Terve
Alkoholi otti vallan, miten saan vallan takaisin omiin käsiini. Olen ryypännyt noin kolme vuotta lähes päivittäin. Nyt haluan raitistua. Toivon, että joku vastaavan kokenut kertoisi minulle hyviä ohjeita, miten saavutan päämääräni, pysyvän raittiuden.
Miten irti viinasta kotikonstein
Viinan orja
57
17332
Vastaukset
- viuviu
minä sain avun AA:n tuella.
katsopa www.suomenaa.fi - vastustaja
Mulle tehosi ns. itsetutkiskelu, johon liittyi se, että tunnustin itselleni olevani alkoholin edessä heikko (siis aivan paska, mutta se antoi voimaa). Vähitellen ymmärsin, että viinanhimo pukeutuu pään sisällä milloin mihinkin muotoon saadakseen mut juomaan.
Se todella teki niin ;-) Tämä "ääni" tai tunnetila tai miksi sitä haluatkin nimittää on sun pahin vihollisesi, jonka ainoa päämäärä on saada sut dokaamaan. Tätä vihollista (joka on osa itseäsi) sun on vastustettava kaikin keinoin. Kaikki lähtee pienistä askelistä, kuten ei tänään, tai ei nyt - silloin kun oikein tekee mieli.
Jonkinverran jouduin turvautumaan korkeampiin voimiin, eli itkun ja rukouksenkin kautta mentiin. Kysymyksessä on vahva vihollinen, älä aliarvioi sitä. Se valehtelee, houkuttelee, maanittelee, ihan mitä vaan saadakseen sut ottamaan vainsen yhden tai pari bisseä, tai mitä nyt satut juomaan.
Oma päätös täytyy olla tyyliin ei enää yhtään vaikka henki menisi. Muista, että tämä "vihollinen" hyökkää silloin kun olet heikoimmillasi, ei silloin kun on vahva päätös päällä ja hyvä fiilis. Se jaksaa odottaa..
No, nyt on 5 vuotta täysraittiutta takana.
Säkin pystyt siihen, tsemppiä...- tytär
Hyvä, jos itse huomaa sen "pirun" joka kuiskii ja haluaa taistella sitä (eli tavallaan itseään) vastaan. Alkoholistin tyttärenä voin kertoa, että on parempi, kun päätös lähtee itsestä eikä niitä pohjamutia tarvisi käydä rämpimässä, sillä sieltä nouseminen voi olla vielä pidempi tie. Isäni havahtui taistelemaan sitä viinapirua vastaan vasta juoppuhulluuden eli deliriumin jälkeen, jolloin "piru" sai konkreettisen vallan päässä ja kuljetti ympäriinsä käskien tehdä milloin mitäkin. Ja isä totteli. Välillä ääni oli jumala, välillä paholainen, mutta kuten isä itse sanoo, se oli/on hänen toinen puolensa. Mutta oli kyllä aika pelottavaa seurata... Nyt tilanne hallinnassa ja viinakin jäänyt, toivottavasti lopullisesti.
- jjjjjjjjhgggfd
tytär kirjoitti:
Hyvä, jos itse huomaa sen "pirun" joka kuiskii ja haluaa taistella sitä (eli tavallaan itseään) vastaan. Alkoholistin tyttärenä voin kertoa, että on parempi, kun päätös lähtee itsestä eikä niitä pohjamutia tarvisi käydä rämpimässä, sillä sieltä nouseminen voi olla vielä pidempi tie. Isäni havahtui taistelemaan sitä viinapirua vastaan vasta juoppuhulluuden eli deliriumin jälkeen, jolloin "piru" sai konkreettisen vallan päässä ja kuljetti ympäriinsä käskien tehdä milloin mitäkin. Ja isä totteli. Välillä ääni oli jumala, välillä paholainen, mutta kuten isä itse sanoo, se oli/on hänen toinen puolensa. Mutta oli kyllä aika pelottavaa seurata... Nyt tilanne hallinnassa ja viinakin jäänyt, toivottavasti lopullisesti.
Eräs juoppo kun oli pitkään juonut, kuuli tappouhkauksia ja hän ajoi ääniä pakoon polkupyörällä päivä ja yötolkulla kunnes meni hoitoon ja ei ne äänet sielläkään jättäneet häntä rauhaan, että mene Ville ullakolle siellä on tanssit, kun hoitaja sitten esti sen
olisivat äänet lopuksi käskeneet hänen hirttää itsensä.
- Sologdin
Raimo O. Kojon kirjaa "Eroon viinasta"! Se on kaiken kokeneen kirjailijan opas jokaiselle tuliliemen tuttavalle ja hänen omaisilleen. Se ei saarnaa eikä hauku, vaan on selkeälukuinen ja realistinen käytännön tiekartta. Se teos on auttanut satoja, mm. minua.
P.S. Tällä palstalla on kirjoitettu painoksen loppuneen mutta saa sitä ainakin kirjastosta. - saippuakuplakauppias
`Paha vastustaja` kerto asian aika hyvin.
Täytyy tehdä päätös ettei enään juo.
Tunnustaa itselleen lopullisesti että viina on sua vahvempi eli ei yhtään huikkaa alkoa.
Tää taistelu on omaa himoa vastaan joka on todella sitkeässä ja etsii kaikki heikot kohdat johon iskeä.
Ne on ihmisillä erilaisia.
Tosiaan itsekin voisin puhua `äänestä`melkein niin kovin se himo yrittää puhua sua ympäri erilaisilla verukkeilla. Tärkeintä on sanoa itselleen että EI ENÄÄN..viinaa, se tie on kuljettu eikä sieltä löydä mitään uutta vaan löydät itsesi uudestaan samassa tilanteessa.
T:Mies 32v ja ja 1,5v. ilman viinaa eikä enään tee edes mieli- taistelua
Mun pitäis taistella viinasta ja tupakasta eroon.Ne kun nääs kulkee vähän niinkuin käsi kädessä.Ei helppoa.
- täti
taistelua kirjoitti:
Mun pitäis taistella viinasta ja tupakasta eroon.Ne kun nääs kulkee vähän niinkuin käsi kädessä.Ei helppoa.
Jätä tupakka ensin! Mie oon ollu 3 kk polttamatta 30 v:n tupakoinnin jälkeen, eikä enää olut maistu kuten ennen. En tosin alkoholin suurkuluttaja ole koskaan ollutkaan, mutta samaa mieltä näiden ilmiöiden yhteenkuuluvuudesta.
