Sopimuksen tekeminen

Nyt tulee varmaan tyhmä kysymys, mutta voiko sopimuksen tehdä siten että lähettää toiselle osapuolelle sähköpostitse sopimusasiakirjat jotka hän allekirjoittaa ja sitten skannaa ne ja lähettää takaisin allekirjoitettuna. Ei kai sopimusten osapuolten tarvitse aina tavata toisiaan?
41345
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Sopimuksen voi tehdä myös siten, että sen osapuolet puhuvat asiasta puhelimessa ja siinä keskustelussa sovitaan sopimuksen ehdot. Heidän ei tarvitse tavata toisiaan, lyödä kättä päälle tai muutenkaan asioida edes kirjallisesti keskenään. Tämä on suullinen sopimus.

Sopimuksen voi tehdä myös siten, että osapuolten käyttäytyminen itsessään osoittaa heidän tarkoituksenaan olevan sopia jostakin asiasta tarkoittamallaan tavalla. Tämä on reaalisopimus. Tällaisia sopimuksia tehdään esim. marketeissa joka päivä, kun ihmiset ostavat maitoa kaupasta. Mies menee maitohyllylle ja ottaa sieltä purkillisen maitoa ja kuljettaa maitopurkin kassaneidille, joka sitten kirjaa kassakoneelle tuotteen hinnan. Kun mies maksaa tuotteen kassaneidille, hänestä tulee reaalisopimuksen osapuoli, jolla hän on ostanut maitoa hyllyn etiketissä mainittuun hintaan.

Nykyaikana voi reaalisopimuksia tehdä myös internetissä, jossa mies klikkaa palveluntarjoajan sivustolla painiketta, jolla tuotteen tilaus kirjautuu palveluntarjoajan järjestelmään. Ostaja voi tällaisessa tilanteessa olla jopa anonyymi, jos ostaja maksaa tuotteen tilauksen tehdessään ennen toimitusta.

Äänestä
  • "Sopimuksia" selostaa aivan oikein pääsäännön, joka on sopimuksen vapaamuotoisuus. Mutta on olemassa sopimuksia, joiden pätevyys ja sitovuus on sidottu laissa säädettyihin määrämuotoihin. Tavallisimpia niistä ovat kiinteistön kauppa tai muu luovutus sekä avioehtosopimus. Kiinteistön luovutuksen muotovaatimukset menevät pitemmällekin kuin pelkän kirjallisen muodon ja todistajien vaatimuksiin.

    Lisäksi on erinäisiä sopimustyyppejä, joille on asetettu pelkästään kirjallisen muodon vaatimus mutta ei muuta. Sellaisen sopimuksen voi tehdä myös sähköisesti ns. sähkökauppalain (= laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta) 12 §:n nojalla.

    Vaikka kyse olisikin sopimuksesta, jonka voi pätevästi tehdä suullisestikin, olisi silti järkevää - vastaisten erimielisyyksien varalta - tehdä ainakin taloudellisesti merkittävä sopimus kirjallisesti tai sähköisesti niin, että sopimuksen syntyminen ja sen ehdot ovat tarvittaessa dokumentoitavissa.

    Äänestä

  • perustietoa kirjoitti:

    "Sopimuksia" selostaa aivan oikein pääsäännön, joka on sopimuksen vapaamuotoisuus. Mutta on olemassa sopimuksia, joiden pätevyys ja sitovuus on sidottu laissa säädettyihin määrämuotoihin. Tavallisimpia niistä ovat kiinteistön kauppa tai muu luovutus sekä avioehtosopimus. Kiinteistön luovutuksen muotovaatimukset menevät pitemmällekin kuin pelkän kirjallisen muodon ja todistajien vaatimuksiin.

    Lisäksi on erinäisiä sopimustyyppejä, joille on asetettu pelkästään kirjallisen muodon vaatimus mutta ei muuta. Sellaisen sopimuksen voi tehdä myös sähköisesti ns. sähkökauppalain (= laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta) 12 §:n nojalla.

    Vaikka kyse olisikin sopimuksesta, jonka voi pätevästi tehdä suullisestikin, olisi silti järkevää - vastaisten erimielisyyksien varalta - tehdä ainakin taloudellisesti merkittävä sopimus kirjallisesti tai sähköisesti niin, että sopimuksen syntyminen ja sen ehdot ovat tarvittaessa dokumentoitavissa.

    Erinomaisia täydennyksiä vastaukseen "perustietoa".

    Sopimusta tehtäessä, ainakin taloudellisesti merkittävää, olisi järkevää varmistua myös toisen osapuolen maksukyvystä esim. tarkistamalla tämän luottotiedot. Yksityisetsivän palkkaaminenkaan ei ole liioiteltua, jos haluaa selvyyden myös sopimuskumppanin muista taustoista, joilla voi olla ratkaisevaa merkitystä hänen kyvylleen ja ennan kaikkea halulleen noudattaa tehtyä sopimusta.

    Monissa tilanteissa vapaamuotoisesti sovittavan sopimuksen osapuolten tekemien allekirjoitusten todistuttaminen kahdella esteettömällä todistajalla voi olla myös järkevä toimenpide. Todistajia voidaan sen jälkeen käyttää tuomioistuimessa todistajina, jos sopimusasiassa tehtyjen allekirjoitusten aitouidesta tulee riitaa.

    Saattaa olla järkevää myös tallentaa sopimuksen liitteet ja sopimusneuvottelujen kulkua kuuvaava kirjeenvaihto luotettavalla tavalla vastaisen oikeudenkäynnin varalle, koska näillä asiakirjoilla voi olla ratkaiseva merkitys, kun tulkitaan, mitä sopimusosapuolet ovat sopimuksen sisällöllä tarkoittaneet.

    Äänestä

voiko sopimuksen tehdä siten että lähettää toiselle osapuolelle sähköpostitse sopimusasiakirjat jotka hän allekirjoittaa ja sitten skannaa ne ja lähettää takaisin allekirjoitettuna

Allekirjoitetun sopimuksen lähettäminen toiselle tarkoittaa sitovan tarjouksen tekemistä, jolloin se vastapuoli päättää, syntyykö molempia osapuolia sitova sopimus vai ei. Tottakai osapuolet voivat sopia toisin tästä oletusarvoisesta tarjous-vastaus mekanismista, joten jos sopimussidonnaisuus on jo ehtinyt syntyä neuvottelujen tuloksena, niin silloin allekirjoitukset pelkästään varmentavat sopimuksen, eikä sillä, kumpi osapuoli lähettää ensin, ole samanlaista merkitystä kuin puhtaaseen tarjoukseen vastatessa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


no en vaan tiedä kirjoitti:

Nyt tulee varmaan tyhmä kysymys, mutta voiko sopimuksen tehdä siten että lähettää toiselle osapuolelle sähköpostitse sopimusasiakirjat jotka hän allekirjoittaa ja sitten skannaa ne ja lähettää takaisin allekirjoitettuna. Ei kai sopimusten osapuolten tarvitse aina tavata toisiaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu