Miten menetellään jos sääntömääräisessä vuosikokouksessa ei uuteen yhdistyksen hallitukseen löydy riittävästi jäseniä.
Täytyykö vanhan hallituksen jatkaa yhdistys toimintaa vai kuina menetellään kyseisessä tapauksessä.
Täytyykö vanhan hallituksen jatkaa yhdistys toimintaa vai kuina menetellään kyseisessä tapauksessä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kenekään ei ole pakko osallistua yhdistyksen hallintoon ellei sitä itse halua. Vuosikokouksessa hallutusta valittaessa ehdolla voi olla vain henkilö, joka on antanut suostumuksensa hallituksen jäseneksi.
Jos halukkaita ei ole tarpeeksi, voidaan pitää myöhemmin uusi kokous, jossa valitaan puuttuvat jäsenet hallitukseen. Jos ei sittenkään onnistuta saamaan täysilukuista hallitusta, yhdistyksen tulisi tehdä päätös toimintansa lopettamisesta. Yhdistyksen jäljelle jääneet varat käytetään säännöissä yhdistyksen lopettamisen varalta määrättyyn tarkoitukseen.
Kuka tahansa jäsen voi hakea yhdistyksen julistamista purkautuneeksi käräjäoikeudelta, jos sen toiminnan katsotaan loppuneen. Ilman toimivaltaista hallitusta yhdistyksen toimintaa ei voi jatkaa, joten hallituksen jäsenten puuttuminen vaikuttaa siihen, katsotaanko toiminnan loppuneen.
Jos ei sittenkään onnistuta saamaan täysilukuista hallitusta, yhdistyksen tulisi tehdä päätös toimintansa lopettamisesta.
Tulisi tai sitten ei. Sääntöjä voi myös muuttaa. Kolmas vaihtoehto on jatkaa vajaalukuisella hallituksella mutta silloin kannattaa kartoittaa mahdolliset riskit. Ne tosin ovat käytännössä suht olemattomat
Toki sääntöjä voi muuttaa määräenemmistön niin halutessa, mutta lain mukaan hallituksessa on oltava vähintään 3 jäsentä.
Entä jos yhdistyksellä on velkaa niin kuka maksaa velat.
Kuinka yhdistyksen toiminta lopetetaan kuuluuko se hallituksen tehtäviin.
Hallitus selvittää yhdistyksen varat ja velat ns. loppuselsvityksessä. Se voi antaa tämän tehtävän myös jollekin henkilölle (selvitysmiehelle) suoritettavaksi.
Velat maksetaan yhdistyksen varoilla, jos niitä on tarpeeksi.
Lisää pohdintaa. Yhdistyslaki on vain seitsemisenkymmentä pykälää pitkä säädös. Ei ole liian vaikeaa lukea sitä läpi, niin ettei tarvitse kysellä täällä helppoja perusasioita.
"23 §
[yhdistyksen] Kokouksessa päätettävät asiat
Yhdistyksen tai, jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa on päätettävä: (16.7.2010/678)
...
6) yhdistyksen purkamisesta.
41 §
Yhdistyksen julistaminen purkautuneeksi
Jos yhdistyksen toiminta on loppunut eikä yhdistystä ole purettu, voi sen jäsen ja muu, jota asia koskee, hakea yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimelta yhdistyksen julistamista purkautuneeksi.
43 §
Lakkauttaminen ja varoitus
Yhdistyksen kotipaikan alioikeus voi syyttäjän, Poliisihallituksen tai yhdistyksen jäsenen kanteesta julistaa yhdistyksen lakkautetuksi:
1) jos yhdistys toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja;
2) jos yhdistys toimii olennaisesti vastoin sen säännöissä määrättyä tarkoitusta; tai
3) jos yhdistys toimii vastoin 4 §:ssä tarkoitettua lupaa tai 35 §:n 3 momentin säännöstä.
Eli jos yhdistys on vaikka pankille velkaa satatuhatta euroa ja yhdistys varaton niin pankki saa velat pitää omana vahinkonaan.
Niinno, yleensä tuollaisten 100k€ lainojen vakuutena on jotain omaisuutta. Tuskimpa kovinkaan moni yhdistys saa moisia summia ihan vaan pyhillä puheilla.
Mutta teoriassa joo, jos mitään rikosta ei katsota tapahtuneeksi, niin ei kukaan yksittäinen yhdistyksen jäsen tai jäsenet ole omalla omaisuudellaan vastuussa.