- naisnen
Tuo "ääni" on vihulainen, kuiskii korvaan juo juo juo, vaikka järki jo sanoo ettei tee edes mieli, millä äänen saa hiljenemään? hiljeneekö se jollei tutki syitä juoda?
Itsestäni tuntuu että ilman pystyn olemaan vuosia, mutta sortumisen vaara uhkaa läpi elämän jollen käy niitä syitä läpi mistä tuo ääni korviini kantautuu.
Äiti ihminen ja tappelen kovasti vastaan, vähensin jo rajusti mutten vielä ole kuiville päässyt. Olen kuitenkin myöntänyt ongelman joten eteenpäin menossa. :) - saippuakuplakauppias
naisnen kirjoitti:
Tuo "ääni" on vihulainen, kuiskii korvaan juo juo juo, vaikka järki jo sanoo ettei tee edes mieli, millä äänen saa hiljenemään? hiljeneekö se jollei tutki syitä juoda?
Itsestäni tuntuu että ilman pystyn olemaan vuosia, mutta sortumisen vaara uhkaa läpi elämän jollen käy niitä syitä läpi mistä tuo ääni korviini kantautuu.
Äiti ihminen ja tappelen kovasti vastaan, vähensin jo rajusti mutten vielä ole kuiville päässyt. Olen kuitenkin myöntänyt ongelman joten eteenpäin menossa. :)Tuo ääni huutaa omassa päässäni varmasti läpi elämäni. Enään sillä ei ole niin paljooa voimaa/otetta minuun. Se heikkenee ajan myötä, eikä ole mitään poppakonsteja saada sitä hiljenemään.
Ainoa tapa itselläni olla raittiina on sanoa itselleen EI ENÄÄN VIINAA, ei vaikka mikä olis. Ei ole mitään SYYTÄ juoda, vaikka syitähän löytyy vaikka vittumaisesta työpäivästä. Ihmiselle joka juo niin mikä tahansa syy kelpaa vaikka itsesääli jos ei muuta!
Sulle haluun sanoa että jos mahdollista niin lopeta se "vähäinenki" ottaminen koska lopulta retkahdat taas. Hyvä että olet myöntänyt ongelman koska muuten sitä ei olisi.
OTA ELÄMÄ OMIIN KÄSIIN - Thoomas
täti kirjoitti:
Jätä tupakka ensin! Mie oon ollu 3 kk polttamatta 30 v:n tupakoinnin jälkeen, eikä enää olut maistu kuten ennen. En tosin alkoholin suurkuluttaja ole koskaan ollutkaan, mutta samaa mieltä näiden ilmiöiden yhteenkuuluvuudesta.
Helpompaa on kuulemma päästä ensin viinasta eroon,sitten vasta tupakasta.Koska mitä muutakaa sulla on enää kun tupakka kun sä olet lopettanut(alkuun todennäköisemmin vain vähentänyt) alcomaholin käyttöä
- naisnen
saippuakuplakauppias kirjoitti:
Tuo ääni huutaa omassa päässäni varmasti läpi elämäni. Enään sillä ei ole niin paljooa voimaa/otetta minuun. Se heikkenee ajan myötä, eikä ole mitään poppakonsteja saada sitä hiljenemään.
Ainoa tapa itselläni olla raittiina on sanoa itselleen EI ENÄÄN VIINAA, ei vaikka mikä olis. Ei ole mitään SYYTÄ juoda, vaikka syitähän löytyy vaikka vittumaisesta työpäivästä. Ihmiselle joka juo niin mikä tahansa syy kelpaa vaikka itsesääli jos ei muuta!
Sulle haluun sanoa että jos mahdollista niin lopeta se "vähäinenki" ottaminen koska lopulta retkahdat taas. Hyvä että olet myöntänyt ongelman koska muuten sitä ei olisi.
OTA ELÄMÄ OMIIN KÄSIINKokonaan olen pyrkimässä eroon viinasta, ja jo ihan tosissani koska ymmärsin kuinka syvällä suossa rämmin.
Sitä vain ihmettelen jos tuon pirun annan jäädä olalle ja pahalla sisulla jota kyllä löytyy olen ilman viinaa, eikö tuo piru vain kerää voimiaan ja odota sitä kohtaa kun noita syitä kertyy joko paljon pikkusyitä, tai joku kohta jossa kompastun todella.
Jos en saa tutkittua tuota pirua sehän istuu aina olallani ja uhkaa elämääni.
Jos se vaimenee joskus poistuuko se kuitenkaan koskaan?
selätin jatkuvan painonkanssa kamppailun viedessäni syömisestä kaiken kielletyn ja keskityin elämään. Siksi kuvittelen että ymmärtämällä ne voimat jotka pirulla on voisin voittaa juomishimon ja sitä kautta olla hyvillä mielin, ei hampaat irvessä ilman viinaa.
Otan elämäni omiin käsiini, tähän asti olenkin antanut sen liiaksi jokaisen ohikulkijan kannettavaksi, milloin milläkin tekosyyllä. - saippuakuplakauppias
naisnen kirjoitti:
Kokonaan olen pyrkimässä eroon viinasta, ja jo ihan tosissani koska ymmärsin kuinka syvällä suossa rämmin.
Sitä vain ihmettelen jos tuon pirun annan jäädä olalle ja pahalla sisulla jota kyllä löytyy olen ilman viinaa, eikö tuo piru vain kerää voimiaan ja odota sitä kohtaa kun noita syitä kertyy joko paljon pikkusyitä, tai joku kohta jossa kompastun todella.
Jos en saa tutkittua tuota pirua sehän istuu aina olallani ja uhkaa elämääni.
Jos se vaimenee joskus poistuuko se kuitenkaan koskaan?
selätin jatkuvan painonkanssa kamppailun viedessäni syömisestä kaiken kielletyn ja keskityin elämään. Siksi kuvittelen että ymmärtämällä ne voimat jotka pirulla on voisin voittaa juomishimon ja sitä kautta olla hyvillä mielin, ei hampaat irvessä ilman viinaa.
Otan elämäni omiin käsiini, tähän asti olenkin antanut sen liiaksi jokaisen ohikulkijan kannettavaksi, milloin milläkin tekosyyllä.Piru olkapäällä olet sinä itse joka opittujen tapojen mukaisesti oikoo vetää sitä viinaa jokaisessa kissanristiäisissä tai heti kun rupee elämä vähänkin hangottelemaan vastaan. Onneksi on toisella olalla se valkoinen enkeli joka sanoo että, lopeta juominen ja yrittää puolustella hyviä arvoja.
