Betonielementit

En suosittelisi lammitaloa.
On menneentalven hommia jo.

Emme halunneet tietää nyt Lammi-talon tai hartiapankkirakentamisen ihanuudesta, mistä tämän palstan kirjoittaja(t) tuntuu olevan innostunut. Halusimme tietää elementtirakentamisesta. Haluamme saada perustukset ja rungon ikkunoideen ja kattoineen säältä suojaan ja jatkaa siitä sitten itse.

Tiedämme kyllä tuon Lammiharkon ja mestarimme mukaan tuollainen valumuottirakenne tulee tällä hetkellä kaikista kalliimmaksi ainakin meidän talossamme. Emme siis taida olla siihen suuntaan kallistumassa, kiitos vaan. Eniten meitä kiinnostaa massiivikivirakenteet mahdollisella ulkopuolisella lisäeristyksellä, mutta kuitenkin niin, että talossa ei tarvita erillistä höyrynsulkua. Tähän löytyy kyllä harkkoratkaisuja, kuten Jämerän systeemit, mutta tosiaan tuo elementti olisi nyt toinen vaihtoehto. Siihen haluaisimme saada jotain näkemystä.

Anni ja Matti kirjoitti:

Emme halunneet tietää nyt Lammi-talon tai hartiapankkirakentamisen ihanuudesta, mistä tämän palstan kirjoittaja(t) tuntuu olevan innostunut. Halusimme tietää elementtirakentamisesta. Haluamme saada perustukset ja rungon ikkunoideen ja kattoineen säältä suojaan ja jatkaa siitä sitten itse.

Tiedämme kyllä tuon Lammiharkon ja mestarimme mukaan tuollainen valumuottirakenne tulee tällä hetkellä kaikista kalliimmaksi ainakin meidän talossamme. Emme siis taida olla siihen suuntaan kallistumassa, kiitos vaan. Eniten meitä kiinnostaa massiivikivirakenteet mahdollisella ulkopuolisella lisäeristyksellä, mutta kuitenkin niin, että talossa ei tarvita erillistä höyrynsulkua. Tähän löytyy kyllä harkkoratkaisuja, kuten Jämerän systeemit, mutta tosiaan tuo elementti olisi nyt toinen vaihtoehto. Siihen haluaisimme saada jotain näkemystä.

Lue lisää

onnistuu elementeistä. Ei niillä nurkilla ole merkitystä. Tarvitsette rakennesuunnittelija joka osaa piirtää elemnttikuvat. jokaisesta seinän palasta on oma kuvansa jotka n. 3-5m pitkiä. Niihin kuviin viety sähköputket ja muut tekniikkavaraukset. Maanpäällisissä kerroksissa EPS eriste tulee ulkopuolelle ja se rapataan. Ei ole saumoja ja näyttää samalta kuin harkkotalot. Kellari sandwich elementeistä. Seinät erittäin tiiviit ja u arvo 0.11-0.12. Meillä nyt 715m3 lämmitettävää ja kokonaiskulutus tälle vuodelle tuleee 11000kWh. Vesikiertoinenlämmitys. Elementeistä tulee vaikka mitä rakenteita ja eivät todellakaan rajoita...se on paskapuhetta.

Tehtiin kellari 2krs e-suomeen. Elekut toimitti Betonimestarit. 8pv oli kaikki kerrokset, tukimuurit ja terassit betonista paikoillaan.
Itse runko tuli itse hankittuna (kuvat,kilpailutus,pystytys,nosturi,saumabetonit) sama kuin harkkotarjoukset pystytysporukka. Säästöä syntyy siitä että tulee nopeasti viikossa ja lattiavalut saa nopeasti kuivamaan ja seinien sisään ei kaadeta tuhansia litroja vettä vaan elementit on kuivuneet päasiallisesti jo tehtaalla. Nyt kun pankit on tiukkoja ja urakat pitää kakki ilmoittaa niintekisin yhden diilin. Sama kuin puutaloissa niin avaimet käteen diili.

