Kiinni hyvään purkkariin (rahoitus)

Rahalaitokset antaa rahoitusta myös veneeseen samoin kuin autoihin. eli rahalaitos omistaa veneen kunnes viimeinenkin erä on maksettu.

kappas kirjoitti:

Rahalaitokset antaa rahoitusta myös veneeseen samoin kuin autoihin. eli rahalaitos omistaa veneen kunnes viimeinenkin erä on maksettu.

Rahoituksen antaminen on eri asia kuin vakuus. Osamaksulla homma toimii kuten autolla tms. Vene ei sen sijaan käy vakuutena luotolle tms. Esimerkiksi vene ei käy vakuutena asuntolainalle. Ostaa osamaksulla vai kelpuuttaa vakuutena. Mietippä sitä.

Ja se korko on kovempi kuin luotoilla, joissa on (reaali)vakuus.

vakuus kirjoitti:

Rahoituksen antaminen on eri asia kuin vakuus. Osamaksulla homma toimii kuten autolla tms. Vene ei sen sijaan käy vakuutena luotolle tms. Esimerkiksi vene ei käy vakuutena asuntolainalle. Ostaa osamaksulla vai kelpuuttaa vakuutena. Mietippä sitä.

Ja se korko on kovempi kuin luotoilla, joissa on (reaali)vakuus.

Lue lisää

otsikossakin
"Kiinni hyvään purkkariin (rahoitus)" vai oliko loppujen lopuksi kyse muusta?

Tuo tekisi jotain järkeä tuohon trolliin, mutta ei...

- perustui vakituisille kuukausituloille, joiden täytyy olla ansiotuloa (eikä pääoma) koska muuta omaisuutta ei ole. Pallonkierto päämääränä pitää olla pääomaa, niin että sen saa syötyä pois, tai parhaassa tapauksessa jopa pääomatuotot kattavat kustannukset.
- Eihän pallonkiertoa suunnitteleva osta uutta asuntoa myymänsä tilalle, eihän?

Minun mielestäni ainoa järkevä vaihtoehto työelämässä uurastavalle asuntovelkaiselle pariskunnalle on vuokrata unelmaveneensä kesälomiksi tai vaikka lennähtää Kroatiaan seilaamaan charteripaatilla. Kevyesti hymyillen tuohon voi panostaa kymppitonnin vuodessa, ja verrattuna 180 tonnin paatin pääoma / lyhennys / ylläpitokuluihin ja lisäksi toisen mokoman voi pistää säästöön veneen hankintaan varatulle säästötilille. Sitten kun asuntovelka on maksettu, voi asunto vakuutena hankkia veneen ilman luottokeplottelua. Kaiken lisäksi eri tyyppisten vuokra/charter kokemusten ansiosta "unelmaveneestä" on tullut parempi käsitys - ei pelkästään mielikuvia.

Mutta.. onko järjen hiventä yrittää vastata tälläiseen provoon asiallisesti?

...tuo 20-30 vuotta. Siinä ajassa lapseton nuori pari varttuu keski-ikään, lapset muuttaa pois kotoa. Eikä ole voinut hankkia isompaa asuntoa, lapsille harrastusvälineitä, mopoa, autoa, opiskelukämppää, perheelle purjehdusmatkoja, asuntoremonttia. Ei ole saanut sairastaa eikä olla työttömänä. Aika välttämättön tuon veneen pitää olla, jos meinaa päätöksessään pysyä.

toope kirjoitti:

...tuo 20-30 vuotta. Siinä ajassa lapseton nuori pari varttuu keski-ikään, lapset muuttaa pois kotoa. Eikä ole voinut hankkia isompaa asuntoa, lapsille harrastusvälineitä, mopoa, autoa, opiskelukämppää, perheelle purjehdusmatkoja, asuntoremonttia. Ei ole saanut sairastaa eikä olla työttömänä. Aika välttämättön tuon veneen pitää olla, jos meinaa päätöksessään pysyä.

Lue lisää

Pitkä aikahan tuo toki on. Itsellänikin on eläkeikä lähellä, kun laina on maksettu (180 t€ venettä ei ole/tule, 60 t€ harkinnassa). Tosin toiveena on, että tulot kehittyvät iän myötä siten, että lainan saa maksettua tarvittaessa nopeamminkin pois.

Jos tuo 4500 €/kk oli brutto, siitä jää käteen yli 3000 € (kaksi työssäkäyvää ja lainan verovähennykset). Lainanhoidon jälkeen jää siis vielä lähes 2000 €/kk muuhun. Se lienee samaa luokkaa kuin keskivetoperheen koko nettopalkka.

Kyllä sillä lapsille ostelee harrastusvälineitä, mutta rahat ei ehkä riitä jatkuvaan ravintolassahillumiseen, tupakointiin, uusiin autoihin jne.

Vene ei tietysti ole sijoituksena alkuunkaan asunnon veroinen. 20-30 vuoden päästä käsissä on (lähes) arvoton raato ja pankkitili melko tyhjä. Asuntoon laitettuna tilanne olisi aivan eri.

Yhtä tyhmää olisi maksaa vuokraa 1500 €/kk (normaali perheasunto pääkaupunkiseudulla) tuo 20-30 vuotta.

Työttömyyden, vakavan sairauden tai merkittävän korkonousun kohdatessa vene on ehkä myytävä. Sen arvo mennee kohtuu tasatahtia lyhennysten kanssa eli paluu ostoa edeltävään tilanteeseen onnistuu. Edellinen koskee myös monia (suurinta osaa??) asunnonostajia.

Edelleen: Kyse on (lähinnä) prioriteeteistä!

Joakim kirjoitti:

Pitkä aikahan tuo toki on. Itsellänikin on eläkeikä lähellä, kun laina on maksettu (180 t€ venettä ei ole/tule, 60 t€ harkinnassa). Tosin toiveena on, että tulot kehittyvät iän myötä siten, että lainan saa maksettua tarvittaessa nopeamminkin pois.

Jos tuo 4500 €/kk oli brutto, siitä jää käteen yli 3000 € (kaksi työssäkäyvää ja lainan verovähennykset). Lainanhoidon jälkeen jää siis vielä lähes 2000 €/kk muuhun. Se lienee samaa luokkaa kuin keskivetoperheen koko nettopalkka.

Kyllä sillä lapsille ostelee harrastusvälineitä, mutta rahat ei ehkä riitä jatkuvaan ravintolassahillumiseen, tupakointiin, uusiin autoihin jne.

Vene ei tietysti ole sijoituksena alkuunkaan asunnon veroinen. 20-30 vuoden päästä käsissä on (lähes) arvoton raato ja pankkitili melko tyhjä. Asuntoon laitettuna tilanne olisi aivan eri.

Yhtä tyhmää olisi maksaa vuokraa 1500 €/kk (normaali perheasunto pääkaupunkiseudulla) tuo 20-30 vuotta.

Työttömyyden, vakavan sairauden tai merkittävän korkonousun kohdatessa vene on ehkä myytävä. Sen arvo mennee kohtuu tasatahtia lyhennysten kanssa eli paluu ostoa edeltävään tilanteeseen onnistuu. Edellinen koskee myös monia (suurinta osaa??) asunnonostajia.

Edelleen: Kyse on (lähinnä) prioriteeteistä!

Lue lisää

" Vene ei tietysti ole sijoituksena alkuunkaan asunnon veroinen. 20-30 vuoden päästä käsissä on (lähes) arvoton raato ja pankkitili melko tyhjä. Asuntoon laitettuna tilanne olisi aivan eri. "

Jos ajattelee, että tuon 30 vuotta vanhan 40 jalkaisen omistaminen on siis kaiken päämäärä ja siihen päästäkseen joutuu noilla Aholoidenkin tuloilla nuukailemaan ja lukemaan kauppalehteä turhan jännittyneenä, niin miksipä ei ostaisi heti jo valmiiksi sitä 30 vuotta vanhaa venettä. Voisi ottaa vähän rennommin ja olisi isompi matkakassa jo heti ekalla reissulla:)

Joakim kirjoitti:

Pitkä aikahan tuo toki on. Itsellänikin on eläkeikä lähellä, kun laina on maksettu (180 t€ venettä ei ole/tule, 60 t€ harkinnassa). Tosin toiveena on, että tulot kehittyvät iän myötä siten, että lainan saa maksettua tarvittaessa nopeamminkin pois.

Jos tuo 4500 €/kk oli brutto, siitä jää käteen yli 3000 € (kaksi työssäkäyvää ja lainan verovähennykset). Lainanhoidon jälkeen jää siis vielä lähes 2000 €/kk muuhun. Se lienee samaa luokkaa kuin keskivetoperheen koko nettopalkka.

Kyllä sillä lapsille ostelee harrastusvälineitä, mutta rahat ei ehkä riitä jatkuvaan ravintolassahillumiseen, tupakointiin, uusiin autoihin jne.

Vene ei tietysti ole sijoituksena alkuunkaan asunnon veroinen. 20-30 vuoden päästä käsissä on (lähes) arvoton raato ja pankkitili melko tyhjä. Asuntoon laitettuna tilanne olisi aivan eri.

Yhtä tyhmää olisi maksaa vuokraa 1500 €/kk (normaali perheasunto pääkaupunkiseudulla) tuo 20-30 vuotta.

Työttömyyden, vakavan sairauden tai merkittävän korkonousun kohdatessa vene on ehkä myytävä. Sen arvo mennee kohtuu tasatahtia lyhennysten kanssa eli paluu ostoa edeltävään tilanteeseen onnistuu. Edellinen koskee myös monia (suurinta osaa??) asunnonostajia.

Edelleen: Kyse on (lähinnä) prioriteeteistä!

Lue lisää

Minkälainen asunto on mielestäsi "normaali" perheasunto pääkaupunkiseudulla? 1500 vuokra tuntuu tuntuu aika kovalta normaalista perheasunnosta. Ellei normaaliksi sitten lueta esim 140 neliötä pohjoisrannasta. http://www.dime.net/dime/c/vuokra-asunnot/pd/0/0/0/1/.dime?std.key=304287

epänormaali kirjoitti:

Minkälainen asunto on mielestäsi "normaali" perheasunto pääkaupunkiseudulla? 1500 vuokra tuntuu tuntuu aika kovalta normaalista perheasunnosta. Ellei normaaliksi sitten lueta esim 140 neliötä pohjoisrannasta. http://www.dime.net/dime/c/vuokra-asunnot/pd/0/0/0/1/.dime?std.key=304287

Lue lisää

Tuo valitsemasi on kyllä poikkeuksellisen halpa ko. alueelta. Ilmeisesti aika pommi.

Jos laittaa Etuovessa hakukriteeriksi Uusimaa 120-150 m2 (mielestäni normaali perheasunto) ja jättää pois Vihdit ja Kirkkonummet halvin on 1100 €/kk kerrostalo Martinlaaksossa ja kallein "normaali" on 120 m2 omakotilato Mäkkylässä 2760 €/kk. Aika moni osuu siihen 1500 €/kk tasoon.

Pienemmätkin maksavat helposti tuon:
http://www.dime.net/dime/c/vuokra-asunnot/pd/0/0/0/1/.dime?std.key=297997
http://www.dime.net/dime/c/vuokra-asunnot/pd/0/0/0/1/.dime?std.key=303611

Alle tonnilla ei saa oikein mitään, jota pitäisin kunnollisena perheasuntona.

Joakim kirjoitti:

Tuo valitsemasi on kyllä poikkeuksellisen halpa ko. alueelta. Ilmeisesti aika pommi.

Jos laittaa Etuovessa hakukriteeriksi Uusimaa 120-150 m2 (mielestäni normaali perheasunto) ja jättää pois Vihdit ja Kirkkonummet halvin on 1100 €/kk kerrostalo Martinlaaksossa ja kallein "normaali" on 120 m2 omakotilato Mäkkylässä 2760 €/kk. Aika moni osuu siihen 1500 €/kk tasoon.