Omalla kohdallani nämä kaksi kävivät pitkiä keskusteluja keskenään. Toistaiseksi päätös olla juomatta on ollut vahvempi.
Älä tee viinanhimosta kiellettyä tunnetta, se on normaalia, vaan anna sen olla olkapäällä ja naureskele sen kutsulle. Sellasta ei pirukaan kestä.
Elämään kuuluu ongelmat ja vastoinkäymiset mutta alkoholistille ei suurempaa ongelmaa ole kuin juominen. Älä anna elämän masentaa tai jos masentaakin, niin viina vähintäänkin tuplaa sen.
Tässä taistelussa täytyy oppia sanomaan EI. - naisnen
saippuakuplakauppias kirjoitti:
Piru olkapäällä olet sinä itse joka opittujen tapojen mukaisesti oikoo vetää sitä viinaa jokaisessa kissanristiäisissä tai heti kun rupee elämä vähänkin hangottelemaan vastaan. Onneksi on toisella olalla se valkoinen enkeli joka sanoo että, lopeta juominen ja yrittää puolustella hyviä arvoja.
Omalla kohdallani nämä kaksi kävivät pitkiä keskusteluja keskenään. Toistaiseksi päätös olla juomatta on ollut vahvempi.
Älä tee viinanhimosta kiellettyä tunnetta, se on normaalia, vaan anna sen olla olkapäällä ja naureskele sen kutsulle. Sellasta ei pirukaan kestä.
Elämään kuuluu ongelmat ja vastoinkäymiset mutta alkoholistille ei suurempaa ongelmaa ole kuin juominen. Älä anna elämän masentaa tai jos masentaakin, niin viina vähintäänkin tuplaa sen.
Tässä taistelussa täytyy oppia sanomaan EI.nyt pidän vain ja ainoastaan huolen siitä etten juo, en tee siitä suurempaa syntiä kuin se on mutten juo.
Menneisyyden penkominen ja muiden huolien oikominen tulee vasta kun olen ollut juomatta tovin ja tiedän voivani nauraa pirulle sillä hetkelläkin kun käy kipeetä.
Annan pirun istua olkapäällä ja muistan sen enkelin toisella olkapäällä. Nauraa en pirulle vielä uskalla, pelottaa ni pirskutisti. Mutten anna sille enää pikkusormea.
Tuo selitysten löytäminen on kyllä kehittynyt ominaisuus, milloin kaikki muut juo, milloin on sitä tai tätä tai tuota ja oikeastaan ei ole mitään muuta kuin halu palata vanhaan unohdukseen ja välinpitämättömyyteen, jolloin muka ongelmaa ei ollut.
hirvittää jo nuo lehtiotsikot kuinka joka puolella hehkutetaan ihme typerä virne jossain taustalla että nyt suomalainen juo oliko se 13 litraa puhdasta alkoholia vuodessa kun vielä kymmennen vuotta sitten määrä oli 9 litraa. säikähdin todenteolla.
Heräsin huomaamaan että täällä paapotaan juoppoja, jopa vähätellään kun viimein uskaltaa sanoa että viina on ongelma. Varsinkin kun olen nainen enkä edes ojanpohjalla, itse näin tuon niin etten vielä ole ojanpohjalla, kaikenlaista pientä alkoi jo väreillä ilmassa, ja jollen olisi havahtunut matka alas olisi ollut tosi vauhdikas.
Mutta nyt siis olen vain juomatta, tämän päivän tänään huominen huolehtikoon itsestään. - saippuakuplakauppias
naisnen kirjoitti:
nyt pidän vain ja ainoastaan huolen siitä etten juo, en tee siitä suurempaa syntiä kuin se on mutten juo.
Menneisyyden penkominen ja muiden huolien oikominen tulee vasta kun olen ollut juomatta tovin ja tiedän voivani nauraa pirulle sillä hetkelläkin kun käy kipeetä.
Annan pirun istua olkapäällä ja muistan sen enkelin toisella olkapäällä. Nauraa en pirulle vielä uskalla, pelottaa ni pirskutisti. Mutten anna sille enää pikkusormea.
Tuo selitysten löytäminen on kyllä kehittynyt ominaisuus, milloin kaikki muut juo, milloin on sitä tai tätä tai tuota ja oikeastaan ei ole mitään muuta kuin halu palata vanhaan unohdukseen ja välinpitämättömyyteen, jolloin muka ongelmaa ei ollut.
hirvittää jo nuo lehtiotsikot kuinka joka puolella hehkutetaan ihme typerä virne jossain taustalla että nyt suomalainen juo oliko se 13 litraa puhdasta alkoholia vuodessa kun vielä kymmennen vuotta sitten määrä oli 9 litraa. säikähdin todenteolla.
Heräsin huomaamaan että täällä paapotaan juoppoja, jopa vähätellään kun viimein uskaltaa sanoa että viina on ongelma. Varsinkin kun olen nainen enkä edes ojanpohjalla, itse näin tuon niin etten vielä ole ojanpohjalla, kaikenlaista pientä alkoi jo väreillä ilmassa, ja jollen olisi havahtunut matka alas olisi ollut tosi vauhdikas.
Mutta nyt siis olen vain juomatta, tämän päivän tänään huominen huolehtikoon itsestään.Jokainen löytää oman tiensä parannukseen jos haluaa. Tärkeintä on tehdä päätös ja pysyä siinä eikä millään verukkeella saa antaa sen pirun houkutella edes sille legendaariselle YHDELLE. Se on juuri sitä millä oma pää yrittää (ainaki mulla) houkutella. YHDELLE. Siitä voi lähteä vielä pahempi kierre kuin mitä olet ikinä arvannut pelätä.
Tiedän että juomalla vaikkakin yhden illan oikeen antaumuksella ja totaaliseen tilttiin niin siitä ei tule muuta kuin huono omatunto, ahdistus ja putki päälle. Todellisuudessa mukavaa olisi ehkä pari ensimmäistä mutta loput olisi pakko juomista siihen pimeyteen missä mikään ei tunnu miltään.
Pää on täynnä valheita oluen "autuaaksi" tekevästä vaikutuksesta. Se (liikakäyttö) ei tee kellekkään hyvää. Juominen johtaa tai on itsetuhoa, eli hidasta itsemurhaa.
Hämmästyttävintä juomisen lopettamisen jälkeen oli huomata kuinka alkoholi oli soluttautunut kaikkeen tekemiseen. Oli sitten kyseessä mikä tahansa juhla niin aina siihen kuului viina. Kaikki viikonloput tuli rakentaa ottamisen ympärille. Aina oli hermostunut ja odotteli viikonloppua että pääsee kunnolla ottaa.
