Aurinko kun päätti retken
siskoistaan jäi jälkeen hetken
päivänsäde viimeinen.
Hämärä jo metsään hiipi,
päivänsäde kultasiipi
juuri aikoi lentää eestä sen,
kun menninkäisen pienen näki vastaan tulevan,
se juuri oli noussut luolastaan.
Kas menninkäinen ennen päivänlaskua ei voi
milloinkaan elää päällä maan.
Katselivat toisiansa,
menninkäinen rinnassansa
tunsi kummaa leiskuntaa.
Sanoi: "Poltat silmiäni,
mutt' en ole eläissäni
nähnyt mitään yhtä ihanaa!
Ei haittaa vaikka loisteesi mun sokeaksi saa
- on pimeässä hyvä asustaa.
Käy kanssani niin kotiluolaan näytän sulle tien
- ja sinut armaakseni vien!"
Säde vastas: "Peikkokulta,
pimeys vie hengen multa
enkä toivo kuolemaa.
Pois mun täytyy heti mennä,
ellen kohta valoon lennä
niin en hetkeäkään elää saa!"
Niin lähti kaunis päivänsäde, mutta vieläkin,
kun menninkäinen yössä tallustaa,
hän miettii miksi toinen täällä valon lapsi on
ja toinen yötä rakastaa.
siskoistaan jäi jälkeen hetken
päivänsäde viimeinen.
Hämärä jo metsään hiipi,
päivänsäde kultasiipi
juuri aikoi lentää eestä sen,
kun menninkäisen pienen näki vastaan tulevan,
se juuri oli noussut luolastaan.
Kas menninkäinen ennen päivänlaskua ei voi
milloinkaan elää päällä maan.
Katselivat toisiansa,
menninkäinen rinnassansa
tunsi kummaa leiskuntaa.
Sanoi: "Poltat silmiäni,
mutt' en ole eläissäni
nähnyt mitään yhtä ihanaa!
Ei haittaa vaikka loisteesi mun sokeaksi saa
- on pimeässä hyvä asustaa.
Käy kanssani niin kotiluolaan näytän sulle tien
- ja sinut armaakseni vien!"
Säde vastas: "Peikkokulta,
pimeys vie hengen multa
enkä toivo kuolemaa.
Pois mun täytyy heti mennä,
ellen kohta valoon lennä
niin en hetkeäkään elää saa!"
Niin lähti kaunis päivänsäde, mutta vieläkin,
kun menninkäinen yössä tallustaa,
hän miettii miksi toinen täällä valon lapsi on
ja toinen yötä rakastaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ole peikko.Väärin.
ehkä minä olen..
niin.
en sais. mutta tykkään olla peikko. iloinen
ja huvittava, mutta lumoava ;)
En ole säde. Haluan kanssasi tallustaa ja pimeydessäkin vaeltaa.
missäs mun kotiluolani on?
Säde ei tiedä enää... peikko kadonnut maan alle.
Joo, paitsi valossa(kin) säde mietti peikkokultaa! Jokin peikossa viehätti sädettä kovasti...
Hyvät sanat ja sävel.
Uni ja tosi
-kuka tietää-
varjo kulkee
toteen häipyy
koita kädellä maata
ei jälkeäkään saata
kun valo peikon
sydämeen
-jää ja pysyy-
säde peikon
valoon kysyy
voiko pimeyttä
rakastaa
vaiko valon tunteet
pakastaa
Tällä peikolla on matkassansa kaveripeikko yhtä matkaa kulkemassa. Näkökykyni menetin kun Päivänsäteeseen kerran törmäsin.
Vai peikko
ja toinen veikko
siis tunteet pakastaa
kykeneekö rakastaa
päivänsäde matkaan lähti
oppaanaan taivaan tähti
vain silmät sokaisi
sydän kait valon hokaisi
kun kaveripeikko hylkää
ja ei ole yhtään ylkää
-siis myöhäistä-
ikuista valoa etsiä
pitkin pimeitä metsiä
ellei...