Www.potius.fi tekee n.10kk talon ja säästytte lukemattomilta rautakaupppa yms. Reissuilta. itseltä homma onnistui tehdä itse kun oli hiukan apuja elemttirakentamiseen ja itse inssi niin ymmärsi piirrustuksia. Säästö potiukseen oli n. 20-30ke rungon osalta. Eli ei paljoakaan. Meille elkut maksoi n. 100ke ja kuva/pystystys/nosturi/tarvikkeet 30ke. Vesikatto tarjoukset harkoista oli n. 150-160ke. Eli vesikaton tekoon ja ikkunoihin jäi se 30ke. Sama hinta mitta aikaa meni vain 8pv.

betonielkut-jees kirjoitti:

onnistuu elementeistä. Ei niillä nurkilla ole merkitystä. Tarvitsette rakennesuunnittelija joka osaa piirtää elemnttikuvat. jokaisesta seinän palasta on oma kuvansa jotka n. 3-5m pitkiä. Niihin kuviin viety sähköputket ja muut tekniikkavaraukset. Maanpäällisissä kerroksissa EPS eriste tulee ulkopuolelle ja se rapataan. Ei ole saumoja ja näyttää samalta kuin harkkotalot. Kellari sandwich elementeistä. Seinät erittäin tiiviit ja u arvo 0.11-0.12. Meillä nyt 715m3 lämmitettävää ja kokonaiskulutus tälle vuodelle tuleee 11000kWh. Vesikiertoinenlämmitys. Elementeistä tulee vaikka mitä rakenteita ja eivät todellakaan rajoita...se on paskapuhetta.

Tehtiin kellari 2krs e-suomeen. Elekut toimitti Betonimestarit. 8pv oli kaikki kerrokset, tukimuurit ja terassit betonista paikoillaan.
Itse runko tuli itse hankittuna (kuvat,kilpailutus,pystytys,nosturi,saumabetonit) sama kuin harkkotarjoukset pystytysporukka. Säästöä syntyy siitä että tulee nopeasti viikossa ja lattiavalut saa nopeasti kuivamaan ja seinien sisään ei kaadeta tuhansia litroja vettä vaan elementit on kuivuneet päasiallisesti jo tehtaalla. Nyt kun pankit on tiukkoja ja urakat pitää kakki ilmoittaa niintekisin yhden diilin. Sama kuin puutaloissa niin avaimet käteen diili.

Www.potius.fi tekee n.10kk talon ja säästytte lukemattomilta rautakaupppa yms. Reissuilta. itseltä homma onnistui tehdä itse kun oli hiukan apuja elemttirakentamiseen ja itse inssi niin ymmärsi piirrustuksia. Säästö potiukseen oli n. 20-30ke rungon osalta. Eli ei paljoakaan. Meille elkut maksoi n. 100ke ja kuva/pystystys/nosturi/tarvikkeet 30ke. Vesikatto tarjoukset harkoista oli n. 150-160ke. Eli vesikaton tekoon ja ikkunoihin jäi se 30ke. Sama hinta mitta aikaa meni vain 8pv.

Lue lisää

Millä EPSillä pintaeristys tehdään? Valkoinen pontiton vai harmaa pontillinen? Vähän kuulostaa kalliilta...

mitä epsiä kirjoitti:

Millä EPSillä pintaeristys tehdään? Valkoinen pontiton vai harmaa pontillinen? Vähän kuulostaa kalliilta...

Kiitos betonielkut-jees nimimerkille asiallisesta kommentista. Usko älyllisen elämän löytymiseen oli jo mennä. U-arvot ja hinnat ovat realstisia ja samaa luokkaa kuin minun projekteissani.

EPS on minun mielestäni edullista. Jos suomalainen tarjous ei miellytä, voi aina tilata Virosta. Toimutus tulee sieltä yhtä nopeasti.

Minä käytän grafiitti EPSiä sekä pontillisena että pontitta. Jälkimmäisen tiivistän PU-vaahdolla. Pontti ei ole kynnyskysymys.

