Vieläkö näillä uusilla energiamääräyksillä saa tehdä painovoimaisen ilmanvaihdon? Miten paksut seinät silloin pitää olla? Onnistuuko hirsitalo? Voiko painovoimaiseen yhdistää LTO:n, jos jälkimmäinen on pakollinen?
Kyselyikä iski, mutta kiva jos joku viitsii valaista!
Kyselyikä iski, mutta kiva jos joku viitsii valaista!
Vastaukset 21
Vanhimmat
jyrkkä ei painovoimaiselle järjestelmälle.
Perusteluna voisin mainita nykyiset rakennusmateriaalit, jotka ovat mielestäni sopimattomia painovoimaiselle. Rakennuslevyt, tasoitteet, pinnoitteet ja maalit sisältävät aineita ja yhdisteitä jotka reagoivat kosteuden ja lämmön vaikutuksesta odottamattomalla tavalla ja joita ei ole tutkittu tarpeeksi vielä.
Jos teet hirsirakennuksen voi se toimia vielä painovoimaisella vaihdolla, kun se vetää joka nurkasta muutenkin, mutta jos laitat sinne kosteat tilat on koneellinen ilmanvaihto niistäkin tarpeen.
Moni hometalo, jossa olen ollut on mielestäni ollut painovoimaisella toimiva tai muuten puutteellinen järjestelmä, lukuunottamatta lattian alta tullutta kosteutta, mutta näissäkin taloissa olisi vältytty pahemmilta ongelmilta, jos ilmanvaito olisi toiminut kiitettävästi.
Ei painovoimaista suoraan kielletty ole, mutta minimi-ilmanvaihdon saavuttaminen painovoimaisella voipi olla vähän hankalaa...
Valotanpa vähän kiinnostustani painovoimaiseen. Asumme parhaillaan vuonna -97 rakennetussa talossa, joka toimii painovoimaisella ilmanvaihdolla. Siis toimii. Ilma on hyvä, eikä mitään ongelmia ole ollut. Meillä ei ole hirsitalo, mutta selluvilla, puukuitulevyt, paperitapetit ja luonnonmaalit. Ja rossipohja.
Nyt kun paikkakunnan vaihto saattaa olla edessä, olisi mukava rakentaa uusi samantyyppinen talo. Ehkä hirsitalo tällä kertaa.
Uusiin asuintaloihin on uudessa rakennuslaissa vaatimuksena koneellinen ilmanvaihto.
Siitä en ole varma, että saako vapaa-ajan rakennuksen rakentaa painovoimaisena.
kielletty, vaatimukset ilmanvaihdon toteuttamiseksi vain on tehty lähes mahdottomiksi painovoimaisena toteuttaa.
Määräykset eivät ote mitään kantaa, kuten oikein onkin, siihen millä tavalla ilmanvaihto toteutetaan, ainoastaan siihen mitkä ovat ilman vaihtuvuuden minimimäärät.
Toisena rajoittavana tekijänä on rakennuksen energiatalous.
Tätä vähän hainkin, eli mitä se käytännössä vaatisi. Miten paksut seinät? Entä vaikuttaako laskelmiin talon lämmitysmuoto (energiankulutus), jos esimerkiksi on maalämpö?
Uudessa rakentamismääräyskokoelmassa ei ole kielletty painovoimaista ilmanvaihtoa. Se mainitaan yhtenä ilmanvaihtotapana, kuten ennenkin. Energiamääräysten toteutuminen vaatii paksumpia eristeitä, aivan kuten koneellinen, ilman LTO:ta oleva ilmanvaihtokin. Ei se kuitenkaan mitenkään mahdoton kompensoitava ole.
Toinen seikka, joka on otettava huomioon, on riittävä korkeusero, mikä käytännössä vaatii vähintään puolitoistakerroksisen rakennuksen.
Olen kysynyt asiaa kahdelta rakennustarkastajalta uuden lain tultua voimaan ja molemmat hyväksyivät suunnitelman ilman mutinoita.
Se, suostuuko joku ilmastoinnin suunnittelemaan on eri juttu, painovoimainen kun on vaikeampi suunnitella hyvin, eikä siinä samalla saa myytyä kalliita ilmanvaihtokoneita.
systeemit enkä vaihtaisi takasin painovoimaiseen.
Kysymiisi asioihin saat luotettavan vastauksen paikkakuntasi rakennusvalvontavirastosta.
terveisin
Jukka
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000488&posting=22000000004589472
Kiitos vaan linkistä, en ole aiemmin seurannut näitä niin ei ole tullut luettua. Mielenkiintoisia pointteja, eli karkeasti voisi kuvitella, että esim. 400 mm eristyksellä ylä- ja alapohjassa voisi saada "painovoimaisen hirsitalon" rakentaa.
