Nykyajan kotkotukset

Ensiksi onnittelut ihanista lapsenlapsistasi!

Miten niin et ymmärrä homoseksuaalisuutta? Kyllä sitä on aina ollut, mutta vasta nyt se hyväksytään yleisesti. Niin naispareja kuin miesparejakin on ollut maailman sivu. Olen kuusikymppinen ja lapsuuteni pikkukylässä oli naispari. He olivat ihan normaaleja ihmisiä muiden kyläläisten joukossa eikä heidän parisuhteestaan koskaan sen suurempaa numeroa tehty.

Ihmettelen kovasti sitä, miksi homoseksuaalisuus "sylettää" sinua. Ajatteletko heidän tapojaan harrastaa seksiä ja se tuntuu sinusta vastenmieliseltä? Yhtä hyvin voit kuvitella mielessäsi heteroiden erilaisia seksitapoja ja -mieltymyksiä, kyllä niissäkin on vaikka millä mitalla sellaista, mitä sinä pidät vastenmielisenä. Se, mitä muiden ihmisten makuuhuoneissa (tai keittiön pöydällä tai takanedusmatolla tai grillikatoksessa) tapahtuu, ei kuulu kenellekään ulkopuoliselle niin kauan kuin ketään ei vahingoiteta millään tavoin.

Se, että lapsenlapsesi näyttää muuttuneen silmissäsi toiseksi ihmiseksi, saattaa johtua siitä, että hän joutuu liikaa puolustelemaan ja perustelemaan itseään ja hän on tullut (joko tietoisesti tai alitajuisesti) siihen tulokseen, että hyökkäys on paras puolustus. Hän tietää, että et hyväksy osaa hänen minuudestaan ja se jos mikä saa ihmisen ottamaan etäisyyttä. Uskoisin kyllä, että välinne ajan myötä paranevat. Hyvin harvoin käy niin, että toisilleen rakkaiden ihmisten välit katkeavat, vaikka tietysti lähimpien kanssa välillä voi olla isojakin asioita selvitettävänä. Tai sitten on vain yksinkertaisesti hyväksyttävä, että tämä on niitä asioita, joille et mitään voi ja jotka eivät sinulle kuulu. Mietipä, suhtautuisitko samalla tavoin, jos hänellä olisi poikaystävä, joka jostakin syystä ei sinua miellyttäisi. Entäpä jos hän valitsisi sellaisen ammatin tai asumismuodon, joka ei sinua miellytä?

Elääkö hän yhteiskunnan ulkopuolella? Ei opiskele tai käy töissä, ei asu missään eikä maksa verojaan? Hänellä ei ole ystäviä eikä sosiaalista verkostoa? Onko hän narkomaani tai alkoholisti? Vai katsotko homoseksuaalisuuden yhteiskunnan ulkopuolella olemiseksi. Voin valistaa sinua: ei se sitä ole. Jokaisella on oikeus muodostaa elämänsä ja parisuhteensa sellaiseksi kuin itse hyväksi näkee, siinä ei tarvita kenenkään "hyväksymistä".

Mitä tarkoitat, että hän ei yritä tehdä asialle mitään? Pitäisikö hänen sinun mieliksesi ottaa mies ja hankkia lapsia, vaikka se on kaikkien hänen omien tarpeidensa ja halujensa vastaista? Ajattelepa vähäsen, miltä itsestäsi tuntuisi, jos sinulle rakas ihminen vaatisi sinua toimimaan kaikkea sitä vastaan, minkä itse tunnet omaksesi.

Onneksi tytön isä on vähän sinua fiksumpi ja on säilyttänyt hyvät suhteet lapseensa. Ehkä sinäkin ajan myötä opit käsittämään, että et voi etkä saa ehdollistaa rakkauttasi siihen, minkälainen hänen seksuaalinen suuntautumisensa sattuu olemaan. Ylläpidä kontaktia, tytöllä tulee kyllä olemaan elämässä vaikeuksia ihan tarpeeksi - niin kuin meillä jokaisella - ilman sitäkin, että oma isoäiti hylkää.