Olen myös kokeillu "rapapria" ja hankin kovempaa tavaraa sokkeliin. Kun selkäni ehdin kääntää, asensivat "pojat" rappareita väärinpäin. Perustelivat temppua sillä, että liimaaminen sementtiin oli niin helpompaa.

Idea kovemmasta EPSistä lasten kosketusetäisyydelle oli hyvä. Toteutukseni meni pieleen. Onnekseni en luvannut kenellekään kovempaa EPSiä.

BauHerr kirjoitti:

Kiitos betonielkut-jees nimimerkille asiallisesta kommentista. Usko älyllisen elämän löytymiseen oli jo mennä. U-arvot ja hinnat ovat realstisia ja samaa luokkaa kuin minun projekteissani.

EPS on minun mielestäni edullista. Jos suomalainen tarjous ei miellytä, voi aina tilata Virosta. Toimutus tulee sieltä yhtä nopeasti.

Minä käytän grafiitti EPSiä sekä pontillisena että pontitta. Jälkimmäisen tiivistän PU-vaahdolla. Pontti ei ole kynnyskysymys.

Olen myös kokeillu "rapapria" ja hankin kovempaa tavaraa sokkeliin. Kun selkäni ehdin kääntää, asensivat "pojat" rappareita väärinpäin. Perustelivat temppua sillä, että liimaaminen sementtiin oli niin helpompaa.

Idea kovemmasta EPSistä lasten kosketusetäisyydelle oli hyvä. Toteutukseni meni pieleen. Onnekseni en luvannut kenellekään kovempaa EPSiä.

Lue lisää

EPS on Suomen olosuhteissa melko huono rappausalusta. Rappingit tippuu helposti jo 10 vuoden kuluttua.

BauHerr kirjoitti:

Kiitos betonielkut-jees nimimerkille asiallisesta kommentista. Usko älyllisen elämän löytymiseen oli jo mennä. U-arvot ja hinnat ovat realstisia ja samaa luokkaa kuin minun projekteissani.

EPS on minun mielestäni edullista. Jos suomalainen tarjous ei miellytä, voi aina tilata Virosta. Toimutus tulee sieltä yhtä nopeasti.

Minä käytän grafiitti EPSiä sekä pontillisena että pontitta. Jälkimmäisen tiivistän PU-vaahdolla. Pontti ei ole kynnyskysymys.

Olen myös kokeillu "rapapria" ja hankin kovempaa tavaraa sokkeliin. Kun selkäni ehdin kääntää, asensivat "pojat" rappareita väärinpäin. Perustelivat temppua sillä, että liimaaminen sementtiin oli niin helpompaa.

Idea kovemmasta EPSistä lasten kosketusetäisyydelle oli hyvä. Toteutukseni meni pieleen. Onnekseni en luvannut kenellekään kovempaa EPSiä.

Lue lisää

meille tuli valmiina tehtaalta harmaa platina eps 250mm kiinni elementeissä.
siellä on valussa kiinnikkeet jossa ovat mekaanisesti kiinni sekä tietenkin valuun ottanut kiinni.

elementtisaumat betonilla ja eps saumat pu vaahto. ikkunoilla valmiit puuapukarmit elementeissä. ikkunat tuli kätevästi niin että eriste osa juuri oikeaan kohtaan...tiivis on.

sisällä eräs seinä tehtaalta tilattuna trendikäs "betonitehosteseinä" .

Rapata voi vaikka heti kun on ikkunapellit. Harkkoseinän kuivumista odottaisin pari talvea...

Halpaa kivitalosta ei tule teetettynä harkoista tai elkuista. Toisesta tulee vaan nopeammin ja riskittömämmin. Sousittelen avaimet käteen.

betonielkut jees kirjoitti:

meille tuli valmiina tehtaalta harmaa platina eps 250mm kiinni elementeissä.
siellä on valussa kiinnikkeet jossa ovat mekaanisesti kiinni sekä tietenkin valuun ottanut kiinni.

elementtisaumat betonilla ja eps saumat pu vaahto. ikkunoilla valmiit puuapukarmit elementeissä. ikkunat tuli kätevästi niin että eriste osa juuri oikeaan kohtaan...tiivis on.

sisällä eräs seinä tehtaalta tilattuna trendikäs "betonitehosteseinä" .