Todella toivon että saat näistä kirjotuksista edes yhden toivonkipinän lisää.
Elämä "sillan alla" kännissä ei varmasti ole helpompaa kuin ottaa vastaan elämän murheet selvinpäin! - naisnen
saippuakuplakauppias kirjoitti:
Jokainen löytää oman tiensä parannukseen jos haluaa. Tärkeintä on tehdä päätös ja pysyä siinä eikä millään verukkeella saa antaa sen pirun houkutella edes sille legendaariselle YHDELLE. Se on juuri sitä millä oma pää yrittää (ainaki mulla) houkutella. YHDELLE. Siitä voi lähteä vielä pahempi kierre kuin mitä olet ikinä arvannut pelätä.
Tiedän että juomalla vaikkakin yhden illan oikeen antaumuksella ja totaaliseen tilttiin niin siitä ei tule muuta kuin huono omatunto, ahdistus ja putki päälle. Todellisuudessa mukavaa olisi ehkä pari ensimmäistä mutta loput olisi pakko juomista siihen pimeyteen missä mikään ei tunnu miltään.
Pää on täynnä valheita oluen "autuaaksi" tekevästä vaikutuksesta. Se (liikakäyttö) ei tee kellekkään hyvää. Juominen johtaa tai on itsetuhoa, eli hidasta itsemurhaa.
Hämmästyttävintä juomisen lopettamisen jälkeen oli huomata kuinka alkoholi oli soluttautunut kaikkeen tekemiseen. Oli sitten kyseessä mikä tahansa juhla niin aina siihen kuului viina. Kaikki viikonloput tuli rakentaa ottamisen ympärille. Aina oli hermostunut ja odotteli viikonloppua että pääsee kunnolla ottaa.
Todella toivon että saat näistä kirjotuksista edes yhden toivonkipinän lisää.
Elämä "sillan alla" kännissä ei varmasti ole helpompaa kuin ottaa vastaan elämän murheet selvinpäin!Miltä elämä nyt näyttää? Puolitoista vuotta myöhemmin?
Itse huomaan jo nyt parinviikkoa lopettamisen jälkeen kuinka lähes kaikki vastaantulijat ruokkivat tuota aivojen tyrkyttämää totuutta, kyllä yhden voi ja vähän... Eikö kukaan ymmärrä että kaikki eivät voi. En kertakaikkiaan jaksa enää tuota alituista piirileikkiä, jaksanko pitää rajani vai sorrunko, tuossa parin ensimmäisen jälkeen kun tulee joskus uhmassa juotua pää sekaisin ja vielä niin että viimeisillä kerroilla jo tiesin kuinka typerä olen, mutta mitään en voinut kun viina tuli ja vei.
Tuon totuuden nähtyäni ymmärsin että minä en voi sitä yhtä, en sitä ensimmäistä enää ottaa.
oikein pelottaa astua ihmisten keskelle, koko ystäväpiiri on noita joka kissanristiäsiä juhlivia kansalaisia. Joille jo puusylillisen kantaminen sisään on riittävä raadanta josta voi oluella itseään kiittää.
Viinanhinnan pudottua noin tuntuu kansalaisvelvollisuudelta juoda, kun se nyt on niin halpaakin. Ei mene enää keskituloisen varat juomiseen vaikka joisi reilumminkin.
Tuo lopun sillanalus vertaus on aina kiva, usein sitä valinta kohdissa valitsee sen heti tässä nyt helpoimman, ja kärsii pitkällä juoksulla paljon. Rohkeampaa on valita vaikea nyt kerätä se kiitos vasta kotvasen päästä.
Näistä kirjoituksista on hyötyä, iloa ja tavallaan nämä kannustavatkin. Ainakin nyt alussa sitä lueskelee lähes kaikkea tietoa aiheesta ja nämä henkilökohtaiset esimerkit valaisevat tilannetta kivasti molemmilta kanteilta. - saippuakuplakauppias
naisnen kirjoitti:
Miltä elämä nyt näyttää? Puolitoista vuotta myöhemmin?
Itse huomaan jo nyt parinviikkoa lopettamisen jälkeen kuinka lähes kaikki vastaantulijat ruokkivat tuota aivojen tyrkyttämää totuutta, kyllä yhden voi ja vähän... Eikö kukaan ymmärrä että kaikki eivät voi. En kertakaikkiaan jaksa enää tuota alituista piirileikkiä, jaksanko pitää rajani vai sorrunko, tuossa parin ensimmäisen jälkeen kun tulee joskus uhmassa juotua pää sekaisin ja vielä niin että viimeisillä kerroilla jo tiesin kuinka typerä olen, mutta mitään en voinut kun viina tuli ja vei.
Tuon totuuden nähtyäni ymmärsin että minä en voi sitä yhtä, en sitä ensimmäistä enää ottaa.
oikein pelottaa astua ihmisten keskelle, koko ystäväpiiri on noita joka kissanristiäsiä juhlivia kansalaisia. Joille jo puusylillisen kantaminen sisään on riittävä raadanta josta voi oluella itseään kiittää.
Viinanhinnan pudottua noin tuntuu kansalaisvelvollisuudelta juoda, kun se nyt on niin halpaakin. Ei mene enää keskituloisen varat juomiseen vaikka joisi reilumminkin.
Tuo lopun sillanalus vertaus on aina kiva, usein sitä valinta kohdissa valitsee sen heti tässä nyt helpoimman, ja kärsii pitkällä juoksulla paljon. Rohkeampaa on valita vaikea nyt kerätä se kiitos vasta kotvasen päästä.
Näistä kirjoituksista on hyötyä, iloa ja tavallaan nämä kannustavatkin. Ainakin nyt alussa sitä lueskelee lähes kaikkea tietoa aiheesta ja nämä henkilökohtaiset esimerkit valaisevat tilannetta kivasti molemmilta kanteilta.Joo puolitoista vuotta nyt selvinpäin ja elämä on aika tasaista. Ei kaikki ongelmat ole kadonneet eikä elo ole autuasta mutta saan pitää lapsen, rahat, työpaikan ja ennenkaikkea mielenterveyden.
Jollakin se viinan tyhjentämä aukko on paikattava ja mulla se näköjään on netti, leffat ja pelit.
"Kaverit" on jääny aika vähiin koska ei kiinnosta kattella sitä saatanan örveltämistä mutta en ole jäänyt kaipaamaankaan vanhoja tuttuja.
Laitahan väliraportteja hyvä Naisnen miten pärjäät.