Vieläkään pientalon asukkaat eivät ymmärrä kunnollisen ilmanvaihdon tarpeellisuutta. Samaa ilmaa se kone puhaltaa tai imee mitä painovoimainenkin ilmanvaihto. Ei se kone sitä pilaa. Olen usein ihmetellyt miten ihmiset tekevät tai ostavat talon jossa ei ole tai ei ilmanvaihto toimi kun halpaa autoakaan ei osteta jos siinä ei ole ilmanvaihtoa. Välillä tuntuu että keskustelu ilmanvaihtoasioista alkaa olla uskon asioihin verrattavaa keskustelua.
Painovoimainen ilmanvaihtohan ei ole sama kuin ei ilmanvaihtoa. En kyllä suosittele painovoimaista ihan mihin tahansa tönöön, mutta tietyt edellytykset täyttävässä talossa se toimii.
Miksi sitten joku saattaisi haluta painovoimaisen ilmanvaihdon? Koska se on edullisempi rakentaa, se on äänetön, toimii sähkökatkon aikanakin eikä tulta uuniin sytyttäessä tarvitse tuskailla kaiken maailman takkakytkimien kanssa. Se ei mene rikki, jos ei itse tuki korvausilmaventtiilejä tai poistohormeja tai madalla taloaan, niin että poistoventtiillin ja hormin yläpään korkeusero jää alle 4,5 metrin.
Monella on sellainen harhakäsitys, että tämä järjestelmä toimii vain hatarassa hirsitalossa, mikä on ihan väärä luulo. Korvausilman tuloa varten on oltava venttiilejä. Ei senän raosta puhaltavan tuulen varaan voi ilmanvaihtoa laskea. Korvausilman esilämmitysjärjestelmiäkin on kehitelty jo yli sata vuotta sitten.
Painovoimaisen ilmanvaihdon suurimpia puutteita taitaa olla se, että sen voi rakentaa ilman kalliita koneita ja putkituksia. Kenenkään ilmanvaihtoalasta elävän ei kannata sitä kehua, kun siitä ei saa rahaa.
"Painovoimaisen ilmanvaihdon suurimpia puutteita taitaa olla se, että sen voi rakentaa ilman kalliita koneita ja putkituksia. Kenenkään ilmanvaihtoalasta elävän ei kannata sitä kehua, kun siitä ei saa rahaa."
Todennäköisesti asia on juuri näin.
kenenkään pitäisi kehua sellaista mikä ei toimi, sai siitä leipänsä tai ei.
Kyllä suurin puute painovoimaisessa on se, että ilma liikkuu silloin parhaiten kun sitä pitäisi liikkua vähemmän ja ilma ei liiku lainkaan kun sitä pitäisi liikkua paljon.
Painovoimainen ilmanvaihto toimii parhaiten kun lämpotilaero ulko- ja sisäilman välillä on mahdollisimman suuri. Ts. talvella, eli juuri silloin kun eniten ilmanvaihtoa tarvitaankin kun muut luukut ovat kiinni. Jos ilma vaihtuu talvella liian paljon, niin onhan painovoimaisessakin säätömahdollisuus säätämällä luukkuja pienemmäksi.
On tosiasia, että kesällä painovoimainen ilmastointi ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, mutta silloinhan on helppo tuulettaa ikkunoista niin paljon kuin haluaa.
Minusta tässä ei ole mitään järjenvastaista?
vaan tarpeenvastaista.
Ilmanvaihdon tarve kasvaa nimenomaan ulkolämpötilojen noustessa, ei laskiessa.
Jos tuota "tuuletustekniikkaa" nyt pitää lähteä vertaamaan kunnon ilmanvaihtoon, on tietenkin suurin ero se, että sitä ei voida matalissa rakennuksissa käyttää lainkaan, koska riittäävää tiheyseroa ei synny.
Jos on onnistuttu tekemään rakennus, jossa sen ilmavirrat ovat vuoden keskilämpötilassa kohdallaan, kasvavat ilmavirrat ellei niitä jatkuvasti säädetä ulkoilman lämpötilan laskiessa.
Muutenhan ilman lämmitykseen tarvittava energia lisääntyy lämpötilaeroakin enemmän. Vastaavaasti kun ulkolämpötila nousee, alkaa ilmanvaihdon määrä jäädä liian pieneksi. Eikä tarvii olla vielä kesä ja helteet.
Kun sitten tuuletetaan "raitista" ilmaa, tulee ulkoilma suodattamattomana kaikkine epäpuhtauksineen raakana sisään. Hienoa "tehostamista" ...
Eihän noita siis asiallisesti ottaen voi verrata. Jos halutaan tehdä asiat huonosti, jätettäköön ilmanvaihto retuperälle.
Kustannukset ovat olleet suurin syy esim huippuimureiden käytön yleistymiseen.
