin esimerkiksi yhden illan satunnainen seksisuhde. Puhun nyt itsestäni.
Olen rakastunut erääseen ja tunnen itseni maailman viheliäisimmäksi petturiksi. Vaikka mitään fyysistä välillämme ei ole eikä tule eikä tämä tunne missään nimessä ole edes molemminpuolinen.
Asian kanssa on vain pakko elää. Rakastan miestäni. Olen pohtinut asiaa viime aikoina paljon ja todennut, että minulla on niin suuri sydän että siitä riittää lämpöä ja rakkautta myös ystäville. En tiedä, pystynkö antamaan itselleni asiaa koskaan anteeksi, mutta ainakin tiedän, että minun pitäisi pystyä ja yritän niin tehdä.
Miten kertoisin sen, että olen vastaavassa tilanteessa, kuin miehesi...
Tunteet, jotka kerrot ovat minulla samanlaisia, mutta erona on se, että mitään fyysistä paikkaa ei ole näihin puolison tapaamisiin.
Paikka jossa vastaavaa tapahtuu on irc-kanava.(koen siis itse sen pettämisenä, puolisoni ei...tai hän ei ole varma tunteistaan, että olisiko se rakkautta tai jotain, mutta normaalia ystävyyttä enempi)
Henkisellä tasolla pettäminen (tunteet toista naista/miestä kohtaan) tuntuu enemmältä kuin fyysinen pettäminen, jossa ei olisi rakkauteen liittyviä tunteita, eikä se jatkuisi seksiä pidemmälle.
PS. Voisit saada asian selvitettyä, jos asettaisit itsesi miehesi tilalle ja kuvitelisit omia tunteitasi siinä tilanteessa?
Aina olisi hyvä katsoa asioita toisenkin näkökulmasta, jos ei keskustellen pysty saamaan kumpaakin osaapuolta huomioivia asioita esiin. Jo se, ettei kerro omalle puolisolleen asioita, pitäisi saada hälytyskellot soimaan.
Miksiköhän me olemme nykyään niin lyhytjänniteisiä. Aina on ruoho ollut vihreämpää aidan toisella puolella. Sitoutuminen ja tahtominen kuuluvat myös parisuhteeseen ja rakkauteen. Itse päätämme seuraammeko hetken mielijohteita ja kiinnymmekö toiseen ja jätämme menneet taaksemme. Joka tapauksessa loukkaamme teoillamme jota kuta; itseämme, toista osapuolta, puolisoa. Kysymys on vaan siitä miten paljon ja miten paljon siedämme.
Jos koet että sinua petetään, niin toimi kuten pettäjää kohtaan toimitaan. Kuinka toimisit kumppanisi jäätyä kiinni rysän päältä?
Onko se sittenkään pettämistä? Enemmänkin toisen syrjäyttämistä. Ehdottomasti kannattaa ottaa myös peili omaan käteen ja kysyä itseltä, että onkohan tullut syyllistyttyä samaan. Se kun on niin jumalattoman helppoa "kivan" varjolla. Moni tekee sen vaikkapa golf-palloa huiskimalla.
miten toimia jos kumppani on rassisti vähän niinku sinä?... joopajoo
Mitä kyselet päivänselvää asiaa. Yritätkö saada täältä "luvan" jatkaa miehesi nöyryyttämistä.
Avainkysymys lienee se, miten sinä ja/tai miehesi asian koette. Petätkö sinä omasta mielestäsi miestäsi tai kokeeko miehesi niin, että petät häntä.
Jokainen ihmissuhde, parisuhde ja ystävyyssuhde on aina erilainen. On mahdotonta vetää vedenpitävää viivaa siihen, missä kulkee pettämisen raja.
Henkilökohtaisesti vetäisin pettämisen rajan jonnekin aika lähelle seksuaalista vetovoimaa/kanssakäymistä.
Sillä voiko syvä ja luja ystävyys, joka perustuu avoimuuteen ja kaikesta puhumiseen, olla pettämistä? Onko tällaisessa ystävyydessä oikeasti väliä sillä, onko se vastapuoli nainen vai mies? Monella ihmisellä on avioliiton ulkopuolella bestiksiä, joiden kanssa jutellaan hieman eri asioista kuin sen oman aviopuolison kanssa. Pettämistäkö? Ei todellakaan.
