Näette vähän mitä se kansainvälinen adoptio todellisuudessa on! Lapsi siinä kaikkein eniten kärsii kun rikkaat valkoiset haluaa suloisen tumman lapsen. Köyhissä maissa lapsista on tullut todellista bisnestä joilla rikastutaan, kiitos teidän adoptioinnon.
katsokaapa huomenna Ulkolinjan dokumentti Adoptiota vai lapsikauppaa
piritta
131391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
varmasti mielenkiintoinen, katson sen takuulla, kiitti vinkistä.
Kyllä katsotaan, mutta toivompa totisesti, että tuovat esille sen, ettei tämmöinen kaupankäynti ole joka maan tai järjestön toimintamalli. Jenkkilän touhu on hyvin villiä verrattuna suomen toimintaan. Suomessa homma menee valtion kautta ja haagin sopimuksen mukaan. myös suomalainen adoptiojärjestö ip on ainakin eurooppalaisen keskusjärjestön jäsen. tämä järjestö on tarkka siitä, että sen alaiset järjestöt toimivat eettisesti oikein (ei edes kaikki eurooppalaiset järjestöt ole heidän listoillaan, valitettavasti). ohjelmatiedoissa mainitut summat ovat myös sen luokan rahaa, ettei meillä edes koko adoptio maksa sitä luokkaa.
muutenkin yhdysvalloissa on aika toisenlainen periaate näissä adoptoissa. lapsia "kaupataan" netissä kuvien kanssa ja järjestetään jopa muotinäytöksiä marketeissa joissa esiintyy adoptiovapaita lapsia, jos vaikka joku innostuisi adoptoimaan... tosi sairasta.
myöskään mistään noista maista jota filmillä esitetään ei adoptoida suomeen lapsia. romaniasta on aikaisemmin adoptoitu, mutta koska tuli epäilyksiä, adoptointi lopetettiin. samoin kambuzhea (ei musita miten kirjoitetaan) on yhdysvaltojen adoptiomaa, mutta suomi on jäädyttänyt adoptiosuunnitelmat sinnekkin ennekuin saavat järjestelmänsä sellaiseen kuntoon, että adoptioita voi eettisesti hoitaa.
varmasti mielenkiintoinen ohjelma, mutta voi pojat, kun joutuu taas adoptiovanhemmat (eli mm. me) selittelemään juuri tätä yllämainittua jos jokaiselle vähänkin ummikommalle.
olisihan se adoptiolapsellekkin kiusallista jos he aikuisena saisivat tietää että heidät on tavallaan ostettu perheeseen. Mutta tuskinpa siihen kannattaa tuudittautua että se ei olisi jollain tapaa bisnestä, tuskinpa ne nyt ihan hyväntekeväisyyttäkään harrastaa siellä köyhissä maissa.
Olen aina ollut sitä mieltä ja edelleenkin olen että niitä köyhiä pitäisi auttaa siellä omassa maassaan ettei niiden tarvitsisi luopua lapsistaan tai ainakin että lapset voisi kasvaa ja varttua omassa maassaan. Itse olen kummitoiminnan avulla auttanut jo vuosia kahta lasta ja sitäkautta myös koko perhettä (thaimaa)että lapsi saa käydä koulua ja perhe ei hajoaisi siinä että lapset täytyisi lähettää töihin tehtaisiin tms.
Katson mielenkiinnolla sen dogumentin, enkä ole ummikko.
Minä en tietäisi mitään kamalampaa kuin sen, että lapsi olisikin "ostettu". Se olisi todella järkyttävää myös lapselle. Mietin myös kuinka kokevat tämmöisen dokkarin ne nyt jo aikuiset adoptoidut, joiden taustassa ei mitään "väärää" olekkaan... varsinkin kun jotkut tuntuvat saavan vettä tuohon "kakkamyllyynsä" tälläisistä dokkareista.