Pienemmätkin maksavat helposti tuon:
http://www.dime.net/dime/c/vuokra-asunnot/pd/0/0/0/1/.dime?std.key=297997
http://www.dime.net/dime/c/vuokra-asunnot/pd/0/0/0/1/.dime?std.key=303611

Alle tonnilla ei saa oikein mitään, jota pitäisin kunnollisena perheasuntona.

Lue lisää

Toiselle normaali on toiselle epänormaali. No, Eiran ja kruununhaan alueet ovat itselle tavoittamattomissa joten täytyy tyytyä halvempiin ratkaisuihin.

Mahtaako sitten mielestäsi normaalia perheasuntoa (120 - 150 m2)ko. alueilta (tai yleensä mistään) saada 250 tuhannella on toinen juttu, yleensä vuokratasollahan on tapana korreloida asunnon arvon kanssa. Esimerkissäsi Hakaniemen hintataso lienee noin 4 tuhatta neliöltä, eli "normaali" perheasunto maksasi 400-500 tuhatta

epänormaali kirjoitti:

Toiselle normaali on toiselle epänormaali. No, Eiran ja kruununhaan alueet ovat itselle tavoittamattomissa joten täytyy tyytyä halvempiin ratkaisuihin.

Mahtaako sitten mielestäsi normaalia perheasuntoa (120 - 150 m2)ko. alueilta (tai yleensä mistään) saada 250 tuhannella on toinen juttu, yleensä vuokratasollahan on tapana korreloida asunnon arvon kanssa. Esimerkissäsi Hakaniemen hintataso lienee noin 4 tuhatta neliöltä, eli "normaali" perheasunto maksasi 400-500 tuhatta

Lue lisää

Helsingin hintoja en juuri tunne, mutta kyllä Espoossa 250 k€ asunnosta joutuu vuokraa maksamaan yli 1000 €. Vaikkapa Olarista saa tuolla hinnalla (ja vuokralla) 120-130 m2 kerrostalokämpän.

Jos lainaa on tuo 250 k€, asunnon ostohinta on tyypillisesti 330-400 k€, jolloin vuokrakin on sitten aivan varmasti n. 1500 k€.

Joakim kirjoitti:

Helsingin hintoja en juuri tunne, mutta kyllä Espoossa 250 k€ asunnosta joutuu vuokraa maksamaan yli 1000 €. Vaikkapa Olarista saa tuolla hinnalla (ja vuokralla) 120-130 m2 kerrostalokämpän.

Jos lainaa on tuo 250 k€, asunnon ostohinta on tyypillisesti 330-400 k€, jolloin vuokrakin on sitten aivan varmasti n. 1500 k€.

Lue lisää

lähes 400 tuhannen euron asunnosta voi tosiaankin pyytää vuokraa mainitsemasi 1500, mutta oma käsitykseni normaalista perhe-asunnosta (etenkin sen hinnasta) poikkeaa tästä piirun verran.

Noilla nettotuloilla 250 k€ ei tosiaan ole mikään ongelma!

Lainaa voi saada asuntoon selkeästikin yli sen ostohinnan, jos vakuudet ovat muuten kunnossa. Meille sitä myönnettiin 30 k€ yli ostohinnan, josta osa jäi tosin nostamatta. Vakuutena oli toinenkin asunto.

Järkevyys on kunkin perheen sisäinen asia! Meillä on ja tulee olemaan asunnon osuus omaisuudesta paljon suurempi, mutta velka/tulot -suhde samaa suuruusluokka.

Meillä näin:
vuokra 550/kk
vene 6500
tulot 1200/kk
iät 22 ja 18

Talo 225 keur, lainaa 125
Vene 50 keur, ei lainaa
Mökki 50 keur, ei lainaa ja nyt vuokrattu tutulle
tulot netto 3 500
ikää 35 ja 32, ei lapsia

Itse suosittelisin kirjoittajallle halvempaa venettä nykyisessä asunnossa, ainakin meille tuo oli paras ratkaisu aika samoista lähtökohdista. Vähempi lainaa tarkoitti meillä pienempiä tulotarpeita ja siten enemmän aikaa kesäisin purjehtia, jopa palkatonta vapaata on pidetty.

- asuntolaina maksettu pois
- venelaina maksettu pois
- auto ostettiin käteisellä (tosin mulla leasing-auto)
- brutto kuussa n. 5000
- 40/39 , kaksi lasta

Johonkin se raha vain katoaa. Eläminen tässä maassa ei ole halpaa. Kämppien vaihdossa on ollut hyvää tuuria ja hyvän (korjaan: erinomaisen) veneen sain puoli-ilmaiseksi lähisukulaisilta. Itseäni kyllä hirvittäisi ns. miljoonalaina. Kaikki mikä säästyy, menee 35 vuotta vanhan talon huoltoon.

Anteeksi vaan, ehkäpä vaan teidän ajatusmaailmanne on jostain syystä niin erilainen että en ollut todeksi uskoa. Ette ole tainneet lueskella näitä veneilypalstoja, mikäli niitä provottomiksi arvelette

Me olemme maksaneet asuntolainan pois, muistissa hyvin makrotalouden häiriöt toistakytä vuotta sitten kun asuntovelan korotkin pompsahtivat pitkälti yli kymmenen prossan. Onneksi siinä vaiheessa pääomaa oli jo saatu jonkun verran lyhennettyä ja homma hoitui neuvottelulla pankin kanssa, lisättiin vähän kuukausierää ja vähän enemmän maksuaikaa. Voiko moinen häikkä toistua seuraavien kahdenkymmen vuoden kuluessa???

Nyt korkotaso on alhainen. Mikä lie korkotaso, jos korkoriskin ottaa pankki (kiinteä korko koko maksuajalle) eikä velallinen 20 vuoden ajalle?

Tuo asunnonmyyntisumplinki on siis tarkoitus tehdä pääasiassa puuttuvien vakuuksien / takaajien vuoksi? Voisitte tietysti pysähtyä myös miettimään miksi teiltä ne puuttuvat? Raha on nyt "halpaa", mutta pankit eivät sitä ilkeyttään teille anna vai onko niillä joku muu syy?

Jotensakin järkevältä kuulostaa se, että asunto maksetaan pois, samalla voi pistää säästöön vaikka tonnin kuussa, niin viiden vuoden kuluttua on helppo kiinnittää asunto ja pyytää lainaa kun omarahoitusosuuskin on kasassa.

Juuso kirjoitti:

- asuntolaina maksettu pois
- venelaina maksettu pois
- auto ostettiin käteisellä (tosin mulla leasing-auto)
- brutto kuussa n. 5000
- 40/39 , kaksi lasta

Johonkin se raha vain katoaa. Eläminen tässä maassa ei ole halpaa. Kämppien vaihdossa on ollut hyvää tuuria ja hyvän (korjaan: erinomaisen) veneen sain puoli-ilmaiseksi lähisukulaisilta. Itseäni kyllä hirvittäisi ns. miljoonalaina. Kaikki mikä säästyy, menee 35 vuotta vanhan talon huoltoon.

Lue lisää

Siis netto n. 5000 kuussa. Ei sitä silti paljon säästy. Ehkä joskus tulee heräteostoksia jonkun Gerberien tms. lelujen tai uusien suksien muodossa.

Viki kirjoitti:

Anteeksi vaan, ehkäpä vaan teidän ajatusmaailmanne on jostain syystä niin erilainen että en ollut todeksi uskoa. Ette ole tainneet lueskella näitä veneilypalstoja, mikäli niitä provottomiksi arvelette

Me olemme maksaneet asuntolainan pois, muistissa hyvin makrotalouden häiriöt toistakytä vuotta sitten kun asuntovelan korotkin pompsahtivat pitkälti yli kymmenen prossan. Onneksi siinä vaiheessa pääomaa oli jo saatu jonkun verran lyhennettyä ja homma hoitui neuvottelulla pankin kanssa, lisättiin vähän kuukausierää ja vähän enemmän maksuaikaa. Voiko moinen häikkä toistua seuraavien kahdenkymmen vuoden kuluessa???

Nyt korkotaso on alhainen. Mikä lie korkotaso, jos korkoriskin ottaa pankki (kiinteä korko koko maksuajalle) eikä velallinen 20 vuoden ajalle?

Tuo asunnonmyyntisumplinki on siis tarkoitus tehdä pääasiassa puuttuvien vakuuksien / takaajien vuoksi? Voisitte tietysti pysähtyä myös miettimään miksi teiltä ne puuttuvat? Raha on nyt "halpaa", mutta pankit eivät sitä ilkeyttään teille anna vai onko niillä joku muu syy?

Jotensakin järkevältä kuulostaa se, että asunto maksetaan pois, samalla voi pistää säästöön vaikka tonnin kuussa, niin viiden vuoden kuluttua on helppo kiinnittää asunto ja pyytää lainaa kun omarahoitusosuuskin on kasassa.

Lue lisää

Täytyy muistaa, että helibor oli aika eri juttu kuin euribor. Silloin korkomme olivat maan sisäisiä ja huono taloustilanne nosti markkinakorot yli 10 % pitkäksi aikaa.

Vastaava lama ei nostanut Keski-Euroopan korkotasoa lainkaan yhtä pahasti. En nyt jaksa etsiä noita käyriä, mutta muistaakseeni korkopiikki yli 6:n % oli varsin lyhyt.

Joakim kirjoitti:

Täytyy muistaa, että helibor oli aika eri juttu kuin euribor. Silloin korkomme olivat maan sisäisiä ja huono taloustilanne nosti markkinakorot yli 10 % pitkäksi aikaa.

Vastaava lama ei nostanut Keski-Euroopan korkotasoa lainkaan yhtä pahasti. En nyt jaksa etsiä noita käyriä, mutta muistaakseeni korkopiikki yli 6:n % oli varsin lyhyt.

Lue lisää

Meillä oli onneksi peruskorkoon sidottu asuntolaina (sellaisia oli olemassa parikytä vuotta sitten), peruskorossa ei näy korkopiikkejä, mutta markkinakorkojen piikki oli muistaakseni yli 16 % (eikä 6). 6 % tai yli peruskorko on ollut välillä 19.4.1956 - 1.12.1993, ei mikään varsinainen "piikki"
http://www.bof.fi/fin/5_tilastot/5.2_Tilastojulkaisut/PAVPV/peruskhi.pdf

Jos taas luottaa Euroopan talousalueen rahapolitiikan vakauteen vuosikymmenien aikajänteellä, mielestäni katselee EU-asioita lievästi ruusunpunaisten prillien läpi!

En ostaisi suurempaa venettä kuin tarve. Käytännössä olen seurannut monen puuhia rannalla. Alkuun pienellä veneellä ollaan paljon vesillä ja vaihdetaan aina suurempaan ja suurempaan. Samalla käyttö kerrat käyvät aina vain harvemmiksi.

Suurella veneellä on pienessä tilassa työlästä purjehtia. Iltapurjehdukset vaihtuvat helposti kannen pesuun rannassa. Mitä suurempi vene, sitä suuremmat ovat voimat köysistössä. Jokaiseen köyteen on käytettävä vinssiä jne. Kaikkien varuysteiden uusiminen on paljon kalliimpaa. Tilaa toki saadaan, muttei monestikaan nopeutta, koska suuren veneen vauhtivarojen hyödyntäminen on vaikeampaa. Miehistö ongelmaakin voi tulla.

Viki kirjoitti:

Meillä oli onneksi peruskorkoon sidottu asuntolaina (sellaisia oli olemassa parikytä vuotta sitten), peruskorossa ei näy korkopiikkejä, mutta markkinakorkojen piikki oli muistaakseni yli 16 % (eikä 6). 6 % tai yli peruskorko on ollut välillä 19.4.1956 - 1.12.1993, ei mikään varsinainen "piikki"
http://www.bof.fi/fin/5_tilastot/5.2_Tilastojulkaisut/PAVPV/peruskhi.pdf

Jos taas luottaa Euroopan talousalueen rahapolitiikan vakauteen vuosikymmenien aikajänteellä, mielestäni katselee EU-asioita lievästi ruusunpunaisten prillien läpi!