Rapata voi vaikka heti kun on ikkunapellit. Harkkoseinän kuivumista odottaisin pari talvea...

Halpaa kivitalosta ei tule teetettynä harkoista tai elkuista. Toisesta tulee vaan nopeammin ja riskittömämmin. Sousittelen avaimet käteen.

Lue lisää

Elkuista tehtynä tulee n. 20% kalliimpi eikä lainkaan parempi (teknisesti) kivitalo. Mitä järkeä. Tuo nopeusjuttu varsinkin on fuulaa... Joo. Seinät tulee kyllä, mutta säästetty aika meneekin sitten muuhun säätämiseen eikä riitäkään. En näe elkuissa mitään järkeä pientalopuolella. Kerrostalorakentamisessa ehkä.

elkut ei pientaloon kirjoitti:

Elkuista tehtynä tulee n. 20% kalliimpi eikä lainkaan parempi (teknisesti) kivitalo. Mitä järkeä. Tuo nopeusjuttu varsinkin on fuulaa... Joo. Seinät tulee kyllä, mutta säästetty aika meneekin sitten muuhun säätämiseen eikä riitäkään. En näe elkuissa mitään järkeä pientalopuolella. Kerrostalorakentamisessa ehkä.

Lue lisää

Siksi suosittelen että sopimus pk-seudulla Potiuksen kanssa ja itse thaimaaseen lomalle. Itselle elementtejä puolsi se että seinät tehtiin inspectan auditoimalla tehtaalla ja sriniä ei tehty harkoista keskinkertaisten asioissa oikevien rakennusmiesten toimesta joilla on kiire lounaalle. Siis ihan perus riskienhallinnan takia. Olen samaa mieltä että harkoista varmaan saa hiukan halvemman rungon. Kokonaiskustannuksiltaan ja aikataulultaan elementit on nopeet varsinkin jos koko roska LVISää ja sisätöitä myöten on ulkoistettu.Lisäksi pääsee asumaan valmiissa talossa heti eikä tarvi odotella niiden tuhansien vesilitrojen haihtumista seinistä. Tulee aika nätti rappaus kun paketoi sen kosteuden sinne sisään. Niitä tummia (ent. valkoinen) kivitaloja on espoo täynnä ja rappaukset tippuu kolmantena vuotena. Johtuu siitä kun ei malteta odottaa kuivumista. Jos ei kivitalo tuntuu kalliilta niin voisiko aluksi tehdä pienemmän. Itse seuraava tulee olemaan vain 120-130m2. 200m2 en tarvitse. Joa aloittaja laittaa sähköpostin niin kaikki elementtitalojen tekijät voi ottaa yhteyttä. Kyllä niitä taloja on. Ne ei vaan vänkää lammista täällä kuten nyt itse.

Elkut ja avaimet käteen diili = no hassle

Neliöt oman varallisuuden mukaan ja sille Annille sanoa että pienempikin talo riittää niin jää rahaa siihen kukkapuron tuoliin.

betonielkut jees kirjoitti:

Siksi suosittelen että sopimus pk-seudulla Potiuksen kanssa ja itse thaimaaseen lomalle. Itselle elementtejä puolsi se että seinät tehtiin inspectan auditoimalla tehtaalla ja sriniä ei tehty harkoista keskinkertaisten asioissa oikevien rakennusmiesten toimesta joilla on kiire lounaalle. Siis ihan perus riskienhallinnan takia. Olen samaa mieltä että harkoista varmaan saa hiukan halvemman rungon. Kokonaiskustannuksiltaan ja aikataulultaan elementit on nopeet varsinkin jos koko roska LVISää ja sisätöitä myöten on ulkoistettu.Lisäksi pääsee asumaan valmiissa talossa heti eikä tarvi odotella niiden tuhansien vesilitrojen haihtumista seinistä. Tulee aika nätti rappaus kun paketoi sen kosteuden sinne sisään. Niitä tummia (ent. valkoinen) kivitaloja on espoo täynnä ja rappaukset tippuu kolmantena vuotena. Johtuu siitä kun ei malteta odottaa kuivumista. Jos ei kivitalo tuntuu kalliilta niin voisiko aluksi tehdä pienemmän. Itse seuraava tulee olemaan vain 120-130m2. 200m2 en tarvitse. Joa aloittaja laittaa sähköpostin niin kaikki elementtitalojen tekijät voi ottaa yhteyttä. Kyllä niitä taloja on. Ne ei vaan vänkää lammista täällä kuten nyt itse.