Juu, ja tosiaan perheitä pitää auttaa, että voisivat itse hoitaa lapsensa. Myös meillä on kummilapsi ja osallistumme jos jonkinlaiseen avustustoimintaan. Ihanne maailmassa ei kukaan lapsi joutuisi lastenkotiin tai menettäisi vanhempiaan. Mutta avustuksilla ei kuitenkaan läheskään kokonaan pystytä poistamaan sitä, että lapsia tulee adoptioon. Myös suomessa lapsia tulee kymmenittäin adoptioon joka vuosi vaikka täällä ei rahallisista syistä lasta joudu adoptioon antamaan. Kiinassa yhden lapsen politiikka tekee sen, että tyttölapsia tulee kasapäin lastenkoteihin. Afrikan aids ongelma tuottaa semmoisen määrän orpoja, ettei maanosalla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia hoitaa kaikkia noita lapsia. Myös lastenkodit ovat sen tasoisia että niissä lapset voivat kuolla flunssaan, ripuliin ja muihin pikkuvaivoihin. Jo pienet lapset ovat hyvin laitostuneita ja kiintymysuhde hukassa. Kyllä lapsen paras paikka on perheessä, vaikka se perhe olisikin toisen värinen ja kaukana syntymämaasta. Täytyy ymmärtää, että muutokset näissä maissa ei aina ole edes kiinni rahasta vaan halusta ja politiikasta. Esim. Etelä-afrikka on vasta vähän aikaan sitten myöntänyt, että heillä on aids-ongelma. Jos ei ole ongelmaa, ei sitä tarvitse hoitaakkaan....
Jokaista asiaa on hyvä tarkastella aina kriittisesti, mutta totuuden nimissä toivon, että dokkarissa ei leimata kaikkia adoptiojärjestöjä ja maita.
(huom: en ole katsonut dokumenttia) adoptiolapsikauppa kukoistaa, koska adoptiolapsia on vaikea saada. koska heitä ei saa kuin monen vuoden odottamisen jälkeen, (jos sittenkään,) heitä ostetaan. ja mistähän löytyisi tähän ratkaisu? ei kai vaan adoptioprosessien nopeuttamisesta?! KYLLÄ.
tälläkin palstalla on monet kerrat todettu, "ettei sille voi mitään, se nyt vaan kestää niin kauan". miksei asioita voi muuttaa? mikään ei koskaan muutu, jos kukaan ei aktiivisesti ala asioita muuttamaan.
vai ovatko adoptiovanhemmat tyytyväisiä odotusaikaan - siihen että oma lapsi joutuu elämään lastenkodissa koko sen ajan kun kohdemaan virkamiehet siirtelevät papereita pöydillään? ja senkin ajan, kun vanhemmat vasta jonottavat adoptioneuvontaan kotimaassa.
kotimaan neuvonnan jonot tulisi purkaa, ja tehdä neuvonta lyhyemmäksi kuin se ny on (onkohan se n. vuoden mittainen?)
kohdemaan "adoptiovirkamiesten" tulisi saada jonkin näköisiä sanktioita jos vetkuttelevat. kukaan ei voi väittää, että on kyse rahan puutteesta kohdemaissa, sillä mitä nopeammin lapset saadaan pois lastenkodeista, sen halvempaa se maalle on.
kuule, ei se kannettu vesi kaivossa kestä, mitä enemmän on kysyntää, sitä enemmän on tarjontaa ja jos adoptoijia ei olisi niin paljon niin lapsillakaan ei tehtäisi näin räikeästi bisnestä. Puistatti koko dogumentti kauheudessaan. ja tuli sellainen mielikuva että keinolla millä hyvänsä.
on väärin keinoin lastenkotiin hankittu. En yhtään epäile että esim. Kolumbiassa kaikki lapset todella olisi hylätty ja tuotu lastenkotiin. Lastenkotikin on kuitenkin liiketoimintaa. Lapsi varastetaan toiselta puolelta Kolumbiaa, lastenkoti maksaa lapsesta ja ostaa lapsen itselleen.
ihan ekaksi pitää sanoa, että suomen adoptio toiminta eroaa kuin yö päivästä tästä dokumentissa esitetystä. meillähän ei makseta jollekin netistä bongatulle juristille 20 000-50 000 euroa ja pyydetä lasta. kolumbian adoptioista en niin hyvin tiedä, mutta ei sielä ole kaikki lapset löytölapsia ollenkaan vaan siellä on myös äitejä jotka tulevat synnyttämään lapsen ja jättävät sen lastenkotiin. Käsittääkseni nämä äidit voivat kuitenkin jättää kirjeen lapselle ja jopa nähdä tulevat adoptiovanhemmat. nämä lastenkodit ovat nyt kuitenkin ottaneet asiakseen yrittää avustaa äitien tilannetta niin, ettei heidän tarvitsisi luopua lapsesta. Tämä onkin merkittävästi vähentänyt adoptiota kolumbiasta ainakin suomen kohdalla. jos ja kun suomalaiset järjestöt pitävät huolen siitä, että rahaa menee vain asiallisiin menoihin niin onhan se vaikeaa repiä rahaa jostain missä sitä ei ole. siis eihän kukaan lapsia ryöstä huvikseen.
olen ymmärtänyt, että jos joku kohde on alkanut pyytää rahaa meidän palvelunantajilta ovat he sulkeneet kohteen samantien.