Juomattomuuteen ei kukaan ole kuollut. Kyllä sä pärjäät. Hyvin olet tajunnut perusasiat. - naisnen
saippuakuplakauppias kirjoitti:
Joo puolitoista vuotta nyt selvinpäin ja elämä on aika tasaista. Ei kaikki ongelmat ole kadonneet eikä elo ole autuasta mutta saan pitää lapsen, rahat, työpaikan ja ennenkaikkea mielenterveyden.
Jollakin se viinan tyhjentämä aukko on paikattava ja mulla se näköjään on netti, leffat ja pelit.
"Kaverit" on jääny aika vähiin koska ei kiinnosta kattella sitä saatanan örveltämistä mutta en ole jäänyt kaipaamaankaan vanhoja tuttuja.
Laitahan väliraportteja hyvä Naisnen miten pärjäät.
Juomattomuuteen ei kukaan ole kuollut. Kyllä sä pärjäät. Hyvin olet tajunnut perusasiat.Pitkä aika tuo puolitoista vuotta, itse kun päiviä vasta lasken.
Tuota mietin usein kuinka omakin tuttavapiirini, kaikki juhlat ja viikonvaihteet olivat viinan kyllästämiä. Mitä noitten tilalle?
Ei muuten huvita entisten ystävien seura, sikäli olen tylsimys, monenmoista voin, mutten katsoa tuota örveltämistä selvinpäin.
Juomattomuuteen ei kuole, eikä edes häpeään kun viimein osaa lopettaa. Tavallaan ne entiset häpeäpisteet voi nyt julkisesti paljastaa, jolloin niistä katoaa se kamala häpeä, ja toisaalta kyllä sillä aina jonkun hiljentää tarjoamasta viinaa kun pari kauhukuvaa entisestä arjestaan paljastaa.
Netissä tulee palloiltua paljon, varsinkin viikonloppuöisin, mutta kyllä tämä on tervettä entiseen verrattuna, vai pitääköhän tämänkin kanssa pitää varansa :)
Elämäni ei sen autuaammaksi muuttunut kun päätökseni tein, mutta ongelmia on helpompi käsitellä ilman tuota ikuista sumua.
- HraHuu
Aikoinaan tuli oltua aika päihdehakuinen ja dokailtua usein. Jossain vaiheessa tajusin olevani, olevani tulossa alkoholistiksi. En nyt älyttömyyksiä vedellyt, sellasta tissuttelua ja joskus kovemmin. Sen verran kuitenkin että käsitin alkoholin käytön ongelmaiseksi, liikaa tuli hölmöiltyä. Ja se mitä tein on oma ratkaisuni, enkä sitä kaikille suosittele. Vaihdoin päihteeni marijuanaan. Tiedän että täysi päihteettömyys olisi parasta, minun tapauksessani kuitenkin pois suljettu vaihtoehto. Kyllä päihtyminen elämään kuuluu, mutta elämän pitää olla se joka hallitsee, ei päihteen. Aiheesta löytyy netistä tietoa, mikäli haluat etsiä. Omalla kohdallani se toimi, joillakin toimii taas usko ja joillakin ihan lenkille lähteminen. Meitä on moneen lähtöön.
- jusa62
pääsemään irti viinasta koti konstein, jos on todella pahasti alkoholisoitunut. Itselläni on aika hurja päihdetausta ja nyt on raittiutta takana kahdeksan ja rapiat.
Kaikein tärkein asia on tunnustaa kuitenkin oma voimattomuutensa kuningas alkoholin edessä.
Jotkut ovat ovat saaneet apua AA:sta, toiset uskosta ja monet myös virallisista instasseista kuten a-klinikka. Mikään ei sulje toisiaan pois. Kannattaa käyttää tukiverkkoja hyväksi, jotta saisi raittiudesta kiinni.
Monesti kun viina jää pois elämästä alkavat ongelmat tulla tilalle. Monta vuotta mennyt miten mennyt ja nyt pitäisi alkaa toipua alkoholin tuomista haitoista. Pitäisi aina muistaa tärkein asia kun alkaa pipo piukkaa. Tänään en ota!
Nyt vasta tajuan kuinka kauan toipuminen voi viedä. Minulta meni 3-4 vuotta ennenkuin aloin psyykkisesti olla "normaali". Pitkäjänteisyys oli aivan olematon. Kaiken olisi pitänyt tapahtua heti.
Tietysti toipuminen on yksilöllistä, mutta yleensä me alkkarit ollaan aika samaan muottiin veistettyjä tietyillä alueilla.
Ei muuta ku tsemppiä kaikille, jotka pyristelevät raittiuden alkumetreillä. Samalla viivalla ollaan kaikki. Yksi huikka ja raittiit päivät, viikot, kuukaudet tai vuodet ovat menneen kesän muistoja ja sama vanha paska edessä.- naisnen
Oma kriiseilyni alkoi jostain ja huomasin sitä myötä myös alkoholin hallitsevan liikaa elämääni.
Toivoin nyt toistavuotta tempoiltuani itsessäni että "normaalius" Jo odottaisi nurkan takana. Ei siis odota ihan vielä. 3-4 vuotta huh huh no toisaalta luulen että kun aloitin noista muista ongelmista ja alkoholi ei vielä ehtinyt sekoittaa koko elämää korjaamiseen ei ehkä mene ihan noin kauaa.
Viinaa en vaihda muihin päihteisiin sen tiedän. Tavallaan pysähdys tuli kun ymmärsin ettei viina enää sekoita päätä, sotkee vain puheen ja jalat. Olisin tarvinnut jotain vahvempaa ja ymmärsin astua askeleen taakse.
Toisaalta pelko on kamala kaveri, jos nyt humpsahdan en ehkä enää uskalla katsoa itseäni. saati myöntää itselleni ongelmaani. - onkin
naisnen kirjoitti:
Oma kriiseilyni alkoi jostain ja huomasin sitä myötä myös alkoholin hallitsevan liikaa elämääni.
Toivoin nyt toistavuotta tempoiltuani itsessäni että "normaalius" Jo odottaisi nurkan takana. Ei siis odota ihan vielä. 3-4 vuotta huh huh no toisaalta luulen että kun aloitin noista muista ongelmista ja alkoholi ei vielä ehtinyt sekoittaa koko elämää korjaamiseen ei ehkä mene ihan noin kauaa.
Viinaa en vaihda muihin päihteisiin sen tiedän. Tavallaan pysähdys tuli kun ymmärsin ettei viina enää sekoita päätä, sotkee vain puheen ja jalat. Olisin tarvinnut jotain vahvempaa ja ymmärsin astua askeleen taakse.
