Rostilan teksti. Suomenkielisten etu

Anonyymi

Iltalehti.
mar
2014
Kirjoittanut Ilmari Rostila | 11 Kommenttia
Kansalaisaloitetta ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla käsiteltiin tiistaina 11.11. eduskunnan sivistysvaliokunassa.

Hieman erikoista oli se, että asiantuntijoina kuultiin YHTÄ MONTA aloitteen vastustajaa kuin sen kannattajaa.

Oliko esimerkiksi sukupuolineuraali avioliitto aloitteen julkisessa kuulemisessa asiantuntijoina yhtä monta aloitteen vastustajaa kuin aloitteen esittäjää?

Kansalaisaloite ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi tähtää siihen, että kielipolitiikan perusteita ryhdyttäisiin tarkastelemaan nykyistä perusteelisemmin. Suomenkielisten ja koko yhteiskunnan edut vaativat nykyistä suvaitsevampaa ja joustavampaa kielipolitiikkaa.

Perustuslaki sanoo kielellisistä oikeuksista mm. että ”Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.” (Suomen perustuslaki 11.6.1999/731, 17.1 § – 17.2 §.)

Perustuslain mukainen kieliväestöjen tasapuolinen kohtelu ei nykykäytännöissä kuitenkaan toteudu, koska nyt sovelletut perusteet ovat toiselle väestölle edulliset ja toiselle epäedulliset. Aloitteen lähtökohta on, että perusteiden tulee olla tasapuoliset.

Ruotsin opiskelun pakollisuus perus- ja jatko-opinnoissa on ”yhteiskunnan tarve”. Kyse ei ole ”yksilön tarpeesta”. On tärkeää huomata, että ruotsinkieliselle tämä ”yhteiskunnan tarve” on sama kuin ”yksilön tarve”. Perustuslaki ei kehota tarkastelemaan Suomen valtion tai suomalaisen yhteiskunnan sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita, vaan lähtökohtana tulee olla perustuslain mukaan suomen- ja ruotsinkielisen väestön tarpeet.

Ruotsin pakollisuutta perustellaan usein ruotsinkielisten palvelujen turvaamisella. Pitäisi kuitenkin huomioida, että tästä ruotsinkielisten yhteiskunnallisesta tarpeesta huolehtiminen ei saisi merkitä pakkoa suomenkielisille.

Jos perusteena on se, että väestöjen on ymmärrettävä toisiaan, voidaan todeta, että suomenkielisten on toki hyvä ymmärtää ruotsinkielisiä ja päinvastoin, mutta pakko on tässä ylimitoitettu toimenpide. Väestöjen yhteyksien tulisi perustua vapaaehtoisuuteen eikä pakkoon.

Ruotsin kieli osana suomalaisten identiteettiä ei ole myöskään sellainen suomenkielisten tarve, josta valtio voisi määrätä. Tämäkin ruotsin pakollisuuden peruste on siis vähintäänkin kiistanalainen.

Entä yhteydet Pohjolaan? Yhteyksien pitäminen Pohjolaan vain ruotsin kielellä rajoittaa tarpeettomasti viestinnän mahdollisuuksia. Lisäksi se haittaa suomenkielisten kohdalla tasaveroisen kommunikaatiotilanteen rakentumista.

Ruotsin pakollisuus merkitsee suomen- ja ruotsinkielisten keskinäistä epätasa-arvoa ja se lisää myös epätasa-arvoa suomenkielisten keskuudessa. Ruotsin pakollisuutta voidaan pitää myös epätarkoituksenmukaisena, kun ajatellaan oppilaiden resursseja oppia muita vieraita kieliä ja muita tärkeitä aineita, kuten äidinkieltä ja matematiikkaa.

Suomen- ja ruotsinkielisten epätasa-arvoinen kohtelu kielipolitiikassa johtuu siitä, että toisen kotimaisen kielen opiskelu merkitsee suomen- ja ruotsinkielisille väestöille eri asioita. Ruotsin pakollisuus suomenkieliselle ja suomen pakollisuus ruotsinkielisille on kaksi eri asiaa. Suomen pakollisuus ei varsinaisesti haittaa ruotsinkielisiä, koska suomen opiskelu on ruotsinkielisille kiistattomasti hyödyllistä. Sen sijaan suomenkielisille ruotsin opiskelun pakollisuus on haitta, joka rakentaa ja ylläpitää epätasa-arvoisuutta suhteessa ruotsinkielisiin. Ruotsin opiskelu vaatii suomenkielisiltä nimittäin erittäin paljon motivointityötä, koska ruotsia ei käytetä arjessa ja kielen käytettävyys tulevassa työelämässä on vähäistä. Ruotsinkielisillä ei tällaista motivoinnin tarvetta ole.

