Tulipa SVB-kaupasta mainos tällaisesta EasyOne AIS- hätäpoijusta.
Pitäisi näkyä noin 10 mailin päähän. Hintaa reilut 300.
Mitäs kokeneemmat purjehtijat sanoo tällaisen laitteen järkevyydestä vrt sateelliittipohjaisiin poijuihin.
Pitäisi näkyä noin 10 mailin päähän. Hintaa reilut 300.
Mitäs kokeneemmat purjehtijat sanoo tällaisen laitteen järkevyydestä vrt sateelliittipohjaisiin poijuihin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
AIS toimii VHF taajuudella ja kantama on käytännössä sama kuin näkyvä alue. Mitä lähempänä veden pintaa, sitä lyhyempi kantama. Satelliittivehkeitä saa melko edullisesti, satsaisin mielummin niihin.
Herää kysymys, koska AIS poijua tarvitaan. Tulee mieleen kaksi eri tilannetta.
Ensinnäkin mies yli laidan tilanne, missä heti joku heittää poijun mereen, on siinä sitten jokin lähetin tai ei . Pitkällä kantamalla ei silloin ole niin paljon merkitystä.
Kelissä kyllä henkilö todennäköisesti katoaa näkyvistä, mutta mielestäni on laitteita mm. mainitsemasi EasyOne joka lahetää tietoa.... jos vain itsella on laite joka pystyy lukemaan, niin kyllä kaveri löytyy. Muitakin laitteita löytyy eri hintaisia kaikki.
Toinen pahempi tilanne on tietysti jos koko miehistö joutuu jättämään aluksen, jolloin hätäviestin kantama voinee olla satojakin maileja. Siihen käyttäisin sitä sateliittilähetintä, SOS palvelulla jos sellaisen siihen sais.
Mielipiteeni on ettei sateliittipoijua tarvitsisi Itämerellä.
MOB tilanteessa laite on varmaankin hyvä edellyttäen, että on vastaanotin.
Rannikolla kiinteitä mastoja on n.20 km välein. vesirajasta mastoon kantama on n. 6NM eli n.11 km, jos välissä ei ole suuria esteitä. Täysin saarettomassa ympäristössäkin ja suoralla rantaviivalla kantama riittää nipin napin mastojen välissä. Joku voi laskea, kuinka kaukana rannasta täytyy olla jotta ollaan yli 11 km molemmista mastoista. Veikkaan, että alle 2km riittää.
Kun ottaa huomioon rannikon muodon ja saaret, on selvää, että signaali ei kanna joka paikassa edes laiturin nokasta mastoon. Jokainen valitsee oman riskitasonsa, millä liikkuu, mutta jos käyttää ulkoväyliä, ei AIS hälytyksen varaan voi laskea.
En myöskään laskiksi muiden veneiden apuun. Esimerkiksi tällä hetkellä niitä on hyvin vähän liikkeellä, harvalla on AIS ja niilläkin, joilla on, niin kuinka moni lähtee seuraamaan signaalia avomerelle? Ei moni.
Veikkaan että hemmolla joka harkitsee AIS-poijun ostoa, on aikakin vastaanottava AIS veneessään. Silloin pudonnut kaveri löytyy helpommin esim sumussa tai pimeässä. Satelliitti-poijun avulla menee pidempään.
AIS MOB poijut on tarkoitettu enemmän veneestä pudonneen löytymiseen kuin itse hätälähettimen korvaamiseen. Samanlaisia koneita ion ollut markkinoilla jo pitkään, mm McMurdo S20 ja Kannad R10 (periaatteessa sma laite).
http://www.ruorimies.fi/ais-mob-hatalahettimet/
Ruorimies.fi
Kiitoksia todella arvokkaista kommenteista. Läksin asiaa sondeeraamaan siksi että veneen vhf meni vaihtoon ja siinä on nyt tuo ais-vastaanotin myös. Mob tilanteita ajatellen tietty sitten jokaisella kansivahdissa olevalla pitäisi laite olla vyöllä varsinkin kun ollaan pimeässä liikkeellä
Juu noin se on. Muuten ei siitä juurikaan ole hyötyä.
Henkilökohtainen AIS-lähetin on tarkoitettu paikantamaan MOB jos veneessä on myös vastaanotin. Siis paikalliseen toimintaan. Ei ole järkevää sijoittaa mihinkään poijuun, jonka heittäminen saattaa viivästyä esim 2 hengen miehistöllä purjedittaessa. Toinen on todennäköisesti lepäämässä eikä poijua heittämässä. Toisaalta aika kallis ratkaisu hankkia jokaiselle. Itse ajattelen, että pitäisi sijoittaa perämiehen liiviin ja vaihtaa aina liivi vahdin vaihtuessa.
EPIRB on sitten satelliitin kautta operoiva ja laukaisee pelastusviranomaisten toiminnan ja toimii globaalisti. Kannattaa valita GPS, 48h toiminta-aika ja kaksi kanavanainen eli myös 121,5MHz ilmailun hätäjakso.
Hintaa nostaa molempien osalta lyhyt pattereiden kestoaika. Personal AIS-lähetin ja EPIRB vuodelta 2011 vaatii patterien vaihdon eikä muistaakseni ole käyttäjän vaan valmistajan homma.
Kumpaakin pidän virheinvestointina rannikkopurjehduksessa.