Et kertakaikkiaan voi olla näin typerä. Nyt sinulla on viimeinkin suvaitsevaksi aikuiseksi kasvamisen paikka. Tietenkin - jos se sinusta on fiksua - niin hylkää tämä homo ja riemuitse muiden lastenlasten kanssa. Sehän olisi kehittynyttä käytöstä. Valinta on omasi.
Tutustu hyvä ihminen homoseksuaalisuuteen sen osalta, että voiko asialle tehdä jotain. Se ei ole sairaus eikä mikään nykyajan ilmiö. Ei uskoisi, että näin tyhmä ja rajoittunut isoäiti löytyy Suomenmaasta.
Mene nyt vaikka keskustelemaan kirkon edustajien kanssa tästä aiheesta. Älä typeryyttäsi palstoille jaa, jollet tehnyt aloitusta provosointitarkoituksessa.

Olisi todella typerää ottaa etäisyyttä lapsenlapseen vain siksi että hän on lesbo. Tässä on nyt sinulle kasvun paikka.

Voi käydä niin, että loppujen lopuksi tämä pojan tytär tulee olemaan lapsenlapsistasi ehkä se kaikkein kunnollisin kansalainen!

Ehkä niistä kolmesta muusta lapsenlapsesta löytyykin myöhemmin vielä paljon pahempia "vikoja". Joku heistä saattaa tehdä talousrikoksen, toinen ehkä hylkää lapsensa ja kolmannesta voi tulla vaikka sosiaalipummi. Otatko sitten etäisyyttä myös heihin???

Miehen mallia ei enään valtakulttuurissa tarjota nykypojille ja homojen mediahypetys hämmentää vielä keskenkasvuista nuorta.Pojalla voi olla myös feminiinen huomiohakuisuus pinnalla ja tavallinen tylsä heterosuhde ei tyydytä draaman tarvetta ja huomiohakuisuutta.

Sinulla on mumma47 vasta niin vähän lapsenlapsia, ettei sinulla voi olla riittävästi perspektiiviä. Kyllä aika korjaa tai sitten ei.

Provo?
Tai sitten mielikuvituksesi askartelee toisten ihmisten seksielämässä. Päiväunia?
Salli minun hiukan epäillä lapsenlastasi. Miksi hän olisi kertonut sinulle olevansa homoseksuaali? Vai halusiko hän uskoutua sinulle ja sinä torjuit hänet, ja nyt ihmettelet?
Ota selvää asioista muualta kuin keskustelupalstalta.
Olet alle viiskymppinen. Pitäisi sinulla olla vähän laajemmat tiedot kuin mitä annat ymmärtää.

Oma tyttäreni luulee/tietää olevansa tyttöihin päin, sanoi rippikouluikäisenä tästä ja sivusta seuranneena kaverien kanssa jutut vahvistavat asiaa. Mutta: antaa ajan kulua, nyt hän on muutamaa vuotta vanhempi ja pidän mahdollisena että joku päivä hän haluaa esitellä minulle poikaystävän. Muistan itseni samanikäisenä, yhdessä vaiheessa olin hirveän ujo vastakkaista sukupuolta kohtaan ja opiskelijana olin tavattoman kiintynyt erääseen naispuoliseen ystävään. Nykyään homot ovat paitsi tulleet kaapista niin myös ottaneet megafonin käteen ja kerääntyneet toreille näyttäytymään käsikkäin. Onhan tämä vähän hämmentävää aikaa vanhemmalle polvelle, ei siitä monta vuosilymmentä ole kun homous oli kriminalisoitu eli siitä joutui oikeuteen rangaistavaksi.
Yritä olla miettimättä asiaa liikaa, ja voithan rukoilla salassa että hän saa elämänsä kuntoon ja löytää "onnen ja tasapainon". Oli se mikä hyvänsä hänen kohdallaan.

Pienet on sinullakin murheet.

Kyseletkö paljonkin lapsiltasi heidän seksielämästään, ja mietit mikä sylettää sinua ja mikä ei? Jos poikasi harrastaa suuseksiä vaimonsa kanssa, niin laitatko välit poikki? Voin muuten kertoa sinulle, että varmasti harrastaa! :) Ajattelepa sitä nyt oikein tarkasti ja yksityiskohtaisesti! Jos saan sanoa, niin omien perheenjäsenten seksielämän miettiminen on mielestäni äärimmäisen perverssiä. En voisi kuvitella, että itse sotkeutuisin sukulaisten sukupuolielämään edes ajatuksissani. Mielestäni olet likainen vanha mummeli.

Jospa nyt vain jätät huolehtimasta muiden ihmisten seurustelukumppaneista, kun ne eivät sinulle kuulu, etkä voi mitenkään niihin vaikuttaa. Jos et hyväksy jonkun ihmisen seurustelukumppania ja osoitat sen, niin aivan varmaan tämä ihminen laittaa välit poikki sinuun.