Siis ota asioista selvää, ennenkuin kirjoittelet tänne ..Sehän oli ohjelma laittomasta adoptoinnista, ei suinkaan tarkoita, että kaikki kansainväliset adoptoinnit hoituvat noin. Itse olen sen läpikäynyt ja tiedän tarkalleen, mikä paperisota se on.Valtavat niput papereita käännätetään lailistettulla kielenkääntäjällä(sisältäen adoptiolautakunnan luvan palkkatodistuksia,otteen rikosrekisteristä...ym ym ym) lähetetään maan lähetystöön,sieltä lähtevät paperit kyseiseessä olevan maan adoptiovirkamiehille, ja loppulta vielä oikeudenkäynti, jossa adoptio vahvistetaan, siis joka on sitten laillinen. Ja missään vaiheessa ei minun kohdallani tullut sellaista, että olisin voinut toivoa lapsen ikää, terveyttä ym. koskevia asioita. terveisin tumman murkun äippä
Vaikka kuinka asiat hoidetaan hyvin ei se takaa sitä, että lapset olisivat lastenkotiin tulleet laillisesti. Sitä kun ei juuri kukaan voi tarkasti tietää mitä kautta lapsi sinne lastenkotiin löytyy. Jos lapsi löytyy kadulta mistä kukaan tietää onko lapsi oikeasti hylätty vai joku ostanut lapsen jättänyt kadulle ja palkannut jonkun sitten viemään lapsen lastenkotiin joka siis jo maksanut lapsesta.
me ei voida suomalaisina tietää mitä kehitysmaissa tapahtuu ja miten siellä asiat hoidetaan.Ei pidä olla liian sinisilmäinen ja uskotella itselleen että asiat olisi juuri niin kuin "minä niitä makaronin reiästä katson". Ja kun oikein paljon haluaa lasta niin ei siinä ekana tule mieleen että se voi olla raakaa bisnestä.
No eipä tietenkään ihan 100% takuuta voida saada, ikinä yhtään mistään, mutta muistetaan nyt kuitenkin, että orvot ja hylätyt lapset ovat ihan todellinen asia näissä maissa. Adoptioon orvoista lapsista lopulta päätyy vain todella pieni prosentti. Ei siis ole kyse siitä, ettei lapsia ei näissä maissa olisi. Se mistä usalaiset ja ranskalaiset noissa adoptoissa maksoivat oli, tietynlainen lapsi, tietyn ikäinen jne. Eihän adoption kustannukset ole 50 000 euroa, hei haloo!! Siinä on ilmaa, joka menee jonkun lieron pussiin. Tätähän ei ole ainakaan meidän adoptiossa (tiedettiin mitä maksettiin ja kelle, suurinosa kuluista suoraan itse kyseiselle taholle), joten eihän kukaan ihan harratuksena niitä lapsia ryöstä.
Kyse on siitä, että joku on valmis maksamaan saadakseen juuri sellaisen lapsen kuin toivoo , muutamassa kuukaudessa ja mahdollisimman helposti.
No minun kohdallani oli aivan varmaa, ettei löytynyt kadulta, eikä mitenkään laittomasti sinne tuotu.Lapsen äiti oli jo odotusaijan loppupuolella ottanut yhteyttä ko. lastenkotiin ja kertonut antavansa lapsensa adoptoitavaksi. Hän kävi synnyttämässä sairaalassa, jonka jälkeen tuli tämän käärönsä kanssa sinne lasteenkotiin, eli hänen kanssaan 9 kk. siellä, kunnes oli varmistunut ja kaikki paperit valmiina sen maan pääkaupungin adoptioviranomaisilla, että äiti antaa lapsensa adoptoitavaksi minulle.Myöskin oikeudenkäynnissä äiti oli tietenkin mukana ja "luovutti" lapsen minulle.Surullinen asia oli se ,ettei hän pystynyt pitämään lastaan, mutta minulle tietenkin tosi onnelinen ratkaisu, että sain hänet tänne suomeen. terveisin se sama äippä