Lue lisää

Kun noita vanhoja korkoja katsoo, pitää muistaa myös inflaatio. 70- ja 80-luvulla, kun lainakorot olivat tyypillisesti ~10 % oli inflaatio samaa suuruusluokkaa. Lainaaminen todella kannatti, jos vain selviytyi parista ekasta vuodesta! 80-luvulla esim. ASP-lainan reaalikorko oli selkeästi negatiivinen!

Mielestäni nykyisellä korkomarkkinoilla pitää katsoa USA:n, Saksan jne. korkohistoriaa. Niistä ei helpolla löydä hurjia korkoja. Suomen 90-luvun korkohistoria ei tule toistumaan ilman sellaisia kriisejä, joissa EU hajoaa tms. Silloin tuskin lainan korot on suurin huolenaihe.

Joakim kirjoitti:

Täytyy muistaa, että helibor oli aika eri juttu kuin euribor. Silloin korkomme olivat maan sisäisiä ja huono taloustilanne nosti markkinakorot yli 10 % pitkäksi aikaa.

Vastaava lama ei nostanut Keski-Euroopan korkotasoa lainkaan yhtä pahasti. En nyt jaksa etsiä noita käyriä, mutta muistaakseeni korkopiikki yli 6:n % oli varsin lyhyt.

Lue lisää

Ai huonotaloustilanne nosti korkoja? Johan jutun kehitit. Toki taloustilanne oli huono mutta kyllä se kausaalisuhde meni niinpäin, että kun suomen historian typerimmät talouspäättäjät nostivat korot järjettömälle tasolle puolustaessaan markkaa niin siitä seurasi talouden polvilleenmeno.

EU:n siunauksia on se ettei meidän edustajien tarvitse enään tehdä itselleen liian vaikeita korkoa koskevia päätöksiä vähäjärkisin argumentein ja korot pysyvät näin järkevällä tasolla suhteessa taloustilanteeseen.

Joakim kirjoitti:

Kun noita vanhoja korkoja katsoo, pitää muistaa myös inflaatio. 70- ja 80-luvulla, kun lainakorot olivat tyypillisesti ~10 % oli inflaatio samaa suuruusluokkaa. Lainaaminen todella kannatti, jos vain selviytyi parista ekasta vuodesta! 80-luvulla esim. ASP-lainan reaalikorko oli selkeästi negatiivinen!

Mielestäni nykyisellä korkomarkkinoilla pitää katsoa USA:n, Saksan jne. korkohistoriaa. Niistä ei helpolla löydä hurjia korkoja. Suomen 90-luvun korkohistoria ei tule toistumaan ilman sellaisia kriisejä, joissa EU hajoaa tms. Silloin tuskin lainan korot on suurin huolenaihe.

Lue lisää

Kuten sanottua, muisti palailee vain pätkittäin. USA:n keskuspankkikorko kävi 19% tasolla 1980 paikkeilla, vuonna -89 oli 10% piikki. Jos katsoo tuon koron kuvaajaa viimeisen neljänkymmenen vuoden ajalta, niin eipä ole vakaudesta tietoakaan!

Saksan korkohistoriaa en äkkiä vilkaisten löytänyt, mutta nykytilanne on se, että Saksa, Ranska ja Italia häiriköivät rahaliitossa siksi pahasti että euroalueen vakaus on enemmän kuin vaarassa.

OK, inflaatio myös lisääntyy, jos korot lähtevät nousuun (vai syy/seuraus toisinpäin) mutta paljonko se lämmittää niitä loppuelämänsä velkakurimuksessa eläviä, joilla oli tarkasti tuloihin mitoitetut (siis kaikki menee mikä tulee) asunto- ja venelainat 15 vuotta sitten. Taloushäiriön tilanteessa nimittäin inflaatio ei vaikuta pääomahyödykkeisiin, päin vastoin vakuutena olevalla omaisuudella on taipumus tuossa tilanteessa halventua.

Viki kirjoitti:

Kuten sanottua, muisti palailee vain pätkittäin. USA:n keskuspankkikorko kävi 19% tasolla 1980 paikkeilla, vuonna -89 oli 10% piikki. Jos katsoo tuon koron kuvaajaa viimeisen neljänkymmenen vuoden ajalta, niin eipä ole vakaudesta tietoakaan!

Saksan korkohistoriaa en äkkiä vilkaisten löytänyt, mutta nykytilanne on se, että Saksa, Ranska ja Italia häiriköivät rahaliitossa siksi pahasti että euroalueen vakaus on enemmän kuin vaarassa.

OK, inflaatio myös lisääntyy, jos korot lähtevät nousuun (vai syy/seuraus toisinpäin) mutta paljonko se lämmittää niitä loppuelämänsä velkakurimuksessa eläviä, joilla oli tarkasti tuloihin mitoitetut (siis kaikki menee mikä tulee) asunto- ja venelainat 15 vuotta sitten. Taloushäiriön tilanteessa nimittäin inflaatio ei vaikuta pääomahyödykkeisiin, päin vastoin vakuutena olevalla omaisuudella on taipumus tuossa tilanteessa halventua.

Lue lisää

Kerro nyt muillekin mistä tuon USAn koron löysit!

Yksittäiset piikit eivät juuri haittaa ellei ole niin varautumaton, että elää jatkuvassa kassakriisissä.

Inflaatiohan tarkoittaa kärjistäen sitä, että kaikki kallistuu ja palkat nousee. 10 % inflaatiollla suurikin laina tuntuu pieneltä muutamassa vuodessa.

Edelleen olen sitä mieltä, että 250 k€ 4500 €/kk tuloilla ei ole erityisen tarkasti mitoitettu. Nykykoroilla jää säästöön ja 10 % koroista selviää tarvittaessa pari vuotta.

Joakim kirjoitti:

Kerro nyt muillekin mistä tuon USAn koron löysit!

Yksittäiset piikit eivät juuri haittaa ellei ole niin varautumaton, että elää jatkuvassa kassakriisissä.

Inflaatiohan tarkoittaa kärjistäen sitä, että kaikki kallistuu ja palkat nousee. 10 % inflaatiollla suurikin laina tuntuu pieneltä muutamassa vuodessa.

Edelleen olen sitä mieltä, että 250 k€ 4500 €/kk tuloilla ei ole erityisen tarkasti mitoitettu. Nykykoroilla jää säästöön ja 10 % koroista selviää tarvittaessa pari vuotta.

Lue lisää

Katso sivulta 4

http://www.handelsbanken.fi/pdf/markkina/mk12.pdf

Viki kirjoitti:

Katso sivulta 4

http://www.handelsbanken.fi/pdf/markkina/mk12.pdf

Lue lisää

Tuota korkokäyrää voi tulkita niin monin tavoin! Toisaalta voi sanoa, että 10 % ei ole ylittynyt 20 vuoteen tai 6 % 12 vuoteen ja toisaalta, että korko voi olla myös 19 %.

Nuo piikit 70-luvulla ja 80-luvn aivan alussa taitavat liittyä öljykriiseihin. Saattaahan niitä hyvinkin tulla seuraavan 30 vuoden aikana. Koron kannalta kriittisintä on onneksi vain laina-ajan alkupää. Loppupäässähän maksetaan lähinnä lyhennyksiä, jolloin korkotasolla ei ole juurikaan merkitystä.

Voihan lainankin ottaa myös tasalyhenteisenä annuiteetin sijaan. Tällöin kulut alussa ovat suuremmmat (n. 300 €/kk ko. tapauksessa), mutta pääoma lyhenee nopeammin -> korkoriski pienenee.

Joakim kirjoitti:

Tuota korkokäyrää voi tulkita niin monin tavoin! Toisaalta voi sanoa, että 10 % ei ole ylittynyt 20 vuoteen tai 6 % 12 vuoteen ja toisaalta, että korko voi olla myös 19 %.

Nuo piikit 70-luvulla ja 80-luvn aivan alussa taitavat liittyä öljykriiseihin. Saattaahan niitä hyvinkin tulla seuraavan 30 vuoden aikana. Koron kannalta kriittisintä on onneksi vain laina-ajan alkupää. Loppupäässähän maksetaan lähinnä lyhennyksiä, jolloin korkotasolla ei ole juurikaan merkitystä.

Voihan lainankin ottaa myös tasalyhenteisenä annuiteetin sijaan. Tällöin kulut alussa ovat suuremmmat (n. 300 €/kk ko. tapauksessa), mutta pääoma lyhenee nopeammin -> korkoriski pienenee.

Lue lisää

.........ei toisaalta ole mitään roolia siinä, että vuoden euribor (yleisin Suomessa käytetty asuntolainojen viitekorko uusissa luotoissa) ja sitä ennen Saksan vastaava korko on viimeisen viidentoista vuoden aikana elänyt seuraavasti: 1990-94 vaihteluväli 5-10%,
95-99 vajaa 3-6%, 00- nyt 2-5.50%.

Vastaavana ajanjaksona USAn vuoden korko on pääsääntöisesti ollut korkeampi, jopa useamman prosenttiyksikön, toki ollen aina välillä hieman alempanakin.

en siis ota kantaa tuohon haaveeseen.En ole koskaan uskaltanut ottaa kovin paljon velkaa,mutta eipä ole rahatkaan loppuneet,sitten nuoruusvuosien.Vastataan kun kysytään: 55v 58v as.150000e,vene 12000 tulot 40000netto yht.vast.200e,ei autoa,ei velkoja eikä kovin paljoa juoppouttakaan.

nuo nettotulot kirjoitti:

en siis ota kantaa tuohon haaveeseen.En ole koskaan uskaltanut ottaa kovin paljon velkaa,mutta eipä ole rahatkaan loppuneet,sitten nuoruusvuosien.Vastataan kun kysytään: 55v 58v as.150000e,vene 12000 tulot 40000netto yht.vast.200e,ei autoa,ei velkoja eikä kovin paljoa juoppouttakaan.

Lue lisää

Meillä oli aikanaan kanssa tälläsiä arvostus juttuja. 90-luvun alkupuolella asuttiin vuokra kämpässä ja mietittiin että kämppä kannattais ostaa. Mutta kuitenkin päätettiin ostaa snadi purkkari,(h-vene)vaikka ilman sitä oltais päästy omaan kämppään kiinni. Sitä päätöstä ei ole kaduttu vaikka onkin joskus mietitty että se ei ollut järkevää. Kului neljä vuotta ja tuli perheenlisäystä eli päätöksiä taas tekemään. Sen sijaan että olis säästetty (alkuraha kämppään) täräytettiin isompi vene (inferno 28)ja jatkettiin vuokralla asumista. Sitäkään päätöstä ei ole tarvinnut katua vaikkei siinä järjen häivää ollutkaan. Omaan kämppään päästiin vasta viime vuonna kiinni (ylläri perinnön myötä) josta jonkin verraa lainaa on jäljellä. Kämppään ei satsattu paljonkaan (kerrostalo Vantaalla)mutta uuteen paattiin täräytettiin n.180000euroa kiinni. Siitä ei ole velkaa. Eli ei nää hommat perustu järkeen vaan siihen mitä haluu tehdä. Itse en odottaisi viittä vuotta ja vasta sitten hommais paatin. Tilanteet voi muuttua voi sairastua tai jotain muuta mikä muuttaa koko homman. Summa summarum paatti alle jos mahdollisuus...

velaxi kirjoitti:

Meillä oli aikanaan kanssa tälläsiä arvostus juttuja. 90-luvun alkupuolella asuttiin vuokra kämpässä ja mietittiin että kämppä kannattais ostaa. Mutta kuitenkin päätettiin ostaa snadi purkkari,(h-vene)vaikka ilman sitä oltais päästy omaan kämppään kiinni. Sitä päätöstä ei ole kaduttu vaikka onkin joskus mietitty että se ei ollut järkevää. Kului neljä vuotta ja tuli perheenlisäystä eli päätöksiä taas tekemään. Sen sijaan että olis säästetty (alkuraha kämppään) täräytettiin isompi vene (inferno 28)ja jatkettiin vuokralla asumista. Sitäkään päätöstä ei ole tarvinnut katua vaikkei siinä järjen häivää ollutkaan. Omaan kämppään päästiin vasta viime vuonna kiinni (ylläri perinnön myötä) josta jonkin verraa lainaa on jäljellä. Kämppään ei satsattu paljonkaan (kerrostalo Vantaalla)mutta uuteen paattiin täräytettiin n.180000euroa kiinni. Siitä ei ole velkaa. Eli ei nää hommat perustu järkeen vaan siihen mitä haluu tehdä. Itse en odottaisi viittä vuotta ja vasta sitten hommais paatin. Tilanteet voi muuttua voi sairastua tai jotain muuta mikä muuttaa koko homman. Summa summarum paatti alle jos mahdollisuus...