Entä ruotsin pakollisuuden aiheuttama epätasa-arvo suomenkielisten keskuudessa? Vieraisiin kieliin paneutuminen on yhteydessä oppilaiden sosioekonomiseen taustaan. Kotien kyvyt vastata ruotsin kielen motivointityön tarpeeseen ovat hyvin erilaisia. Koulutetuilla ja koulutusmyönteisillä vanhemmilla on useimmiten kiinnostusta ja osaamista vaikuttaa lastensa suhtautumiseen. On kuitenkin paljon perheitä, jotka eivät tiedosta tai osaa selittää nuorelle etäisiä tavoitteita, kuten ruotsin opiskelun merkitystä virkauran kannalta ja on paljon vanhempia, jotka eivät ymmärrä itsekään eksyttäviä käsitepolkuja, esimerkiksi miksi ruotsin kieli pitäisi tulkita osaksi suomenkielisten identiteettiä.

Näennäisesti tasapuolinen, mutta todellisuudessa ei tasapuolinen kielipolitikka toimii suomenkielisille epäsuotuisin ehdoin. Epätasapainoa perustellaan toteamalla, että ”Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.” Kansalliskieli on valtion ominaisuus, eikä kansalliskielistä voida johtaa ihmisten, yksilöiden ja yhteisöjen tarpeita. Kielipolitiikkaa tulee muuttaa perustuslain pohjalta ja huolehtia suomenkielisten ihmisten, yksilöiden ja yhteisön tarpeista.

16 kommenttia

Vastaukset

  • Pelkistetty kysymys valinnaisuuden vastustajille. Miten valinnaisuus voi vaikeuttaa niiden asemaa, jotka haluavat opiskella ruotsia? Pelkkä selkeä vastaus riittää.

    • Pelkistetty kysymys lakien vastustajille. Miten verotuksen muuttaminen vapaaehtoiseksi muuttaisi verotulojen kertymää? Pelkkä selkeä vastaus riittää.

    • selkiskö..... kirjoitti:

      Pelkistetty kysymys lakien vastustajille. Miten verotuksen muuttaminen vapaaehtoiseksi muuttaisi verotulojen kertymää? Pelkkä selkeä vastaus riittää.

      Sinä myönnät että pakkoruotsi on vain kulu yksilölle koska vertaat sitä veroihin, eikä kukaan vapaaehtoisesti sitä opiskelisi.

      Asioita ei voi verrata noin yksinkertaisesti. Verot ja kielenopiskelu ovat sen verran eri asioita että niitä pitää tarkastella omina asioinaan eikä yhtäläisinä asioina.

    • Ref Turku.
      Valinnaisuuden varjolla voidaan koulun / kunnan päätöksellä lakata tarjoamasta ruotsia lainkaan

    • selkiskö..... kirjoitti:

      Pelkistetty kysymys lakien vastustajille. Miten verotuksen muuttaminen vapaaehtoiseksi muuttaisi verotulojen kertymää? Pelkkä selkeä vastaus riittää.

      Menikö VALINNAISUUS ja VAAPAAEHTOISUUS ohi. Ne ovat eri asioita.

    • Ankdam kirjoitti:

      Ref Turku.
      Valinnaisuuden varjolla voidaan koulun / kunnan päätöksellä lakata tarjoamasta ruotsia lainkaan

      Miksipä ei? Ei siinä mitään varjoa ole, vaan kysynnän ja tarjonnan laki toimisi. Lieksalaista metsuriakaan ei tarvitsisi pakkoruotsittaa.

    • jokkex_ kirjoitti:

      Miksipä ei? Ei siinä mitään varjoa ole, vaan kysynnän ja tarjonnan laki toimisi. Lieksalaista metsuriakaan ei tarvitsisi pakkoruotsittaa.

      Turussa kyse ei nimenomaan ollut kysynnän ja tarjonnan laista eikä edes valinnaisuuden lisäämisestä vaan suunnitelmasta ryhytyä pakottamaan oppilaita lukemaan muita kieliä poistamalla englannin jälkeen suosituimman kielen, ruotsin, b-kielivalikoimasta.

      Seuraisit edes alan uutisia!

    • Ankdam kirjoitti:

      Turussa kyse ei nimenomaan ollut kysynnän ja tarjonnan laista eikä edes valinnaisuuden lisäämisestä vaan suunnitelmasta ryhytyä pakottamaan oppilaita lukemaan muita kieliä poistamalla englannin jälkeen suosituimman kielen, ruotsin, b-kielivalikoimasta.

      Seuraisit edes alan uutisia!

      "Turussa kyse ei nimenomaan ollut kysynnän ja tarjonnan laista..."

      Eipä niin, sillä ruotsi on pakko.

  • Rostilan kirjoitus oli hyvä. Mutta yksi lisäys olisi ollut suotavaa. Nimittäin pitää aina tuoda esille se fakta, että surujen kielipalvelut voidaan hyvin täyttää ilman pakkoruotsitusta. Eli ilman koulujen pakkoruotsia ja pakkovirkaruotsia.

    Tämä on tärkeää, koska pakkoruotsia vahvimmin perustellaan pakkovirkaruotsilla.

    • Miksi ei Rostila nostanut esille Suomalaisuuden Liiton uutta Suomi-Ruotsi historiatulkintaa, miksi ei Freudenthalin rasismia, miksi ei RKP- rasismia, miksi ei IHRA:a, miksi ei sitä, että ruotsin kielellä ei tee yhtään mitään. Rostila on täyslällyttelijä. Tosiasia kuitenkin on, että asiallisella keskustelulla ja tyylillä pakkoruotsikysymys olisi jo ratkaistu ajat sitten.