Elkut ja avaimet käteen diili = no hassle

Neliöt oman varallisuuden mukaan ja sille Annille sanoa että pienempikin talo riittää niin jää rahaa siihen kukkapuron tuoliin.

Lue lisää

No jos viiskytdonaa on vain pieni hintaero, niin ei kait siinä mitään. Sen verran tulee perus elkkutalo kalliimmaksi. On meinaan tullut sellaiset sata taloa jo valvottua ja mukana pari elkkutaloakin. Ihan ok se on, mutta ei yhtään nopeampi, saatikka loppupelissä parempikaan. Vain kalliimpi... Ja reilusti. Kuluttajia, jotka eivät ymmärrä tätä termistöä, kuten elementtirakentaminen, avaimet käteen, muuttovalmis jne... on vaan niin julmetun helppo höynäyttää.

Itse tekisin aina harkolla pientalon. Silloin pystyy myös omalla työpanoksella vaikuttamaan talon hintaan.

Matti PkS kirjoitti:

No jos viiskytdonaa on vain pieni hintaero, niin ei kait siinä mitään. Sen verran tulee perus elkkutalo kalliimmaksi. On meinaan tullut sellaiset sata taloa jo valvottua ja mukana pari elkkutaloakin. Ihan ok se on, mutta ei yhtään nopeampi, saatikka loppupelissä parempikaan. Vain kalliimpi... Ja reilusti. Kuluttajia, jotka eivät ymmärrä tätä termistöä, kuten elementtirakentaminen, avaimet käteen, muuttovalmis jne... on vaan niin julmetun helppo höynäyttää.

Itse tekisin aina harkolla pientalon. Silloin pystyy myös omalla työpanoksella vaikuttamaan talon hintaan.

Lue lisää

50ke? Mistä se nyt tuli. Itsellä oli harkkopaketti pystytys tarjoukset selvitettynä ennen elementti vaihtoehtoon siirtymistä. On ne tossa koneella edelleen. Ihan sama hinta. Ihan työssä käyvänä piti vertailla kaikki. Kallein oli Forte 185ke.

Ja se että itse hajottaa selkänsä harkoilla oman työn ohessa on kyllä ihan höpö hommaa ja sitä on turha verrata. Itsellä päivätyö vaatii sen 50-60h viikossa niin kyllä ne rakennushommat on ulkoistettava.

Loppupeleissä kyse on kokonaisuudesta ja mitä haluaa, kuinka nopeasti ja mihin hintaan. 650e/m2 meni runkoon sisältäen parvekkeet, terassit, tukimuurit, 4 betoniportaat. Pitää muistaa että sisäportaisiin palaa aika kivasti kun tilaa sellaiset katseenkestävät jälkikäteen. Sama oli hinta. Toinen vain tuli nopeammin ja sai 370mm seinät u arvolle 0.12. Pieni tontti niin kaikki neliöt sisällä oli tarpeen. Eli kokonaisuutena tuli elementti setti kun oli sama hinta. Ehkä sain vain huonot tarjpukset lammin kaverilta ja sipomiehiltä. Kilpaa haukkuivat tosiaan. Homma alkoi sylettään ja hankin seinät itse elementtitehtaalta.

betonielkut jees kirjoitti:

50ke? Mistä se nyt tuli. Itsellä oli harkkopaketti pystytys tarjoukset selvitettynä ennen elementti vaihtoehtoon siirtymistä. On ne tossa koneella edelleen. Ihan sama hinta. Ihan työssä käyvänä piti vertailla kaikki. Kallein oli Forte 185ke.