Lue lisää

Niin tuli ylläri perintö!
Eikä mikään kaduta.

Mutta jos ylläriä ei olisi tullut, niin
kaduttaisiko!

En ole kateellinen, mutta olet todella HUONO esimerkki kenellekkään!

menetellyt jos? kirjoitti:

Niin tuli ylläri perintö!
Eikä mikään kaduta.

Mutta jos ylläriä ei olisi tullut, niin
kaduttaisiko!

En ole kateellinen, mutta olet todella HUONO esimerkki kenellekkään!

Lue lisää

Ehkä ilmaisin itseni huonosti tai ymmärsit väärin. En esitä mitään perintöä esimerkiksi tietenkään, eikä siitä kannatakkaan olla kateellinen. Vastaan epäsuoraan kysymykseesi EI olisi kaduttanut muutenkaan, mielestäni se kyllä tuli jo ilmi äskeisessäkin...

Puhut asiaa.

Sitä paitsi kummastuttaa useiden varoittelut liian isosta velasta. Miten ihmeessä joku voi sanoa lainan olevan liian iso, jos lainanlyhennyksen jälkeen jää vielä reilut kolmetonnia käytettävää kuukaudessa???

Suuri osa perheistä rahoittaa kaiken tuolla kolmellatonnilla. Monet nuoret ostavat 3000 euron nettotuloilla 200 000 euron asunnon. Eikä heillä ole mitään aikaisempaa omaisuutta.

Jos mekin olisimme aina pelanneet varman päälle, olisimme edelleen ensimmäisissä työpaikoissamme, tienaisimme huomattavasti vähemmän ja asuisimme edullisessa kerrostalossa.

Mutta niinpä näille varmistelijoille on täälläkin varmaan käynyt. Rahkeet olisivat riittäneet, mutta uskallus puuttui...

Aholat kirjoitti:

Puhut asiaa.

Sitä paitsi kummastuttaa useiden varoittelut liian isosta velasta. Miten ihmeessä joku voi sanoa lainan olevan liian iso, jos lainanlyhennyksen jälkeen jää vielä reilut kolmetonnia käytettävää kuukaudessa???

Suuri osa perheistä rahoittaa kaiken tuolla kolmellatonnilla. Monet nuoret ostavat 3000 euron nettotuloilla 200 000 euron asunnon. Eikä heillä ole mitään aikaisempaa omaisuutta.

Jos mekin olisimme aina pelanneet varman päälle, olisimme edelleen ensimmäisissä työpaikoissamme, tienaisimme huomattavasti vähemmän ja asuisimme edullisessa kerrostalossa.

Mutta niinpä näille varmistelijoille on täälläkin varmaan käynyt. Rahkeet olisivat riittäneet, mutta uskallus puuttui...

Lue lisää

Tosi kummallista että pankissa eivät ole samaa mieltä, vaan urputtavat jostain vakuuksista.

Me (tunnolliset) velalliset heidät nimittäin elätämme ja siksi pankin etu on markkinoida ja antaa mahdollisimman paljon lainoja.

On se kumma, mikä suunnitelmassanne on vikana pankkiirin mielestä???

Keskustelu on kääntynyt todella kummalliseksi. Meistä on yhtäkkiä tullut suuria riskinottajia, kun kaavailemme 250 000 euron velanottoa.

Pientä suhteellisuudentajua kaivattaisiin. Meitä on kaksi työssäkäyvää. Suunnittelemme käyttävämme n. 30 % nettotuloista velanlyhennykseen. Kuka voi väittää sen olevan suurta riskihakuisuutta? Eikö yli kolmetonnia lainanlyhennyksen jälkeen muka riitä elämiseen? Haluaisinpa tietää, kuinka paljon näillä varoittelijoilla on käytettävissä kuukaudessa rahaa velanmaksun jälkeen? Kertokaapa se.

Ja kertokaa sekin, mihin ihmeeseen saatte ne kaikki rahat kulutettua?

Aholat kirjoitti:

Keskustelu on kääntynyt todella kummalliseksi. Meistä on yhtäkkiä tullut suuria riskinottajia, kun kaavailemme 250 000 euron velanottoa.

Pientä suhteellisuudentajua kaivattaisiin. Meitä on kaksi työssäkäyvää. Suunnittelemme käyttävämme n. 30 % nettotuloista velanlyhennykseen. Kuka voi väittää sen olevan suurta riskihakuisuutta? Eikö yli kolmetonnia lainanlyhennyksen jälkeen muka riitä elämiseen? Haluaisinpa tietää, kuinka paljon näillä varoittelijoilla on käytettävissä kuukaudessa rahaa velanmaksun jälkeen? Kertokaapa se.

Ja kertokaa sekin, mihin ihmeeseen saatte ne kaikki rahat kulutettua?

Lue lisää

...teillä on unelma ja mahdollisuudet sen toteuttamiseen, niin TOTEUTTAKAA SE! Ei muuta.

Aholat kirjoitti:

Keskustelu on kääntynyt todella kummalliseksi. Meistä on yhtäkkiä tullut suuria riskinottajia, kun kaavailemme 250 000 euron velanottoa.

Pientä suhteellisuudentajua kaivattaisiin. Meitä on kaksi työssäkäyvää. Suunnittelemme käyttävämme n. 30 % nettotuloista velanlyhennykseen. Kuka voi väittää sen olevan suurta riskihakuisuutta? Eikö yli kolmetonnia lainanlyhennyksen jälkeen muka riitä elämiseen? Haluaisinpa tietää, kuinka paljon näillä varoittelijoilla on käytettävissä kuukaudessa rahaa velanmaksun jälkeen? Kertokaapa se.

Ja kertokaa sekin, mihin ihmeeseen saatte ne kaikki rahat kulutettua?

Lue lisää

Vuokraa vene ja kokeile kiinnostaako enempää kuin viikon...materialistina on hyvä olla... Jos ylimääräistä rahaa niin laita tulemaan...me ostetaan sillä ruokaa...

Aholat kirjoitti:

Keskustelu on kääntynyt todella kummalliseksi. Meistä on yhtäkkiä tullut suuria riskinottajia, kun kaavailemme 250 000 euron velanottoa.

Pientä suhteellisuudentajua kaivattaisiin. Meitä on kaksi työssäkäyvää. Suunnittelemme käyttävämme n. 30 % nettotuloista velanlyhennykseen. Kuka voi väittää sen olevan suurta riskihakuisuutta? Eikö yli kolmetonnia lainanlyhennyksen jälkeen muka riitä elämiseen? Haluaisinpa tietää, kuinka paljon näillä varoittelijoilla on käytettävissä kuukaudessa rahaa velanmaksun jälkeen? Kertokaapa se.

Ja kertokaa sekin, mihin ihmeeseen saatte ne kaikki rahat kulutettua?

Lue lisää

Tuskin olette riskinottajia, ikääkin luultavasti vain puolet siitä mitä väität, tuskin olette työelämässä. Kaiken perusteella tämä provo, jota muuksi väität, on täysin mielikuvituksen tuotetta. Oikeassa elämässä neljän ja puolen tonnin tulot ovat keskituloisen pariskunnan ansiot, esim opettajapariskunta pääsee helposti tuohon (2*3000-3500 brutto). Tiedän itse varsin mainiosti kuinka helposti tuollainen kuukausipalkka kuluu, eikä kasaa tee. Hyvin sillä pärjää ja nykysysteemin mukaan elättää vielä opiskelijanuorisonkin (ennen vanhaan otettiin velkaa opiskeluun, nykyisin vanhemmat maksavat riemusta kiljuen).

Olette pariskunta ilman muuta omaisuutta kuin velaksi hankittu rivitalon pätkä. Lainaa jäljellä seitkytä tonnia, jota maksetaan n. 1300 euroa kuukaudessa. Hyvä juttu ettei ole autoja eikä lapsia, niihin saa rahaa uppomamaan kivasti. Älkää hankkikokaan kumpiakaan, vaan keskittykää oleelliseen, teidän elämäntyyliinne sopivaan kuluttamiseen.

Ette kerro millainen veneilytausta teillä on. Miten olette päätyneet nelkytäjalkaiseen yli Megamummon maksavaan purjepaattiin?
- Oletteko seilanneet sellaisella?
- Oletteko seilanneet kahdestanne pienemmällä esim 32-34 ft paatilla, ja veneen ahtaus on alkanut ahdistaa?
- Vai onko teilla niin paljon ystäviä, että tarvitaan erilliset hytit useammalle pariskunnalle?
- Haluatte uuden veneen, miksi?
- Mihin käyttöön venettä haette?
- Onko se vain statussymboli, osoitus siitä että olette erilaisia nuoria, vaikka ette ymmärrä miten meri keikuttaa suurempiakin pursia?
- Mitä suurempi pursi, sitä suurempi kynnys pikku lenkin seilaamiseen työviikolla suvi-iltana
- Mitä suurempi pursi, sitä enemmän tarvitaan vapaa-aikaa seilaamiseen. Valitettavasti vapaa-aika on monesti kalliimpaa tai vaikeampaa hankkia kuin vene jonka hankintaan tekin suunnittelette myyvänne vapaa-aikanne seuraavaksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi.

Ongelmanne on se, että ette saa lainaa veneen hankintaan ilman vakuuksia tai takaajia (eikö teillä ole vanhempia tai ystäviä, jotka ymmärtäisivät erilaisia nuoria???), vaikka haluaisitte. Tai ette saa lainaa veneen hankintaan asuntolainan ehdoilla (verovähennysoikeus, korkotaso, maksuaika).

Minusta on oikein, että venehankintaan ja asunnon hankintaan ovat erilaiset ehdot lainoituksessa. Se on järkevää sekä rahoitusmarkkinoiden että yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta.

Kuvitelma nykyisen, histolliallisesti kaikkein alhaisimman korkotason pysyvyydestä parin kymmenen vuoden ajan on tosi lapsellista. Tekö riskinottajia, anna minun nauraa :-DDD, ette te ole riskinottajia, ainoastaan se hölmö pankki ottaa riskin, joka teitä luotottaa. Sen niskaan kaatuvat katteettomat vakuutenne. Te olette käsittääkseni talousrikollisia, jotka yrittävät harhauttaa rahoituslaitosta, eikö niin?

Oliko tarpeeksi provokatiivinen vastaus provoon?

Viki kirjoitti:

Tuskin olette riskinottajia, ikääkin luultavasti vain puolet siitä mitä väität, tuskin olette työelämässä. Kaiken perusteella tämä provo, jota muuksi väität, on täysin mielikuvituksen tuotetta. Oikeassa elämässä neljän ja puolen tonnin tulot ovat keskituloisen pariskunnan ansiot, esim opettajapariskunta pääsee helposti tuohon (2*3000-3500 brutto). Tiedän itse varsin mainiosti kuinka helposti tuollainen kuukausipalkka kuluu, eikä kasaa tee. Hyvin sillä pärjää ja nykysysteemin mukaan elättää vielä opiskelijanuorisonkin (ennen vanhaan otettiin velkaa opiskeluun, nykyisin vanhemmat maksavat riemusta kiljuen).