Aikanaan kerrostaloissa painovoimaisen ilmanvaihdon hormit veivät jonkin verran lattiatilaa ja joku älysi että rakentamalla yhteiskanavajärjestelmä säästyi niin paljon lattiapintaa, että lisäneliöiden hinnalla pystyttiin kustantamaan koneellinen postoilmanvaihto ja taisi vielä rahnaa jää ylikin.
Nykyäänhän kustannuksia saadaan takaisin lämmöntalteenottolaitteiden avulla.
Eikö kukaan ole keksinyt koota opasta miten rakennusmääräyksiä voisi kiertää tavoitteena huono ilman vaihtuvuus ja isot energialaskut? Jutut osoittavat että tuollaiselle oppaalle on aivan selvä tilaus. Olisiko raatilaisilla heti nyt jotain ideoita?
Kaiken normaalin kiertämisessä ei ole kyse säästämisestä. Kiertämiskonstit saavat maksaa vaikka enempi kuin tavallinen energiaa säästävä korkealuokkainen ilmanvaihto. Kunhan ei tule mitään LTO-vehkeitä, höyrysulkuja ja lämmöneristeitä. Sisään ei saa tulla ilmaa mistään. Ikkunoissa pitää olla tiivisteet ettei ilmaa tule. Ilman pitää tulla ikkunoita avaamalla kuten mummonmökissä, jossa syöpäkin paranee viikossa kun kaikki hengittää kuten ennenvanhaan.
Että niksejä ja ideoita kehiin. Ja joku onnellinen tekemään opasta ensi tilassa. Ja rossipohja pitää olla.
olisi huono ilman vaihtuvuus ja isot energialaskut?
Sen sijaan sellaiselle oppaalle, jossa neuvotaan, että rakentaa voi muutenkin kuin tilaamalla elementtipaketin tontille, olisi varmasti kysyntää. Esimerkiksi Helsingin Viikkiin (ja muuallekin) on rakennettu luomutaloja, joissa tavoite on mahdollisimman pieni energiankulutus ja niissä on siltikin painovoimainen ilmanvaihto. Taloille on myös suunniteltu pidempi käyttöikä, kuin keskiverto talopaketille ja rakennusmateriaalien valmistuskaan ei paljon kuluta rahaa tai luonnonvaroja.
Ai niin, tämähän on sitä viherpiperrystä ja siten täysin huuhaata ja tuomittavaa. Ainoastaan rakennustarvikemyyjän ja talopakettikauppiaan suusta kuulee totuuden ja kaikki mikä on uutta, on aina parempaa kuin mikään vanha.
Miksi ihmeessä pitäisi ilman vaihtua painovoimaisesti? Ymmärrän, että näin on toimittu 100v sitten, kun sähkömoottorit olivat kallita eikä tekniikka ollut oikein hallussa muutenkaan.
En oikein ymmärrä, mitä siinä säästää, jos päästää lämmintä ilmaa hallitsemattomasti harakoille. Jos nyt sitten rakennuskustannuksissa säästää pari prosenttia (kyseenalaista), niin kyllä häviää sen moninkerroin lämmityksessä ja suunnittelukustannuksissa. (50e/tunti kun joku laskee ilmamääriä).
Itselläni on 180m2 lämmintä tilaa , muistaakseni jotain 500 kuutiota. eli minimi-ilmanvaihto on luokkaa 250 kuutiota tunnissa. Tämä tekee 70 litraa sekunnissa. => 200mm putkessa on 2,3metriä sekunnissa ilmavirtausta. (kohtuullinen puhallus olen kokeillut)
kuutio ilmaa sisältää energiaaa n.1kJ/K elikkäs kilowattisekunnin lämpöasteen muutosta kohden (joule = wattisekuntti)
250 kuution tuntiilmanvaihdolla ja 40asteen sisä ja ulkolämpötilan erolla (sisä20, ulko -20) minulta menisi 250*40=9600 wattisekunttia =2,7 kilowattituntia.
tuon ilmamäärän lämmittäminen tarvitsee 2,7 Kilowatin jatkuvan tehon.
tulee 64 kilowattituntia vuorokaudessa.
lämmitysenergian hinnasta riippuen maksaa nelisen euroa.
Totta on, että 20 asteen pakkasia ei ihan kauheasti ole, mutta nollakelilläkin tulee luokkaa 2 euroa/vrk. ja kymmennen asteen pakkasilla 3e/vrk.
tuollaine kylmä tammikuu tekee lämmityslaskuun luokkaa 100e lisää.
Ihan kiva, kun saa siitä talteen vaikka vaan 80 prossaakin.
Niin joku tietysti on sitä mieltä, että voihan niitä räppänöitä laittaa pienemmälle pakkasilla. Niin ja voihan sitä käydä kylmässä suihkussa ja vetää kylmää papusoppaa, jos säästämään aletaan mukavuudesta tinkimättä.