Ihmissuhteet ovat kaikkein vaikein taitolaji. Ei ole olemassa oikeita ja vääriä ratkaisuja. On olemassa vain sillä tietyllä hetkellä oikealta tuntuvia ratkaisuja. Jälkeenpäin on turha jossitella.
Ilmiselvästi elät itse aikamoisen hämmennyksen kautta. Et tiedä itsekään, mitä tunnet. Mieti, anna itsellesi aikaa! ..Kummalla miehellä on enemmän tilaa sinun sydämessäsi? Kumpaa ajattelet enemmän? Kumpi on se, johon voit kaikissa tilanteissa luottaa ja turvautua?
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että et petä miestäsi. Mutta ehkä on syytä tehdä aikaisempaa enemmän töitä myös sen oman avioliiton eteen. Mikään ihmissuhde ei pysy kunnossa vaalimatta.
Aika on hyvä lääke.. varmasti tähänkin tilanteeseen. Älä ainakaan tee mitään hätiköityä, vaan mieti asioita ajan kanssa.. puhu sekä miehesi että tämän toisen miehen kanssa. Ehkäpä voisitte yrittää selvittää asioita myös kolmistaan - avoimuus ja rehellisyys satuttaa kuitenkin aina kaikkein vähiten...
Voimia sinulle vaikeassa tilanteessa. Muista kuitenkin, että asioilla on luontainen taipumus järjestyä.. tavalla tai toisella.. ennemmin tai myöhemmin.
-shaNppis
Kokeeko miehesi menettävän suhteessanne jotain?
- rakkautta?
- seksiä?
- yhteistä aikaa?
- puhutko hänen kanssaan vähempi?
- jotain muuta?
Siis mitä miehesi ylipäätään kokee menettävänsä tässä? Hoida ne asiat kuntoon ja kysy sitten miehesi mielipidettä asiasta.
Jos sallit miehellesi saman, tiedät itsekin vastauksen. Olin itse samanlaisessa tilanteessa pitkän aikaa, joka päivä ajatuksissa vieras/toinen mies.
Kun halusin tilanteeseen selvyyden ja tietää omat tunteeni, kuvittelin että aviomiehelläni on vastaava tilanne toisen naisen kanssa. Se sai minut tajuamaan omat tunteeni, jotka nyt kuuluvat yksinomaan aviomiehelleni. Ajatuskin aviomiehestäni ja vieraasta naisesta sai veren kiehumaan! Mutta omalla kohdalla sitä ei "tajunnut" miten se loukkasi puolisoa. Kadun tekojani.
vaikka vielä ei ole fyysistä kontaktia, niin kun välit koko ajan lähenee henkisellä tasolla, niin hyvin suurella todennäköisyydellä jonkin ajan kuluessa tulee myös kosketettua, halattua jne. Olet antanut jo pikkusormen tälle rinnakkaissuhteelle ja se vie mennessään kokonaan, jos et ole tarpeeksi vahva ja lopeta juttua nyt.
Ala äkkiä puhumaan enemmän miehellesi ja vaikka se ei heti samalta tuntuisikaan, niin ajallaan voit onnitella itseäsi, kun et ole sortunut pettämään tuon pahemmin. Joskus meidän on vain kiellettävä haluamiamme asioita itseltämme, koska se on oikea ratkaisu.
"Mieheni on nyt sanonut, että hän kokee koko asian niin, että olen pettänyt häntä. Hän ei vedä eroa siihen, että olisinko käynyt toisen miehen kanssa rakastelemassa vai oliko se vain tunnepuolen asioita."
Tunnepuolen petos sattuu enemän, mutta kukapa se seksiä ilman tunteita (yhden yön tapauksia lukuunottamatta).
Henkilökohtainen kokemus nuoruusvuosilta, on että minulla suhteen paikkaaminen ei tuollaisessa tilanteessa onnistu. Ei ainakaan silloin. Luotto kun uupuu, se uupuu. Miehesti voi olla toki toisenlainen tältä osin. Siihen korjausoperaation kyllä vaaditaan täyttä panostusta myös sinulta, eikä suhde korjaannu päivässä.