Ja se että itse hajottaa selkänsä harkoilla oman työn ohessa on kyllä ihan höpö hommaa ja sitä on turha verrata. Itsellä päivätyö vaatii sen 50-60h viikossa niin kyllä ne rakennushommat on ulkoistettava.

Loppupeleissä kyse on kokonaisuudesta ja mitä haluaa, kuinka nopeasti ja mihin hintaan. 650e/m2 meni runkoon sisältäen parvekkeet, terassit, tukimuurit, 4 betoniportaat. Pitää muistaa että sisäportaisiin palaa aika kivasti kun tilaa sellaiset katseenkestävät jälkikäteen. Sama oli hinta. Toinen vain tuli nopeammin ja sai 370mm seinät u arvolle 0.12. Pieni tontti niin kaikki neliöt sisällä oli tarpeen. Eli kokonaisuutena tuli elementti setti kun oli sama hinta. Ehkä sain vain huonot tarjpukset lammin kaverilta ja sipomiehiltä. Kilpaa haukkuivat tosiaan. Homma alkoi sylettään ja hankin seinät itse elementtitehtaalta.

Lue lisää

Tuuhan kertoo sitten mitä maksoi. Paperiltahan sitä totuutta varsinkin elementtirakentamisen kustannuksista ei löydä. Harkkoratkaisut ovat niin paljon käytettyä, että kustannukset pystyy ennakoimaan parinprosentin tarkkuudella. Elementit ovat pientalotyömailla niin harvinaisia, muuttujia on paljon ja virheet ovat IISOJA ja kalliita. Saattaahan elkkujen kanssakin onnistua, mutta en ottaisi riskiä. Lisäksi elementtisaumat ovat iso ongelma.

Elementtiratkaisuissa myös perustukset ovat törkykalliita, samoin kaikkien läpivientien yms. tekeminen ja työstäminen. Nosturikustannukset järkyttävät, yli kumppitonni kevyesti... What!

Ei ny ihan noi oo kirjoitti:

Tuuhan kertoo sitten mitä maksoi. Paperiltahan sitä totuutta varsinkin elementtirakentamisen kustannuksista ei löydä. Harkkoratkaisut ovat niin paljon käytettyä, että kustannukset pystyy ennakoimaan parinprosentin tarkkuudella. Elementit ovat pientalotyömailla niin harvinaisia, muuttujia on paljon ja virheet ovat IISOJA ja kalliita. Saattaahan elkkujen kanssakin onnistua, mutta en ottaisi riskiä. Lisäksi elementtisaumat ovat iso ongelma.

Elementtiratkaisuissa myös perustukset ovat törkykalliita, samoin kaikkien läpivientien yms. tekeminen ja työstäminen. Nosturikustannukset järkyttävät, yli kumppitonni kevyesti... What!

Lue lisää

3000e/m2 sis tontti, Espoo. Weihenstephaner työviikon päätteeksi kotisoffalla elementtitalossa. Eli valmis on ja kustannus tiedossa. Mutta tehkää harkoista. Kyllä niistä on jo monta tehty. On vaan niin villiä se urakoitsijoiden touhu ja oikovat raudoituksissa niin seinät ei kestä ja firmat menee konkkaan ennen kun runko valmis. Ei kiinnosta säätäminen. Voihan tää olla kalliimpi, mutta on varmaan myös kalliimpia Lammi/leca/sipotaloja. Ei se runko sitä määrää. Eiköhän nämä kivitalojen pinnat ja materiaalit ja varustrrt sekä LVIS joka sen tilin tyhjentää. Rungoista keskustellaan..koska niitä voi parhaiten vertailla ja jokainen "voi pinota oman lammimajan 4-6vk". Ei keyään oikeesti enää kiinnosta onko talo lammi tai jämerä. 10v sitten ehkä.