    • missä asiaa kirjoitti:

      Miksi ei Rostila nostanut esille Suomalaisuuden Liiton uutta Suomi-Ruotsi historiatulkintaa, miksi ei Freudenthalin rasismia, miksi ei RKP- rasismia, miksi ei IHRA:a, miksi ei sitä, että ruotsin kielellä ei tee yhtään mitään. Rostila on täyslällyttelijä. Tosiasia kuitenkin on, että asiallisella keskustelulla ja tyylillä pakkoruotsikysymys olisi jo ratkaistu ajat sitten.

      Molempia kotimaisia kieliämme on tietenkin pakko opiskella. Oppiminen taas ei ole pakollista, siitä voi aina kieltäytyä.

    • se näkyykin.. kirjoitti:

      Molempia kotimaisia kieliämme on tietenkin pakko opiskella. Oppiminen taas ei ole pakollista, siitä voi aina kieltäytyä.

      Rostila on nero

  • Hei onko Suomella aivan oma kieli kuten Ranskalla ,Saksalla saksa; Venäjällä, Venäjä,ja Ruotsilla ruotsi.
    Entä Suomi onko Suomella aivan oma kieli, entä rengeillä

    • Kaikilla muilla kansallisvaltioilla on oikeus omaan kansalliskieleensä, mutta Suomen on hyväksyttävä myös naapurimaan kieli kansalliskieleksi!?

  • Suomi on ruotsalainen, siitä ei ole epäilystä. Mutta niin on myös Ruotsi suomalainen - paljon enemmän kuin media Suomessa, Ruotsista puhumattakaan, antaa ymmärtää. Aamulehden pääkirjoituksen mukaan 'Kielikeskustelu kaipaa tosiaan tasonkorotusta'. Tähänkin on helppo yhtyä, joskin tasoa voi tarkastella ainakin kahdesta näkökulmasta. Suomen kansan suuri enemmistö (60-70 %) haluaa ruotsin kielen pakollisuuden muutettavan opintopolulla valinnaiseksi (esim. Taloustutkimus Oy:n lukuisat tutkimukset 1990-2014). Se on voima, jota vastaan pakkoruotsia vaativa poliittinen ja suomenruotsalainen eliitti tulee olemaan jatkossa voimaton - kielivapaus tulee yhtä vääjäämättömästi kuin Ahvenanmaalla poistettiin suomen kielen pakolliset opinnot jo vuonna 2007, jotta saarelaisten kielitaito monipuolistuisi. Tai yhtä varmasti kuin Ruotsiin ei ikinä tule pakkosuomea alakoulusta yliopistoon, vaikka pitkä yhteinen historia niin voisi hyvinkin edellyttää, jos kerran Suomessa on pakkoruotsi.

    Entinen pääministeri Paavo Lipponen povaa, että valinnaista ruotsia ei kukaan opiskelisi. Tässä hän on väärässä, siitäkin on opetusviranomaisten tutkimuksia ja selvityksiä - ruotsia oppimaan motivoituneita on ainakin kolmannes nuorista. Lipponen on myös harhapoluilla, kun hän edellyttää suomalaisille pakkoruotsia, jotta voisimme työllistyä Ruotsissa ja Norjassa. Eiköhän Suomen koulutuslaitoksen tehtävä ole ensisijaisesti kouluttaa työvoimaa oman maan tarpeisiin. Ja työmarkkinoita on myös Keski- ja Itä-Euroopassa, jos tämä olisi kieltenopetuksen tavoite. Jos kukaan ei todellakaan enää kielivapauden tultua valitsisi ruotsia, niin viesti olisi silloinkin selvä; ruotsia ei Suomessa tarvita.

    Onneksi Suomen nuoriso on päättänyt Suomen tulevan kielipolitiikan suunnan jo nyt. Suomen Lukiolaisten Liitto ry järjesti 16.3.2004 valtakunnallisen mielenilmauksen ylioppilastutkinnon valinnavapaudesta, jonka kokeilua Rkp:n vaatimuksesta oli viivytetty lähes 10 vuotta. Vain vajaata kuukautta myöhemmin 15.4.2004 pääministeri Matti Vanhasen hallitus joutui Rkp:n vaatimuksesta äänestämään lukiolain 18 § muutoksesta, joka toi valinnanvapauden vuonna 2005 ylioppilastutkintoon (Rkp hävisi äänin 14-2 ja eduskunnan äänestyksen 140-28). Kuva 1 kertoo abiturienttien näkemyksen ruotsin kielen tarpeellisuudesta ja kuva 2 (http://www.kieliverkosto.fi/article/uusien-yliopisto-opiskelijoiden-ruotsin-kielen-taitotaso-ylioppilasarvosanoilla-mitattuna/) osoittaa, miten tuleva akateemisesti koulutettu väestönosa näkee saman asian (kuvat liitetiedostona).

    • Kyllä minä ja moni muu epäilee vahvasti sitä, että Suomi olisi ruotsalainen! ;-)

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.