Olette pariskunta ilman muuta omaisuutta kuin velaksi hankittu rivitalon pätkä. Lainaa jäljellä seitkytä tonnia, jota maksetaan n. 1300 euroa kuukaudessa. Hyvä juttu ettei ole autoja eikä lapsia, niihin saa rahaa uppomamaan kivasti. Älkää hankkikokaan kumpiakaan, vaan keskittykää oleelliseen, teidän elämäntyyliinne sopivaan kuluttamiseen.

Ette kerro millainen veneilytausta teillä on. Miten olette päätyneet nelkytäjalkaiseen yli Megamummon maksavaan purjepaattiin?
- Oletteko seilanneet sellaisella?
- Oletteko seilanneet kahdestanne pienemmällä esim 32-34 ft paatilla, ja veneen ahtaus on alkanut ahdistaa?
- Vai onko teilla niin paljon ystäviä, että tarvitaan erilliset hytit useammalle pariskunnalle?
- Haluatte uuden veneen, miksi?
- Mihin käyttöön venettä haette?
- Onko se vain statussymboli, osoitus siitä että olette erilaisia nuoria, vaikka ette ymmärrä miten meri keikuttaa suurempiakin pursia?
- Mitä suurempi pursi, sitä suurempi kynnys pikku lenkin seilaamiseen työviikolla suvi-iltana
- Mitä suurempi pursi, sitä enemmän tarvitaan vapaa-aikaa seilaamiseen. Valitettavasti vapaa-aika on monesti kalliimpaa tai vaikeampaa hankkia kuin vene jonka hankintaan tekin suunnittelette myyvänne vapaa-aikanne seuraavaksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi.

Ongelmanne on se, että ette saa lainaa veneen hankintaan ilman vakuuksia tai takaajia (eikö teillä ole vanhempia tai ystäviä, jotka ymmärtäisivät erilaisia nuoria???), vaikka haluaisitte. Tai ette saa lainaa veneen hankintaan asuntolainan ehdoilla (verovähennysoikeus, korkotaso, maksuaika).

Minusta on oikein, että venehankintaan ja asunnon hankintaan ovat erilaiset ehdot lainoituksessa. Se on järkevää sekä rahoitusmarkkinoiden että yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta.

Kuvitelma nykyisen, histolliallisesti kaikkein alhaisimman korkotason pysyvyydestä parin kymmenen vuoden ajan on tosi lapsellista. Tekö riskinottajia, anna minun nauraa :-DDD, ette te ole riskinottajia, ainoastaan se hölmö pankki ottaa riskin, joka teitä luotottaa. Sen niskaan kaatuvat katteettomat vakuutenne. Te olette käsittääkseni talousrikollisia, jotka yrittävät harhauttaa rahoituslaitosta, eikö niin?

Oliko tarpeeksi provokatiivinen vastaus provoon?

Lue lisää

Olen omissa budjettilaskuissani käyttänyt kaavaa:
(x-20)*0,55 13,5 vuosinettotulojen laskemiseen. X on siis vuoden bruttotulot tuhansissa euroissa (12,5 x kuukausipalkka mahdolliset lisät). Se on "riittävän" tarkka ainakin 1500-5000 euroa/kk alueella.

3000-3500 euroa/kk tuloista jää siis käteen 1900-2200 euroa/kk. Ei siis tuolla ei pääse 4500 euroa/kk nettotuloon. Tosin nettotulot lisääntyvät, lainan korkojen vaikutuksesta (tuo 70 ke laina lisää perheen nettotuloja reilut 50 euroa/kk).

Opettajan palkasta:

"Tyypillinen aloittelevan lukion lehtorin palkkaluokka on C52. Palkkaluokka nousee kokemusvuosien lisääntyessä ollen lukion lehtorilla maksimissaan C59 (lähde:OAJ:n Nope-koulutus 2001)."

Palkkataulukko (www.oaj.fi):
C 52 2 076,47 2 118,00 2 160,36 2 268,38 2 381,80 C 59 2 624,55 2 677,04 2 730,58 2 867,11 3 010,47

Lukion lehtori saa siis yli 13 vuoden työkokemuksella (viimeinen sarake) 2400-3000 euroa/kk. Peruskoulun opettaja ansaitsee vähemmän.

Vertailun vuoksi opetustehtävissä olevien DI:en keskipalkka on alle 3000 euroa/kk. Vastaavasti kaikkien vakituisessa kokopäivätyössä olevien DI:en mediaanipalkka on 3700 ja keskipalkka 4100 euroa/kk.

Kaksi mediaaniDI:ä pääsevät siis juuri tuohon 4500 euroa/kk nettotuloihin. Ekonomeilla sama juttu. Ei taida tänäpäivänäkään olla kovinkaan tyypillinen perhe! Monet akateemisesti koulutetut joutuvat tyytymään ~2000 euroa/kk palkkoihin.

Joakim kirjoitti:

Olen omissa budjettilaskuissani käyttänyt kaavaa:
(x-20)*0,55 13,5 vuosinettotulojen laskemiseen. X on siis vuoden bruttotulot tuhansissa euroissa (12,5 x kuukausipalkka mahdolliset lisät). Se on "riittävän" tarkka ainakin 1500-5000 euroa/kk alueella.

3000-3500 euroa/kk tuloista jää siis käteen 1900-2200 euroa/kk. Ei siis tuolla ei pääse 4500 euroa/kk nettotuloon. Tosin nettotulot lisääntyvät, lainan korkojen vaikutuksesta (tuo 70 ke laina lisää perheen nettotuloja reilut 50 euroa/kk).

Opettajan palkasta:

"Tyypillinen aloittelevan lukion lehtorin palkkaluokka on C52. Palkkaluokka nousee kokemusvuosien lisääntyessä ollen lukion lehtorilla maksimissaan C59 (lähde:OAJ:n Nope-koulutus 2001)."

Palkkataulukko (www.oaj.fi):
C 52 2 076,47 2 118,00 2 160,36 2 268,38 2 381,80 C 59 2 624,55 2 677,04 2 730,58 2 867,11 3 010,47

Lukion lehtori saa siis yli 13 vuoden työkokemuksella (viimeinen sarake) 2400-3000 euroa/kk. Peruskoulun opettaja ansaitsee vähemmän.

Vertailun vuoksi opetustehtävissä olevien DI:en keskipalkka on alle 3000 euroa/kk. Vastaavasti kaikkien vakituisessa kokopäivätyössä olevien DI:en mediaanipalkka on 3700 ja keskipalkka 4100 euroa/kk.

Kaksi mediaaniDI:ä pääsevät siis juuri tuohon 4500 euroa/kk nettotuloihin. Ekonomeilla sama juttu. Ei taida tänäpäivänäkään olla kovinkaan tyypillinen perhe! Monet akateemisesti koulutetut joutuvat tyytymään ~2000 euroa/kk palkkoihin.

Lue lisää

Ammattikorkeakoulun vanhempana lehtorina DI ansaitsee bruttona 3500-4300 euroa kuukaudessa. Yliopettajana noin 5000. (Yliopettajan on hommattava lisuri jatkossa, jollei sitä vielä ole).

Oma nettopalkkani on 2400 kuussa ympäri vuoden. Se on pieni tottakai, mutta 4 hyvää syytä kompensoi asiaa; touko, kesä, heinä ja elo ;)

Auto asunto vene yhtälö tuottaa seuraavan tuloksen 50 250 70, lainaa ei ole.

En ikipäivänä lähtisi Aholoiden tapaan venettäni rahoittamaan.

Joakim kirjoitti:

Olen omissa budjettilaskuissani käyttänyt kaavaa:
(x-20)*0,55 13,5 vuosinettotulojen laskemiseen. X on siis vuoden bruttotulot tuhansissa euroissa (12,5 x kuukausipalkka mahdolliset lisät). Se on "riittävän" tarkka ainakin 1500-5000 euroa/kk alueella.

3000-3500 euroa/kk tuloista jää siis käteen 1900-2200 euroa/kk. Ei siis tuolla ei pääse 4500 euroa/kk nettotuloon. Tosin nettotulot lisääntyvät, lainan korkojen vaikutuksesta (tuo 70 ke laina lisää perheen nettotuloja reilut 50 euroa/kk).

Opettajan palkasta:

"Tyypillinen aloittelevan lukion lehtorin palkkaluokka on C52. Palkkaluokka nousee kokemusvuosien lisääntyessä ollen lukion lehtorilla maksimissaan C59 (lähde:OAJ:n Nope-koulutus 2001)."

Palkkataulukko (www.oaj.fi):
C 52 2 076,47 2 118,00 2 160,36 2 268,38 2 381,80 C 59 2 624,55 2 677,04 2 730,58 2 867,11 3 010,47

Lukion lehtori saa siis yli 13 vuoden työkokemuksella (viimeinen sarake) 2400-3000 euroa/kk. Peruskoulun opettaja ansaitsee vähemmän.

Vertailun vuoksi opetustehtävissä olevien DI:en keskipalkka on alle 3000 euroa/kk. Vastaavasti kaikkien vakituisessa kokopäivätyössä olevien DI:en mediaanipalkka on 3700 ja keskipalkka 4100 euroa/kk.

Kaksi mediaaniDI:ä pääsevät siis juuri tuohon 4500 euroa/kk nettotuloihin. Ekonomeilla sama juttu. Ei taida tänäpäivänäkään olla kovinkaan tyypillinen perhe! Monet akateemisesti koulutetut joutuvat tyytymään ~2000 euroa/kk palkkoihin.

Lue lisää

Opettajien palkat ovat heidän onnekseen parempia kuin taulukot näyttävät, vaikka julkisen sektorin palkkataso onkin alempi kuin yksityisen. Useimmilla lehtoreilla on nimittäin ylitunteja, ja minusta tuo palkkataso on suunnilleen oikein. Tosin kolmekymppisenä ei vielä, ikälisäsysteemien vuoksi.

Tilastokeskuksen mukaan pari vuotta sitten keskiansiot: "Lehtori ja yliopettaja (keskiast. amm.koul.) 3 081", tuohon yleiskorotukset niin lie nyt noin 3300. Käteen siis noin 2200

OPEDI kirjoitti:

Ammattikorkeakoulun vanhempana lehtorina DI ansaitsee bruttona 3500-4300 euroa kuukaudessa. Yliopettajana noin 5000. (Yliopettajan on hommattava lisuri jatkossa, jollei sitä vielä ole).

Oma nettopalkkani on 2400 kuussa ympäri vuoden. Se on pieni tottakai, mutta 4 hyvää syytä kompensoi asiaa; touko, kesä, heinä ja elo ;)

Auto asunto vene yhtälö tuottaa seuraavan tuloksen 50 250 70, lainaa ei ole.

En ikipäivänä lähtisi Aholoiden tapaan venettäni rahoittamaan.

Lue lisää

Tiesin kyllä, että teknisessä opistoissa on kohtuu mukavat palkat, mutta nuo ovat sentään jo samat kuin yliopistojen/TKK:n proffien (A26-30, 3700-5500 €/kk täysillä lisillä), joilta vaaditaan aika paljon enemmän (tohtori hyvä CV).

Minä en taas ikinä pistäisi 50 k€ autoon. Sen arvo kun puolittuu alle 5:ssä vuodessa. Halvemmaksi tulisi ajaa taksilla...

Joakim kirjoitti:

Tiesin kyllä, että teknisessä opistoissa on kohtuu mukavat palkat, mutta nuo ovat sentään jo samat kuin yliopistojen/TKK:n proffien (A26-30, 3700-5500 €/kk täysillä lisillä), joilta vaaditaan aika paljon enemmän (tohtori hyvä CV).

Minä en taas ikinä pistäisi 50 k€ autoon. Sen arvo kun puolittuu alle 5:ssä vuodessa. Halvemmaksi tulisi ajaa taksilla...