Harkot kuulemma teknisesti parempi...en ole kuullut vielä miksi..tässähän on oikeat betoniseinät sisäpuolella ja eriste ulkopuolella ja rappaus. Ei saumoja. Harkkotalossa saumoja seinässä ihan älytön määrä. Käytiin kuvaas yksi leca talo lämpökameralla. Oli aika hauska näky. Seuraavana päivänä isäntä tilkki seinän reikiä urtsilla...talvella lämpö kultaa seinästä läpi rappaukseen asti tiilikuviona.

betonielkut jees kirjoitti:

3000e/m2 sis tontti, Espoo. Weihenstephaner työviikon päätteeksi kotisoffalla elementtitalossa. Eli valmis on ja kustannus tiedossa. Mutta tehkää harkoista. Kyllä niistä on jo monta tehty. On vaan niin villiä se urakoitsijoiden touhu ja oikovat raudoituksissa niin seinät ei kestä ja firmat menee konkkaan ennen kun runko valmis. Ei kiinnosta säätäminen. Voihan tää olla kalliimpi, mutta on varmaan myös kalliimpia Lammi/leca/sipotaloja. Ei se runko sitä määrää. Eiköhän nämä kivitalojen pinnat ja materiaalit ja varustrrt sekä LVIS joka sen tilin tyhjentää. Rungoista keskustellaan..koska niitä voi parhaiten vertailla ja jokainen "voi pinota oman lammimajan 4-6vk". Ei keyään oikeesti enää kiinnosta onko talo lammi tai jämerä. 10v sitten ehkä.

Harkot kuulemma teknisesti parempi...en ole kuullut vielä miksi..tässähän on oikeat betoniseinät sisäpuolella ja eriste ulkopuolella ja rappaus. Ei saumoja. Harkkotalossa saumoja seinässä ihan älytön määrä. Käytiin kuvaas yksi leca talo lämpökameralla. Oli aika hauska näky. Seuraavana päivänä isäntä tilkki seinän reikiä urtsilla...talvella lämpö kultaa seinästä läpi rappaukseen asti tiilikuviona.

Lue lisää

Täytyy vielä todeta että harkko vaihtoehdon hintaa nostaa se että pimeet hommat rungon osalta loppuu. Kun siitä hommasta maksetaan verot niin ei nyt ihan 10ke riitä 2kk hommiin.

betonielkut jees kirjoitti:

Täytyy vielä todeta että harkko vaihtoehdon hintaa nostaa se että pimeet hommat rungon osalta loppuu. Kun siitä hommasta maksetaan verot niin ei nyt ihan 10ke riitä 2kk hommiin.

Lue lisää

Ei lammitaloja pystytetä tuolla summalla. Hinta on noin 70.000 - 90.000 per normaalikokoinen ok-talo.

Lammin pystytyskulut ovat samaa suuruusluokkaa kuin elementit niiden pystytys, joten lopputulos on väkisinkin kalliimpi. Poikkeus: ladot harkot itse, selkä kestää ja saat suvun auttamaan valuissa.

Perustus on periaatteessa sama riippumatta siitä laitako elementit vai harkot.

Mitä läpivientejä kirjoittaja tarkoittaa? Elementeissä on sähköputkitus ja ainakin minä suunnittelen suurimman osa läpivienneistä rakenteisiin. Ontelolaattoihin lyödään kangella reiät viemäreitä varten tai porataan timantilla ontelon paksuudesta riippuen. Liittolaatalla lattioiden reittämisestäkin pääsee helpomalla, tosin niihin liittyy muita työvaiheita.

BauHerr kirjoitti:

Ei lammitaloja pystytetä tuolla summalla. Hinta on noin 70.000 - 90.000 per normaalikokoinen ok-talo.

Lammin pystytyskulut ovat samaa suuruusluokkaa kuin elementit niiden pystytys, joten lopputulos on väkisinkin kalliimpi. Poikkeus: ladot harkot itse, selkä kestää ja saat suvun auttamaan valuissa.

Perustus on periaatteessa sama riippumatta siitä laitako elementit vai harkot.