Toisaalta pelko on kamala kaveri, jos nyt humpsahdan en ehkä enää uskalla katsoa itseäni. saati myöntää itselleni ongelmaani.alkoholi onkin yksi vahvimmin koukuttavia huumeita. harva uskoo tai tietaa etta kannabis taas ei sisalla kemikaalia joka tekee riippuvaiseksi, menee vain nuppi himan vinoon riippuen laadusta ja maarasta, hasa on kivempaa kuin viina eika kankkusta tule eika koukkuun jaa.
- oikea suunta
Jos olet alkoholisti, hyvä kun myönnät sen. Tuskin pystyt juomaan "normaalisti". Vain totaalinen lopettaminen on apu siihen.
Kerran alkoholisti on aina alkoholisti, vaikka ottaisit vain pullon olutta viikossa. Viinapeikko vie helposti koko käden.
Lopeta ensin kokonaan. Ehkä, siis ehkä, myöhemmin voit siirtyä juomaan "normaalisti". Siitä normaalijuomisesta vain helposti retkahtaa juomaan aina enemmän ja enemmän.
Tie ei ole helppo .... mutta varmasti kannattaa. - raitis alkoholisti
Et mitenkään ainakaan omilla voimillasi''vallan takaisin omiin käsiini'' jos olet alkoholisti et saa tuota valtaa koskaan omiin käsiisi..usko pois!toipumiseen sinulla voi olla mahdollisuus mutta siihenkin tarvitaan voimakas oma halu..hae apua jos raitis elämä kiinnostaa T: [email protected]
- erossa
Päätät olla juomatta. Laita aikarajoja kuten kk jolloin ei mitään vaikka miten teisi, sitten 2 kuukautta jne.
Tahdon voimalla ja sisulla siitä pääsee. Kun on päässyt vieroituksesta (=himo) eroon loppu onkin jo selkeämpää ja juomisen aloittaminen on vain oma moka ja tahto kysymys.
Jos juominen aiheutaa hermostuneisuutta voisi jokin tilapäinen lääkitys olla hyväksi, mene psykiatrin juttusille ja kerro ongelmasi.
tsemppiä... - Bar
Sun pitaa loytaa itsellesi motivaation paasta irti viinasta ja sun pitaa itse haluta paasta siita irti.
Itse tein silleeen, kuten tupakankin kanssa, ostin vahemman kaupasta, kun se loppuu niin se loppuu, tai sitten kirkkaita jatkaa lantringilla. Seuraavana paivana taas kauppaan, ja edelleen ostaa saman enintaan kuin eilen.
Vahitellen juominen ja tupakki vaheni, siirryin pieniin tupakka askeihin, viinista olueen. Nyt poltan vain maun takia 0-2 tupakkaa paivassa koska pidan sen mausta, viinaa en ota joka paiva vaan korkeintaan kolme annosta jos oikein mieli tekee.
Vaatii ehka lujaa mielta mutaa mulla se toimi. Motivaationa toimi peili - alko olla ulkonako niin karsee etta asialle oli tehtava jotain. Siis omasta mielesta, muiden mielipiteille en juuri laita painoa.- Viinan orja
KIITOS!!!!
Teidän viestinne on auttanut minua suunnattomasti. Taisteluni on tosin alkuvaiheessa, mutta uskon, että pystyn raitistumaan. Nyt on menossa pitkä viikonloppu, eikä viina ole tullut mieleen ollenkaan. Liikunta on korvaamassa alkoholin tuomaa mielihyhyvää, muutaman kilometrin lenkki tuo paremmat fiilikset kuin känni. Kertokaa kokemuksianne, yhteistyö ratkaisee ongelmamme. - viuviu
Viinan orja kirjoitti:
KIITOS!!!!
Teidän viestinne on auttanut minua suunnattomasti. Taisteluni on tosin alkuvaiheessa, mutta uskon, että pystyn raitistumaan. Nyt on menossa pitkä viikonloppu, eikä viina ole tullut mieleen ollenkaan. Liikunta on korvaamassa alkoholin tuomaa mielihyhyvää, muutaman kilometrin lenkki tuo paremmat fiilikset kuin känni. Kertokaa kokemuksianne, yhteistyö ratkaisee ongelmamme.raittiina,alkaa tulla rutiiniksi.liikunta auttaa monella tapaa ja mulla tärkein apu on aa.
voimia ja oikeita päätöksiä.)=
- hollitupa
Viina sai vaan jotenkin otteen musta ja nyt olen vaikeuksissa.En hallitse enään itseäni ja ryyppään lähes päivittäin.Haluaisin kuitenkin lopettaa.En vaan ole saanut itseäni kuriin.2005-2006 olin vuoden juomatta ja laihduin 17kg.Olo oli mahtava ja tunsin itseni varmaksi ja osasin käyttäytyä eri tilanteissa fiksusti.En vaan osaa sanoo,miksi piti taas ruveta kiskomaanviinaa.Nyt olen kyllästynyt ryyppäämiseen ja haluisin lopettaa ennen,kuin käy köpelösti.Olen 47vuotias ja tuntuu että on viimeiset hetket käsillä jollen saa katkaistua....
- tänään en ota
Jospa et ottaisi huikkaa TÄNÄÄN, niin et tulisi humalaan.
- Pullon ex-vanki
Tuhoon tuomittuja on yleensä sellaiset raittiuslupaukset kuten, "en ota kuukauteen".
Minä aloitin lupaamalla etten ota tuntiin. Siirsin lupaustani aina tunti tunnilta eteenpäin kunnes päivä oli ohi ja menin nukkumaan.
Tätä tein muutamia päiviä, kunnes uskalsin päättää etten ota tänään.
Sen päätöksen tein joka päivä ehkä vuoden ajan. Pikku hiljaa menetin muistini alkoholin suhteen, eikä se käynyt enää mielessä kuin erittäin harvoin. Silloinkin päätin vain etten ota tänään.
Näin olen lähtenyt liikkeelle ja päiviä on mennyt, paljon.
Nykyään pystyn elämään normaalia elämää, kunhan muistan etten voi enää ikinä ottaa sitä yhtäkään paukkua.
Ensin teki kipeää ajatella että enkö nyt tosiaan voi enää ikinä juoda, mutta enää ajatus ei tunnu miltään. Helpottavalta ainoastaan, ei tarvitse juoda.
Tilalle tullut liikunnan myötä hyvä kunto ja kohentunut ulkonäkö, ei morkkiksia jne.