Lue lisää

Yliopistojen lehtorit ovat palkkakuopassa. Kun itse aikoinaan (1999) mietin oravanpyörästä hyppäämistä opetustyöhön, niin yliopistot jäivät juuri palkkojen kehnouden vuoksi väliin. Tekujen "hyvät" palkat ovat 60-70 -lukujen peruja, jolloin oli pakko maksaa kunnolla, että saatiin pätevää jengiä töihin. Näin ovat vanhemmat kollegat kertoneet. Silloin pikkupaikkakunnilla ko opet olivat melkein juorukalenterin kärkinimiä. Toisin on nyt.

Uudesta autosta taas... samoin ajattelin itse kymmenisen vuotta sitten, mutta hyviin työsuhdeautoihin tottuneena oli vaikea edes ajatella ajelevansa vanhalla vaunulla. Sosiaalisesti se tietysti olisi hyväksyttävämpää. Vene ja asunto taas ovat huippukuntoisia, joten uuden auton osto ei ollut mistään muusta pois. Kalliiksi se tulee, mutta oikean merkin valitsemalla saa kolmivuotiaasta vielä 82% keskimäärin takaisin. Siis noin kymppi / 3 vuotta pääomakuluja menetetyt korot.

Elämässä pitää myös olla "hauskaa"... tosin itsensä hidasta hirtämistä veneen takia en ymmärrä. Toisaalta eipä Aholoilla ole juuri mitään menetettävää (okei - jotain, pikku provo...), takaajathan vahingosta viisastuu.

Älkää Aholat välittäkö mitä tämä foorumi teille yrittää kertoa. Suurin osa keskusteluun osallistuvista ovat pelkkiä perseaukisia jotka ovat vaan niin vitun kateellisia kun joutuvat purjehtiin peräjatketulla sunwind 27:lla. Siinä olen kyllä samaa mieltä että kannattaako nyt ensimmäiseksi paatiksi ihan 40 jalkaista hankkia? Jos välttämättä oman haluaan niin suosittelisin jotain 32-34 jalkaista aluksi. Niillä kun pystyy vielä suomen vesillä rantautumaan luonnonsatamiin ja jos homma oikeasti kiinnostaa niin muutaman vuoden kokemuksen jälkeen voisi harkita 40:stä.
Mitä rahoitukseen tulee niin itse myin aikanaan kämppäni pois ja ostin voitolla veneen. Sittemmin uuden asuntoprojektin kimppuun velattomana ja hyvin menee edelleen. On uusi auto, vene 30 jalkainen ja elämän laadusta ei ole tarvinnu tinkiä... Sama hinta kaikille, köyhille vaan kallis...

ossi kirjoitti:

Älkää Aholat välittäkö mitä tämä foorumi teille yrittää kertoa. Suurin osa keskusteluun osallistuvista ovat pelkkiä perseaukisia jotka ovat vaan niin vitun kateellisia kun joutuvat purjehtiin peräjatketulla sunwind 27:lla. Siinä olen kyllä samaa mieltä että kannattaako nyt ensimmäiseksi paatiksi ihan 40 jalkaista hankkia? Jos välttämättä oman haluaan niin suosittelisin jotain 32-34 jalkaista aluksi. Niillä kun pystyy vielä suomen vesillä rantautumaan luonnonsatamiin ja jos homma oikeasti kiinnostaa niin muutaman vuoden kokemuksen jälkeen voisi harkita 40:stä.
Mitä rahoitukseen tulee niin itse myin aikanaan kämppäni pois ja ostin voitolla veneen. Sittemmin uuden asuntoprojektin kimppuun velattomana ja hyvin menee edelleen. On uusi auto, vene 30 jalkainen ja elämän laadusta ei ole tarvinnu tinkiä... Sama hinta kaikille, köyhille vaan kallis...

Lue lisää

hyvä vene, kivat tilat. Tosin haaveena olisi Bavaria 32. Vaatii vaan tota rahoitusta kanssa.

vaan lujasti kiinni suunnitelmissanne, ei ilman ponnisteluja mitään saa.
Olen jo aikaisemmin ihmetellyt tämän palstan veneilijöitä jotka haukkuvat kaikki veneet (pois lukien oma ja swan mihin ei ole varaa ja mihin ei kellään uskota olevan varaa) mutta nythän sekin selvisi kaikkihan katselevat omaan napaansa ja ei voida kuvitella ihmisiä eri elämäntilanteisiin, ja arvoihin. Siis sanalla sanen erittäin henkisesti köyhää porukkaa.

Onnea hankinnallenne.

Jos te palkkatyössä käytte, ni eihän siinä paljoskaan lomille jää aikaa? Tai purjehdukseen?

Normaali kesälomahan pyörii siinä kuukauden kieppeillä, ja jos ei viikonloppuja aio viettää veneellä, voisi vuokraaminen olla hyvä vaihtoehto.

Sorry, mutta en tosiaan ole hoksannut mitään kateuteen viittaavaa tässä keskustelussa, jolla taitaa olla aika vähän tekemistä purjehduksen saati sitten purjehtijoiden kanssa.

Mistä ihmeestä tuolle mielikuvituspariskunnalle voisi olla kateellisia? Persaukinen, joskin ikä huomioon ottaen karvan verran keskiarvoa paremmin ansaitseva lapseton pariskunta, joka raataa saadakseen rivitalon pätkän maksettua ja suunnittelee sitovansa itsensä oravanpyörään pariksikymmeneksi vuodeksi. Syynä pakkomielteinen "haave" hankkia purjevene, jonka käyttötarkoituksesta ei oikein saa edes selvää.

Ei, pikemminkin säälin sekaista huvittuneisuutta ovat tunteet, kateuden saati sitten ihailun sijaan.

Yleensäkin vesillä, satamissa ja pursiseuroissa veneiden omistajien kadehtiminen veneen arvon perusteella on aikamoisen harvinaista. Kateuden sijaan voi tuntea positiivista ihailua, mutta aikamoinen kuttaperkkapaatti saa olla, että edes sellainen tunne herää. Hienossa kunnossa oleva kasi tai muu klassikko herättää helpommin tuollaisen tunteen, kateuden sitä kun ollain on aikaa, rahaa, taitoa ja kärsivällisyyttä vaalia kauneutta.

Kateuden sekaista ihailua aiheuttavat myös hyvät kisasaavutukset, tai kaukoreissut, sapattivuodet maailman merillä tai muu reipas toiminta. Oravanpyörässä rimpuileva joukkueveneen omistaja ei ole kateuden aihe. Aihe tähän provoonne lähtee sterotypioista, joita liitetään purjehtijoihin, sama lähtökohta kuin Rovaniemen Yliopiston purjehtijoihin suuntautuvassa luksustutkimuksessa.

Hankkikaa joku purjepaatti, liittykää pursiseuraan ja hämmästykää kuinka vähän jalkojen määrä vaikuttaa kippareiden välisiin suhteisiin! Olen pahoillani, mutta ei vesillä tai pursiseuroilla törmää tuolla suunnittelemallanne kalustolla teille kateellisiin vaikka kuinka toivoisitte, harvoin onneksi edes vinoilijoihin.

Kirjoitatte jotta: "Ei 30-jalkainen todellakaan houkuttele kun on tottunut uudehkoon 40-jalkaiseen" Täysin käsittämätön lausunto, mikä sitten houkuttelee? Tai analogiana voisi tyhjätaskuamis kaverin autoa kokeiltuaan todeta ettei kymmenvuotias korolla houkuttele, kun on "tottunut" uudehkoon äs kuuskytä turpoon...

Eihän siitäkään voi olla kateellinen jos joku tekee töitä ja saa palkkaa? Eikä siitä että on kouluttautunut niin, että saa vähän keskiarvoa parempaa palkkaa. Pääomatuloilla sitten saattaakin pärjätä jo paljon paremmin, mutta siitä Aholoilla ei tainnut olla vaaraa? Mutta tarvitseeko sitäkään kadehtia, mikäli elää itse mukavasti ja tasapainoisesti palkallansa? Eilen muuten isänpäivänä ei kadehtinut ensinkään lapsetonta pariskuntaa :-)

Ehkä palstan lukijoita hiukan ärsyttää tuo alkuperäinen idea, joka sinänsä on kekseliäs, mutta moraaliltaan arveluttava. Periaatteessahan asuntolainan verovähennyshyödyn hyväksikäyttämisestä on tietysti kysymys, mutta...

Pankinjohtaja taitaa kuitenkin hylätä idean juuri vakuuksien puuttumiseen ei niinkään moraalisyihin vedoten.

Bavariaaa tms uusia sarjatuotantoveneitä moittivat useimmiten henkilöt, joille edullinenkin uusi pursi on vain kaukainen unelma realiteettien puristuksessa. Jos välirahaa tarvitaan edullisimpaankin (*) uuteen 32:een 5-10 kertaa oman 26-29 jalkaisen nykyveneen arvo niin unelmaksi se useimmiten jää. Veneitä ostaa ihan eri tyypit kuin nämä nettikateelliset. Ostamiseenhan tarvitaan rahaa, ja uuden veneen ostoon paljon rahaa!

(*) kaveri losti uuden B32:n ja rahaa kului 98 teuroa ennenkuin vene kellui kotilaiturissa.(rahti, tutka, lämppäri, jääkaappi, ...)

menkää ja ostakaa se helvetin paatti ettei tarvii täällä jauhaa paskaa meidän "kateellisten" kanssa!

En koskaan ostaisi bavariaa, enkä ooppelia, saksan ladoja molemmat.

Oliko se herra finngulf, joka kehui bavariaa seuraavanlaisesti?
"Bavaria tekee hyvää alalle, se tuo aloittelijoita harrastuksen pariin. Ja kun he oppivat purjehtimaan, niin ostavat sitten veneen meiltä..."

Sen sijaan uudet/uudehkot äxät, Dehler ja First kiinnostaa, mutta tyydyn vielä vanhaan "vain 35 teur" veneeseeni.

Kyse on paljolti mielikuvista, mieluummin ajan vanhalla audilla, kuin uudella tojotalla tai ooppelilla. Silti näitä ooppelin ja tojotan käyttäjiä löytyy eniten, onneksi kaikki eivät ole samasta muotista.

Kaikesta huolimatta ajatelkaa omilla aivoilla ja toteuttakaa unelmanne vaikka se olisikin uuden bavarian osto...

Tulen silti ottamaan köyden vastaan rannassa.

fedjasetä kirjoitti:

En koskaan ostaisi bavariaa, enkä ooppelia, saksan ladoja molemmat.

Oliko se herra finngulf, joka kehui bavariaa seuraavanlaisesti?
"Bavaria tekee hyvää alalle, se tuo aloittelijoita harrastuksen pariin. Ja kun he oppivat purjehtimaan, niin ostavat sitten veneen meiltä..."

Sen sijaan uudet/uudehkot äxät, Dehler ja First kiinnostaa, mutta tyydyn vielä vanhaan "vain 35 teur" veneeseeni.

Kyse on paljolti mielikuvista, mieluummin ajan vanhalla audilla, kuin uudella tojotalla tai ooppelilla. Silti näitä ooppelin ja tojotan käyttäjiä löytyy eniten, onneksi kaikki eivät ole samasta muotista.

Kaikesta huolimatta ajatelkaa omilla aivoilla ja toteuttakaa unelmanne vaikka se olisikin uuden bavarian osto...

Tulen silti ottamaan köyden vastaan rannassa.

Lue lisää

oli huolissaan saksalaisen yhä paremmasta laadusta. Koki sen uhaksi omille tuotteilleen. Mutta me suomalaiset ollaankin kuuluja laadukkaista tuotteistamme. Mutta tietysti vaan maan rajojen sisällä.

Bavarian sarjatuotannon tehokkuutta kiistää tuskin kukaan, onhan se Audin insinöörien suunnittelema. Siis Bavariaa voisi maitsemissasi mielikuvissa verrata Audiin?

Mielummin ajan uudella Mecellä, kuin vanhalla Audilla, mutta venettäni en vaihtaisi kiinnostuksesi kohteisiin.

NNN kirjoitti:

oli huolissaan saksalaisen yhä paremmasta laadusta. Koki sen uhaksi omille tuotteilleen. Mutta me suomalaiset ollaankin kuuluja laadukkaista tuotteistamme. Mutta tietysti vaan maan rajojen sisällä.

Bavarian sarjatuotannon tehokkuutta kiistää tuskin kukaan, onhan se Audin insinöörien suunnittelema. Siis Bavariaa voisi maitsemissasi mielikuvissa verrata Audiin?

Mielummin ajan uudella Mecellä, kuin vanhalla Audilla, mutta venettäni en vaihtaisi kiinnostuksesi kohteisiin.

Lue lisää

Pitikö sinun sanoa näin?
"Mieluummin ajan uudella Ooppelilla kuin vanhalla Mersulla"

Minä taas ajan mieluummin vanhalla mersulla tai audilla kuin uudella ooppelilla.

Bavaria = halpa saksalainen, myyntilistan kärjessä
Opel = halpa saksalainen, myyntilistan kärjessä

Antaa kaikkien kukkien kukkia...

NNN kirjoitti:

Ehkä palstan lukijoita hiukan ärsyttää tuo alkuperäinen idea, joka sinänsä on kekseliäs, mutta moraaliltaan arveluttava. Periaatteessahan asuntolainan verovähennyshyödyn hyväksikäyttämisestä on tietysti kysymys, mutta...

Pankinjohtaja taitaa kuitenkin hylätä idean juuri vakuuksien puuttumiseen ei niinkään moraalisyihin vedoten.

Bavariaaa tms uusia sarjatuotantoveneitä moittivat useimmiten henkilöt, joille edullinenkin uusi pursi on vain kaukainen unelma realiteettien puristuksessa. Jos välirahaa tarvitaan edullisimpaankin (*) uuteen 32:een 5-10 kertaa oman 26-29 jalkaisen nykyveneen arvo niin unelmaksi se useimmiten jää. Veneitä ostaa ihan eri tyypit kuin nämä nettikateelliset. Ostamiseenhan tarvitaan rahaa, ja uuden veneen ostoon paljon rahaa!

(*) kaveri losti uuden B32:n ja rahaa kului 98 teuroa ennenkuin vene kellui kotilaiturissa.(rahti, tutka, lämppäri, jääkaappi, ...)

Lue lisää

NNN, saiko ratillisen veneen, paljon hyvittivät vanhasta baylinerista?

Siistii, pääsetkö kyytiin ottaa pissee?

fedjasetä kirjoitti:

Pitikö sinun sanoa näin?
"Mieluummin ajan uudella Ooppelilla kuin vanhalla Mersulla"

Minä taas ajan mieluummin vanhalla mersulla tai audilla kuin uudella ooppelilla.

Bavaria = halpa saksalainen, myyntilistan kärjessä
Opel = halpa saksalainen, myyntilistan kärjessä

Antaa kaikkien kukkien kukkia...

Lue lisää

Niinkuin sanoin, ajelen mielummin uudella mersulla kuin vanhalla audilla.

Tunnistitko muuten profiilisi lähes täydellisen sopivuuden edellämainittuun kadeveneilijöiden kastiin? Sinullahan on vanha halpa pikkuvene (jonka hintamielikuvaa on tietysti netti-inflaatio nostanut, ehkä Inferno 28 vm -87?) ja kovat, Bavariaa vähättelevät puheet. Tuskin koskaan olet yhtä tälläistä venettä purjehtinut, saati että olisit muualla kuin venemessuilla pikaisesti vieraillut. Taloudellisista syistä tuskin tulet venettäsi vaihtamaankaan.

Itse olen purjehtinut allokossa pahasti joustavaa Dehleriä (34 vm -90), kiristellyt ruotsalaisen X-332:n vantteja Jeppesenin ohjeiden mukaan "Niin kireelle, että laipion ovi ei enää mee kiinni, sitten pari kierrosta löysää...".

Nuo oli omia kokemuksia, mutta kyllähän kuulopuheita piisaa; "X-382 on kisakäyttöön pehmeä, ei kannatta hankkia", "Jeanneaun laminaattipaksuudet on puolet muitten vastaavista kriittisillä paikoilla", "Pikkujennaun (Eolia) kyljet vetää lommolle, kun vantit kiristää normaalipiukkuuteen", "Scanmarien (33, 345) kölit heiluu", "Omegan (30/34/36) rustit pettää", "Siestan ja Infernon peräsimet hajoaa alimitoituksen vuoksi", jne...

Nuo on kuulopuheita, mutten silti perustaisi niihin mahdollisessa hankintatilanteessa.

NNN kirjoitti:

Niinkuin sanoin, ajelen mielummin uudella mersulla kuin vanhalla audilla.

Tunnistitko muuten profiilisi lähes täydellisen sopivuuden edellämainittuun kadeveneilijöiden kastiin? Sinullahan on vanha halpa pikkuvene (jonka hintamielikuvaa on tietysti netti-inflaatio nostanut, ehkä Inferno 28 vm -87?) ja kovat, Bavariaa vähättelevät puheet. Tuskin koskaan olet yhtä tälläistä venettä purjehtinut, saati että olisit muualla kuin venemessuilla pikaisesti vieraillut. Taloudellisista syistä tuskin tulet venettäsi vaihtamaankaan.

Itse olen purjehtinut allokossa pahasti joustavaa Dehleriä (34 vm -90), kiristellyt ruotsalaisen X-332:n vantteja Jeppesenin ohjeiden mukaan "Niin kireelle, että laipion ovi ei enää mee kiinni, sitten pari kierrosta löysää...".

Nuo oli omia kokemuksia, mutta kyllähän kuulopuheita piisaa; "X-382 on kisakäyttöön pehmeä, ei kannatta hankkia", "Jeanneaun laminaattipaksuudet on puolet muitten vastaavista kriittisillä paikoilla", "Pikkujennaun (Eolia) kyljet vetää lommolle, kun vantit kiristää normaalipiukkuuteen", "Scanmarien (33, 345) kölit heiluu", "Omegan (30/34/36) rustit pettää", "Siestan ja Infernon peräsimet hajoaa alimitoituksen vuoksi", jne...

Nuo on kuulopuheita, mutten silti perustaisi niihin mahdollisessa hankintatilanteessa.

Lue lisää

En tunnistanut itseäni. Puhuin siis mielikuvista.
En ole sanonut että Ooppelit tai Bavariat on huonoja, olen vain sanonut että en ostaisi uutta tai vanhaa Ooppelia enkä myöskään Bavariaa. Eli syyt jotka estävät Bavarian hankinnan ovat täysin muut kuin taloudelliset.

Olen siis koko ajan puhunut mielikuvista.

Suuressa osassa perheitä uuden veneen hankinnan estävät ennenkaikkea perhepoliittiset syyt, kaikilla ei ole niin onnellista ja samanmielistä parisuhdetta kuten tämän keskustelun aloittajilla.

Tottahan Bavarian kohdalla on se että merkillä ei ole kilpailijaa hinta/kokoluokassaan, tilanne muistuttaa samaa kuin itäisen naapurimme automarkkinoilla 1980 luvulla. Paitsi että Bavaria on saksalaista sarjatuotantoa.

Onneksi voimme kuitenkin valita millä veneellä purjehdimme ja mikä on unelmiemme kohde. Joten yritä ymmärtää että en ole kateellinen Bavarian hankkineille.

NNN kirjoitti:

Niinkuin sanoin, ajelen mielummin uudella mersulla kuin vanhalla audilla.

Tunnistitko muuten profiilisi lähes täydellisen sopivuuden edellämainittuun kadeveneilijöiden kastiin? Sinullahan on vanha halpa pikkuvene (jonka hintamielikuvaa on tietysti netti-inflaatio nostanut, ehkä Inferno 28 vm -87?) ja kovat, Bavariaa vähättelevät puheet. Tuskin koskaan olet yhtä tälläistä venettä purjehtinut, saati että olisit muualla kuin venemessuilla pikaisesti vieraillut. Taloudellisista syistä tuskin tulet venettäsi vaihtamaankaan.

Itse olen purjehtinut allokossa pahasti joustavaa Dehleriä (34 vm -90), kiristellyt ruotsalaisen X-332:n vantteja Jeppesenin ohjeiden mukaan "Niin kireelle, että laipion ovi ei enää mee kiinni, sitten pari kierrosta löysää...".

Nuo oli omia kokemuksia, mutta kyllähän kuulopuheita piisaa; "X-382 on kisakäyttöön pehmeä, ei kannatta hankkia", "Jeanneaun laminaattipaksuudet on puolet muitten vastaavista kriittisillä paikoilla", "Pikkujennaun (Eolia) kyljet vetää lommolle, kun vantit kiristää normaalipiukkuuteen", "Scanmarien (33, 345) kölit heiluu", "Omegan (30/34/36) rustit pettää", "Siestan ja Infernon peräsimet hajoaa alimitoituksen vuoksi", jne...

Nuo on kuulopuheita, mutten silti perustaisi niihin mahdollisessa hankintatilanteessa.

Lue lisää

SInun profiilisi on sen sijaan päivänselvä: olet opetellut purjehtimaan vasta aikuisiällä, koska nuorena sinulla ei ollut siihen mahdollisutta. Nyt, ehkäpä vanhempiesi perinnön avittamana, olet ostanut niin ison veneen, mihin sinulla suinkin on varaa, ja käyt agressiivisesti kaikkien niiden kimppuun, jotka laitureilla hymyilevät huutaessasi pelokkaalle vaimollesi, että "hyppää saatana" (tietysti suomeksi). Ensisijainen kommenttisi on aina, että maksoihan tämä kolmekutonenkin lähes 90 tonnia ja lisäksi sinua harmittaa, kun et voi hakea merikarhujen jäsenyyttä, koska olet ollut pursiseuran jäsen vasta parisen vuotta:-)

matias kirjoitti:

SInun profiilisi on sen sijaan päivänselvä: olet opetellut purjehtimaan vasta aikuisiällä, koska nuorena sinulla ei ollut siihen mahdollisutta. Nyt, ehkäpä vanhempiesi perinnön avittamana, olet ostanut niin ison veneen, mihin sinulla suinkin on varaa, ja käyt agressiivisesti kaikkien niiden kimppuun, jotka laitureilla hymyilevät huutaessasi pelokkaalle vaimollesi, että "hyppää saatana" (tietysti suomeksi). Ensisijainen kommenttisi on aina, että maksoihan tämä kolmekutonenkin lähes 90 tonnia ja lisäksi sinua harmittaa, kun et voi hakea merikarhujen jäsenyyttä, koska olet ollut pursiseuran jäsen vasta parisen vuotta:-)

Lue lisää

NNN:llä saattaa olla kuvailemasi profiilin kaltainen kaveri, jota hän pitää idolinaan. NNN itse on siis vain wannabe Bavariamies, joka vielä haaveilee omasta.

matias kirjoitti:

SInun profiilisi on sen sijaan päivänselvä: olet opetellut purjehtimaan vasta aikuisiällä, koska nuorena sinulla ei ollut siihen mahdollisutta. Nyt, ehkäpä vanhempiesi perinnön avittamana, olet ostanut niin ison veneen, mihin sinulla suinkin on varaa, ja käyt agressiivisesti kaikkien niiden kimppuun, jotka laitureilla hymyilevät huutaessasi pelokkaalle vaimollesi, että "hyppää saatana" (tietysti suomeksi). Ensisijainen kommenttisi on aina, että maksoihan tämä kolmekutonenkin lähes 90 tonnia ja lisäksi sinua harmittaa, kun et voi hakea merikarhujen jäsenyyttä, koska olet ollut pursiseuran jäsen vasta parisen vuotta:-)

Lue lisää

8 vuotiaana isän hankkimaan optariin ja kisaamaan. Kaikki kevyt- ja köliveneet on sen jälkeen omalla rahalla ostettu. Olleet muuten aina pursiseuran rekisterissä.

Vaimollenikaan ei ole koskaan tarvinnut huudella veneessä yhteisen 20 vuotisen purjehdusuramme aikana. Mites Teillä?