Silti täytyy muistaa että elämä on paskaa välillä vaikkei joisi pisaraakaan ikinä.
Onneksi ne huonot fiilikset menevät ohi suhteellisen nopeasti ja kaikillahan meillä on pahoja päiviä. - Tissuttelijan vaimo
Kertoisiko joku kokemuksiaan alkoholistin tai liikakäyttäjän puolison näkökulmasta. Kuinka olla tukena, kun puoliso on lähtenyt hakemaan apua ja myöntää itselleen, että viina on tärkeä aine jota on pakko saada. Halu olla raittina on vilpitön.
- Al-anonlainen
Tervetuloa Al-anon ryhmään! Tarvitset myös itsellesi apua toipua kaikesta, siitä mitä alkoholismi on aiheuttanut läheisesi kautta sinulle.
Voi katsoa meidän sivujamme täältä netistäkin ja tutustua ja tehdä vaikka sivuilamme oleva testi, onko Al-anon sinua varten.
Minua ei kukaan muu enään ymmärtänyt niin kuin Al-anonlaiset, tule mukaan niin saat varmasti apua ja tukea myös omaan toipumiseesi läheisriippuvuus-sairaudesta ja voitte miehenne kanssa molemmat toipua ja tulet ymmärtämään sairautta kokonaisvaltaisemmin.
- Juoponeukko.........
Minä olen alkoholistin puoliso. En tiedä onko neuvoistani apua, mutta toivotaan.
Ensinnäkin, lopetin viinasta jankuttamisen ja anelun.
Kerroin faktat, eli etten jaksa elää tälläistä elämää enää ja jos muutosta ei tule, lähden.
Ensimmäinen muutos on tietysti hoitoon hakeutuminen. Siinäkin on se riski että puoliso tekee sen vain siksi että ero uhkaa. Mutta onhan sekin parempi kuin ei mitään.
Toiseksi, yritän olla mahdollistamatta puolisoni juomista. Jos retkahtaa ja rahat menee, en auta asioiden korjaamisessa. Jos joudun esim. maksamaan kaikki laskut mieheni juomisen takia, otan rahat hänen tililtään heti kun seuraavan kerran saa sitä.
Menen hänen kanssaan yhdessä keskusteluterapiaan ja tuen myös pidempää hoitojaksoa laitoksessa, vaikka se rahallisesti ja muutenkin vaatii erikoisjärjestelyjä. Parempi siihen sijoittaa kuin viinaan.
En uhkaile jatkuvasti jättämisellä, kerroin silloin alkuun mitä mieltä olen ja kirjoitin sen paperille,mieheni voi siitä lukea mitä on sovittu.
Kuulostaa ehkä kovalta mutta tämä on minulle ainoa tapa selviytyä.
Käyn myös yksin terapiassa.
Olen arkielämässä ihan normaali, olen hieman lisännyt sisältöä omaan elämääni harrastusten kautta.
En ajattele kokoajan mieheni ongelmaa.
Sitten kun aika on kypsä, katson tilanteen. Onko asiat muuttuneet, pystymmekö jatkamaan yhdessä vai päästänkö irti.
Mahdollisuudet on joko raitistuminen tai sitten se ei onnistu. Annan aikaa senverran kun rahkeeni riittävät, toisen on opittava seisomaan omilla jaloillaan. Jos se ei onnistu, en jatka enää tätä liittoa.
Aika näyttää, mutta hyviä ratkaisuja tuen kaikin voimin, ei mitään kummallista, sanallisia kannustuksia, hellyyttä ym.
Ratkeamistilanteet ovat kaikkein vaikeimpia minulle. Silloin sanon vaan että itseppä tiedät mitä teet. Yritän keskittyä itseeni, tiedän että palopuheet ei siinä vaiheessa auta.
Näin meillä....saa nähdä. - 424242
vaikeaa paskaa
- kapakat kiinni
Kotiin ei saa ostaa alkoholijuomia.
- join 22 vuotta
Itsekin painin vastaavan ongelman kanssa. Tosin
asioita miettimällä, siis liittyen viinan käyttöön ja sen seurauksiin
voi päästä hyvään tulokseen.
Rehellisesti itselleen myöntäen että perseelleen on mennyt
viinan kanssa länträily.
Minulla om menossa toinen kuukausi aivan raittiina.
Toki aika-ajoin yrittää viinapiru koukata mukaansa, mutta
toiminta on syrjäyttänyt sen. Jälkeenpäin on tullut hienoja
fiiliksiä, ettei tarvinnut juoda, ja samalla viinapiru kärsi tappion.
Näin minä - vielailija11
Minunkin mieheni oli alkoholisti, sorruin mukaan koska näin tuntui paremmalta kestää. Lopetin välillä jo lasteni takia ettei tää ole oikein ja hyvin meni. Erosimme mieheni kanssa kun kaikki rahat meni viinaan. Nyt on aikaa kulunut, olen eläkkeellä ja vieraassa kaupungissa, ei aika päivisin yksin kulunut, niin tuli ystävä olut ystäväksi. Ei tunnu kivalta mutta on vain otettava, en ole humalan hakuinen ja otan vain olutta, sekin tuntuu väärältä, mutta auttaa päivästä selviämään, olen 63 vuotias. Olen lukenut että monet eläkeläiset turvautuu tissutteleen niinkuin minä. Olempahan aika liemessä, mitenköhän lopettaisin, yritän ja yritän mutta ei onnistu.
- tällaisia keinoja on
Mene katsomaan millaisia naisia ja miehiä on kaupunkisi A-klinikalla ja AA-ryhmissä.
- tällaisia keinoja on
tällaisia keinoja on kirjoitti:
Mene katsomaan millaisia naisia ja miehiä on kaupunkisi A-klinikalla ja AA-ryhmissä.
Saat vielä AA:sta ystäviäkin
- Loppuelämän loukku.
Näin se alkoholi kaappaa koko kehon eikä päästä sitä enää... koskaan. valitettavasti. :( vain alle 1pros pääsee eroon jos on jo montussa. Kerran kun astuu ylös ei pääse.
Suomi saa näyttämään ja valehtelemaan että "kohtuu käyttö on sallittu" totuus on ettei alkoholia voi kohtuulla käyttää koskaan sillä se kohtuu muuttuu aina meni sitten vuosi tai 10 niin alkoholismiksi. Huonoin ja pahin päihde (huume) alkoholi mitä on koskaan keksitty. Näin se on.
Onneksi itse en ole koskaan kuin kokeillut ja sitten en enää koskenut 12v ja onnksi.. mutta käy sääliksi muita suomen alkoholin vankeja eli elämään vangittuna.
Otan osaa ja voimia elinikäiseen kamppailuun! :/ - bar mitsva
Loppuelämän loukku. kirjoitti:
Näin se alkoholi kaappaa koko kehon eikä päästä sitä enää... koskaan. valitettavasti. :( vain alle 1pros pääsee eroon jos on jo montussa. Kerran kun astuu ylös ei pääse.
Suomi saa näyttämään ja valehtelemaan että "kohtuu käyttö on sallittu" totuus on ettei alkoholia voi kohtuulla käyttää koskaan sillä se kohtuu muuttuu aina meni sitten vuosi tai 10 niin alkoholismiksi. Huonoin ja pahin päihde (huume) alkoholi mitä on koskaan keksitty. Näin se on.
Onneksi itse en ole koskaan kuin kokeillut ja sitten en enää koskenut 12v ja onnksi.. mutta käy sääliksi muita suomen alkoholin vankeja eli elämään vangittuna.
Otan osaa ja voimia elinikäiseen kamppailuun! :/Sädekehäsi kiristää liikaa! Istu alas ja juo iso kupillinen yrttiteetä. Mikä sinut muuten toi tälle palstalle?
- jatkuvasti korkkikii
Siihen on ainoana konstina olla juomatta tänään.
- Mitta täysi
Hyvä bar mitsva
Just niin, jos itse en joisi liikaa, niin en tietäisi tämän palstan olemassaoloa. Mikä loppuelämän loukun tarkoitus on? Itse käyn enemmä katosmassa remontteja ja laitteiden ostamisia. - mantra!
Ääniä on monenlaisia. Kuvittele sellainen ääni päähäsi joka sanoo sinulle näin.
Älä ota viinaa. Se on myrkkyä (rotanmyrkkyä), älä juo sitä, siihen kuolee!
Tämmöistä ääntä kun hoet mielessäsi tarpeeksi kauan niin se tehoaa! - muujussi
neljä ja puoli vuotta täysraittiina. nyt alkanut tehdä jälleen mieli. ikinä en pystynyt yhteen putkeen juomaan, mutta lopulta siitä tuli lähes päivittäistä. jo aamulla odotti iltaa ja sumpli päiväntyöt siten, että illalla pystyi juomaan.
aika kovasti janottaa, sanoisko, että 50-50 otanko lähiaikoina. vituttaa etukäteen se morkkis. tavoite on ollut, että olisin 10 vuotta juomatta.
Alkoholi käy siinä mielessä minulle hyvin, että se antaa suurta nautintoa, varsinkin olut. olen muuten hiljainen, mutta kännissä kaikki tuntuu paremmalta.
onko muita kohtalontovereita?
ikää on nyt 37 ja aloitin kaljottelun 16 vuotiaana, muistan ekan kerran, se on ollu kaikista t paras, fiilis oli sanoinkuvaamaton.- maamatti
37 vuotta on hyvä ikä raitistua
- lopetin 10 v sitten
maamatti kirjoitti:
37 vuotta on hyvä ikä raitistua
Muista mitä paskaa se juominen,tissuttelu ja kännääminen on aiheuttanut
Lisäksi aika monelta on muutaman
täysraittiin vuoden jälkeen karannut mopo käsistä täysin..
Sitten putken lopettaminen morkkiksineen, a-klinikan hoitajineen,mansikkamehuineen ja pahimassa tapauksessa sairaan letkuissa venaaminen selviääkö edes hengissä.
Unettomuus vaivaa, juoppohullluus kohtaukset ja rahat juotu,
Ei kiitos enää.
Opin läksyni 10 vuotta sitten.
Käy juttelemassa AA-toverien kanssa.
- vitunpultsarit.
opetelkaa rapajuopot vetään sitä bissee kohtuudella.
- Joskus juomatta
Kuuluisiko vitunpultsarin johonkin mielenterveyspalstalle miluummin kuin tänne?
- vali vali
Samaa mieltä, opetelkaa kohtuus tai olkaa juomatta.
- Haimapiippaa
Selincrolla pääsin takaisin kohtuukäyttäjäksi. Ekat napit vähän teki kumman olon, mutta nyt olen tottunut ja eikä vaikuta muuta kuin ei vaan tee mieli juoda. Oikeastaan en tarvi enää nappejakaan jos joskus seuraksi otan olusen. Reilu vuosi sitten hain reseptin työterveydestä.
- aika.näyttää
Vanhojen viestien nosto, jankutus ym.
Tiedän jo pankkiautomaatti sinusta aika paljon, potkut saanut seonnut kuormurikuski. Tapan sut. - Anonyymi
Kannattaa vilkaista a-koukku.fi
Siinä hommassa yhdistyy vertaistuki, saman henkisenä tiiminä toimiminen ja samaan maaliin pelaten, myös ammattitaitoista terapiaa tarjolla jos haluaa. Ja kokemusasiantuntijat vetäjinä.
Eikä tuolla ole pipot liian tiukalla, lopettamisen lisäksi myös reilusti vähentäminen/kohtuukäytön opettelu ihan ok. Rento tunnelma! - Anonyymi
Itsellä toimi, kun aloin miettiin itselle muuta tekemistä ennakkoon. Illaksi muuta kuin kaljotelua esim jotain käsitöitä. Aamuiksi ja päivälle jotain jota ei voinut krapulassa tehdä esim. urheilua. Näin siis viikonloput ja viikolla keskityin töihin. Tämä josku nuorempana kun huomasin, että nyt on lähtenyt lapasesta. Nyt kun on lapsia ja puoliso, ei niiden takia voi kuin harvoin ottaa ja sen jälkeen tuleekin kaamea krapula, että ei vähään aikaan kiinnosta.
- Anonyymi
Neurolepteillä on saatu hyviä tuloksia avohoidossa, jos eivät auta ainakin suomalaistenkin lomakohteessa Tunisiassa voi saada korkeatasoisen lobotomia hoidon, joka poistaa paitsi alkoholismin myös muut tunne-elämän sairaudet.
- Anonyymi
Ite join melkein 30v. Olin merillä viina oli melkein ilmaista. Nyt ollu 2v ilman, välillä tekee niin mieli että Huh Hu. Otat niskasta kiinni vaan, ja vältä kavereita ketkä juo, ja mee kävelemään kun tulee himo. Ite kävelen 5-10km joka päivä. Oleen 67v
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1384208- 892049
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152021Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi611661Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541472Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1341437VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1021352- 741246
- 981171
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1181080