Sinunkaltaisiasi purjehtijoihin törmään reissullani harvoin, tuskin koskaan. Mutta tarkemmin ajateltuna taidatkin olla niitä miehiä, jotka Mariksessa katkerina kyyristelevät purtensa kosteissa sisätiloissa vanhaa diisseliä tyhjäkäynnillä louskuttaen ja loppuunkuluneita akkuja mukaladaten. Vaimokin kitisee säilytystilojen puutetta ja sekasortoa unohtamatta mainita lämppärin toimimattomuutta. Katkeraksihan se miehen vetää. "Miksei mulla voi olla tollasta??? Laittaahan ne fendarit riittävän matalalle" kun vierelle lipuu nuoren pariskunnan ohjastamana uusi 36 jalkainen täydessä varustuksessa. Vastaus selviää viimeisestä tiliotteesta. 130 keuron vaje, perskeles...

Onko se muuten Sinulta pois, jos joku ostaa uuden veneen?

fedjasetä kirjoitti:

NNN:llä saattaa olla kuvailemasi profiilin kaltainen kaveri, jota hän pitää idolinaan. NNN itse on siis vain wannabe Bavariamies, joka vielä haaveilee omasta.

jutut toistaa itseään. Uudistu!

... ja jatka lottoamista. Ihan kohta tulee uudet verokalenteritkin joita voit sitten uteliaana ihmetellä.

NNN kirjoitti:

8 vuotiaana isän hankkimaan optariin ja kisaamaan. Kaikki kevyt- ja köliveneet on sen jälkeen omalla rahalla ostettu. Olleet muuten aina pursiseuran rekisterissä.

Vaimollenikaan ei ole koskaan tarvinnut huudella veneessä yhteisen 20 vuotisen purjehdusuramme aikana. Mites Teillä?

Sinunkaltaisiasi purjehtijoihin törmään reissullani harvoin, tuskin koskaan. Mutta tarkemmin ajateltuna taidatkin olla niitä miehiä, jotka Mariksessa katkerina kyyristelevät purtensa kosteissa sisätiloissa vanhaa diisseliä tyhjäkäynnillä louskuttaen ja loppuunkuluneita akkuja mukaladaten. Vaimokin kitisee säilytystilojen puutetta ja sekasortoa unohtamatta mainita lämppärin toimimattomuutta. Katkeraksihan se miehen vetää. "Miksei mulla voi olla tollasta??? Laittaahan ne fendarit riittävän matalalle" kun vierelle lipuu nuoren pariskunnan ohjastamana uusi 36 jalkainen täydessä varustuksessa. Vastaus selviää viimeisestä tiliotteesta. 130 keuron vaje, perskeles...

Onko se muuten Sinulta pois, jos joku ostaa uuden veneen?

Lue lisää

Ehei, eihän se ole minulta pois, jos joku ostaa uuden veneen. Itseasiassa sehän on kansantaloudellisestikin hyvä asia (käytetyn veneen oston kohdalla tämä vaikutus on paljon epäsuorempaa). Lähinnä olen vaan törmännyt tähän "uusi on aina uusi"-ilmiöön myös muiden kuin bavariamiesten (ml. ns. wannabe-tyypit) keskuudessa. Minun mielipineeni on se, että se asia, että on veneensä/talonsa/taide-esineensä ensimmäinen omistaja, ei välttättä ole kaikille yhtä tärkeä asia. Joillekin esim. heloituksen ikä/laatu sekä ulkonäkö ja muut tunneasiat vaikuttavat enemmän. Sen kolmekutosen hinnalla saa samankokoisen 30 vuotiaan Swanin ja kyseisellä pyynnillä näitä "vanhuksia" myös vapaaehtoisesti ostetaan. Miten tämän ilmiön selität? Bavariamiehen yleisin defenssi on se, että kaikki hänen surkuhupaisille rantautumisyrityksilleen nauravat ajaisivat hänen venettään edullisemmilla veneillä. Valitettavasti, arvon opistoinsinööri/tradenomi, näin ei asia kuitenkaan ole.

matias kirjoitti:

Ehei, eihän se ole minulta pois, jos joku ostaa uuden veneen. Itseasiassa sehän on kansantaloudellisestikin hyvä asia (käytetyn veneen oston kohdalla tämä vaikutus on paljon epäsuorempaa). Lähinnä olen vaan törmännyt tähän "uusi on aina uusi"-ilmiöön myös muiden kuin bavariamiesten (ml. ns. wannabe-tyypit) keskuudessa. Minun mielipineeni on se, että se asia, että on veneensä/talonsa/taide-esineensä ensimmäinen omistaja, ei välttättä ole kaikille yhtä tärkeä asia. Joillekin esim. heloituksen ikä/laatu sekä ulkonäkö ja muut tunneasiat vaikuttavat enemmän. Sen kolmekutosen hinnalla saa samankokoisen 30 vuotiaan Swanin ja kyseisellä pyynnillä näitä "vanhuksia" myös vapaaehtoisesti ostetaan. Miten tämän ilmiön selität? Bavariamiehen yleisin defenssi on se, että kaikki hänen surkuhupaisille rantautumisyrityksilleen nauravat ajaisivat hänen venettään edullisemmilla veneillä. Valitettavasti, arvon opistoinsinööri/tradenomi, näin ei asia kuitenkaan ole.

Lue lisää

"Valitettavasti, arvon opistoinsinööri/tradenomi, näin ei asia kuitenkaan ole."

Mitä kenenkään koulutustausta tähän keskusteluun kuuluu? Onko sillä merkitystä purjehduksesta harrastuksena puhuttaessa onko keskustelija kirvesmies vai maisteri?

rape kirjoitti:

"Valitettavasti, arvon opistoinsinööri/tradenomi, näin ei asia kuitenkaan ole."

Mitä kenenkään koulutustausta tähän keskusteluun kuuluu? Onko sillä merkitystä purjehduksesta harrastuksena puhuttaessa onko keskustelija kirvesmies vai maisteri?

Lue lisää

No ei oikeastaan liitykään. Pahoitteluni edellisestä.

matias kirjoitti:

Ehei, eihän se ole minulta pois, jos joku ostaa uuden veneen. Itseasiassa sehän on kansantaloudellisestikin hyvä asia (käytetyn veneen oston kohdalla tämä vaikutus on paljon epäsuorempaa). Lähinnä olen vaan törmännyt tähän "uusi on aina uusi"-ilmiöön myös muiden kuin bavariamiesten (ml. ns. wannabe-tyypit) keskuudessa. Minun mielipineeni on se, että se asia, että on veneensä/talonsa/taide-esineensä ensimmäinen omistaja, ei välttättä ole kaikille yhtä tärkeä asia. Joillekin esim. heloituksen ikä/laatu sekä ulkonäkö ja muut tunneasiat vaikuttavat enemmän. Sen kolmekutosen hinnalla saa samankokoisen 30 vuotiaan Swanin ja kyseisellä pyynnillä näitä "vanhuksia" myös vapaaehtoisesti ostetaan. Miten tämän ilmiön selität? Bavariamiehen yleisin defenssi on se, että kaikki hänen surkuhupaisille rantautumisyrityksilleen nauravat ajaisivat hänen venettään edullisemmilla veneillä. Valitettavasti, arvon opistoinsinööri/tradenomi, näin ei asia kuitenkaan ole.

Lue lisää

itse ajelen tänä vuonna ostetulla bavarialla. vene on oiva perheemme käyttöön. olemme sillä liikenteessä suurimman osan viikonlopuista huhtikuusta syyskuuhun ja kesäloman. kesälomalla rundaamme ympäri itämerta.

veneemme hinnalla olisimme voineet ostaa heikkokuntoisen swan 38:sin ja se kävikin mielesäni, mutta siltikin päädyimme bavariaan.

veneemme on käisittääkseni sen verran merikelpoinen, että sillä saa ja ylitetäänkin atlantin valtameri mm. ARC tapahtuman yhteydessä. eiköhän se silloin kestä myös meidän käytössä.

vaimoni muuten tuntuu pitävän uudesta veneestämme. tilaa on riittävästi, kaikki toimii ja satamissa ei tarvi ihmetellä, että uskaltaako tohon paskakoppiin, jota suihkuksi väitetään viedä alle vuoden vanhan kuopuksen. veneessä voimme yöpyä untuvapeitteiden alla, eikä meidän tarvi tuuletella homeisia makuupussejamme.

sinänsä mielenkiintoista, etten satamissa ole vielä törmännyt näihin TODELLISIIN MERTEN UROISIIN, jotka tietävät pelkästään venettäme vilkaisemalla ettemme merten karavaanareina yllä heidän arvoisten sankareiden tasolle. sääli, sillä ihan asiallisten veneilijöiden kanssa olen päässyt kumminkin juttelemaan. jään odottamaan, jospa joku teistä sankareista voisi joskus vielä alentua sille tasolle, että voisi ohjata minua oikean veneilyn suuntaan.

venetyyppiä valitessaan sitä tyypillisesti tarkastelee asiaa omien preferenssien kannalta. huomioon otetaan monta muutakin asiaa kuin vain toive euromillions loton voitosta. luulenpa vaan, että oikeasti näitä asioita pohtimaan joutunut ihminen ei kirjoittele tällä palstalla ja hauku toisten ihmisten veneitä.

mikäli juuri sinä satut ajamaan sitä vanhaa swania, niin muista etten missään vaiheessa ole väittänyt oman veneeni olevan huonompi tai parempi kuin sinun. se nyt vaan on sopivampi vaihtoehto minulle.

jos nyt mieleesi tulee alkaa haukkua minua, koska olen ostanut tietyn merkkisen veneen, niin ole ystävällinen ja tule tekemään se ensikesänä suoraan laiturilla. voidaan sitten keskustella aiheesta järkesväti.

ps. en myöskään ajele vuoden -73 rolls roycella, vaan olen tyytynyt uudehkoon sarjavalmisteiseen saksalaisvalmisteiseen perheautoon.

Elämä on valintoja ja kompromisseja, niin purjehtiminenkin. Lähes kahden metrin syväyksellä jäisi moni upea luonnon satama näkemättä. Samoin miehistöltäkin vaaditaan enemmän kuin 30-jalkaisella veneellä seilaavilta.

Oikeastaan harmi, että teillä on kokemusta "vain" uudesta 40-jalkaisesta. Jos olisitte purjehtineet hyvin huolletulla 80-luvun 30-jalkaisella voisitte olla kovin tyytyväisiä sellaiseen. Ja niitä saa jo 40 tonnilla :-) Pitäkää haaveesta kiinni, tutustukaa muihinkin veneisiin ja pulleita purjeita!

(Sir)BB? Paljon on otettu kantaa, missä viipyy tyhjentävä BB:n kommentti?

pitäiskö mun tuoda sunnuntai pullat sun kahvipöytään vai.

entä sitten, että toiset miettii ruokaansa. niin olen minäkin joskus tehnyt. tein kovasti töitä ja nyt nautin hedelmistä.

mee sossuun valittaa.

poroporvari kirjoitti:

pitäiskö mun tuoda sunnuntai pullat sun kahvipöytään vai.

entä sitten, että toiset miettii ruokaansa. niin olen minäkin joskus tehnyt. tein kovasti töitä ja nyt nautin hedelmistä.

mee sossuun valittaa.

Lue lisää

pojan koneelta näitä luen mutta ois se kiva jos ei koko ajan kuulis ilkeyksiä? joskus ihmiset ei ymmärrä kaikkea ja siihen tottuu? kirjasdtossakin on kyllä netti. en tarkoittanut että söisin teidän pullia mutta voisitte antaa niitä eniten tarvittseliville koska meidänkin täytyy syöd'. olin kerran sukulaisen veneellä ja olihan se hienoa "helmsmman 23 jalkaa" jos on rahaa hienompaan voisi ne antaa niitä tarvitseville ei sitä hienompaa kuitenkaan tarvii. silläkin pääsee lähimmillä merillä liikkumaan hä???