Mitä läpivientejä kirjoittaja tarkoittaa? Elementeissä on sähköputkitus ja ainakin minä suunnittelen suurimman osa läpivienneistä rakenteisiin. Ontelolaattoihin lyödään kangella reiät viemäreitä varten tai porataan timantilla ontelon paksuudesta riippuen. Liittolaatalla lattioiden reittämisestäkin pääsee helpomalla, tosin niihin liittyy muita työvaiheita.

Lue lisää

http://www.betonimestarit.fi/fi/page/309

Tuollahan on edut lueteltu.

betonielkut jees kirjoitti:

http://www.betonimestarit.fi/fi/page/309

Tuollahan on edut lueteltu.

Samat edut saa harkkotalossa halvemmalla ja helpommalla. Lisäksi harkkopuolella voi valita myös massiivikivivaihtoehdon

Hekko on jees kirjoitti:

Samat edut saa harkkotalossa halvemmalla ja helpommalla. Lisäksi harkkopuolella voi valita myös massiivikivivaihtoehdon

massiivi ja massiivi. siis 400-500kg/m3 ilmakivet? Ei nittä voi oikeen verrata betonitaloon jossa massaa on eri malliin.

Koska runko ei ihan koko projektin budjettia muodosta niin sen voi tehdä helposti päivässä esim. 1-tasoinen okt.

Seinät 3m x50jm eli n. 150m2 seinää jos tuollainen perus perheen 130hum2.

Sandwichit 400mm maksaa valmiilla valkoisella väribetonipinnalla n. 250-300e/m2
eli n. 45000e joka on safe side. Eristeelementit EPS irtoaa n. 30-35ke. rappaus.

Pystytys ja nosturi ja saumaus n. 10ke koska hommaa vähän.

Seuraavana päivän timpurit voi aloittaa katon n. 20ke.

Ikkunat 10ke 1pv.

Eli 85ke mennyt ja 1vk heiluttu.

Maaurakkaan ja perustuksiin en ota kantaa kun voi olla jotain välillä 20-60ke.

eli n. 1vk aikana laatan päältä on vesikattovalmis 1-tasoinen perheasunto, jota nyt pääasiassa puupaketitkin on.

650e/m2 mennyt rahaa taloon.
Sisähommat ja LVIS urakoina niin valmis tulee n. 1900em2 maaurakka tontti.
näin kun budjetoit niin pääsee muuttamaan 7-9kk sisään. Laatan on annettava kuivua joka rajoittaa lattian päällystämistä.

Ps. lammin tekee toki 1000e/m2. tosin jotain saattaa puuttuua ja itse pitää harkot pinota. Aikaa palaa jne. Tulee halvemmalla kun puutalo. kummasti vaan espoossa on myynnissä 4500e/m2 näitä lammeja vaikka rakentamiseen mennyt vain 1000e/m2.. Kannattaa miettiä haluaako valmista vai ikuisuus projektin ja ison armeijan etelänmiehiä joiden valvominen lähes mahdotonta.

Joo. Kiitos vaan kommenteista Lammi -myyjälle. Tällä perusteella emme ainakaan teidän kanssa ala keskustelemaan mistään.

Mitä sitten tulee näkemykseesi eristeen sijainnista, niin näin rakennusalan diplomi-insinöörinä voin sanoa, että se ei ihan noin mene. Kivitaloja on iät ajat eristetty ulkopuolelta ja se on tutkitusti hyvä tapa. Tuohon sinun teoriaasi perustuen, asian voi käsitellä toisinkin päin: eriste on sillä puolella rakennetta, missä on kylmä, jotta kylmä ei pääse sisälle. Ihan perusteoria rakenteessa on se, että sen tulee harventua ulospäin. Eli mitä tiiviimpi aines, sitä lähemmäksi lämmintä. Näin ilmassa oleva kosteus siirtyy ulos, ei sisäänpäin.

Eli summa summarum. Jos Lammi-myyjän tietoisuus rakenteiden teknisistä ominaisuuksia rajoittuu markkinointiosaston luomiin mielikuviin, niin suosittelen ottamaan rakennusmääräyskokoelmasta vaikka D5:n kouraan ja nukahtaa pari kertaa sen kanssa ensin. Ei ihme, että niin moni on viime vuosina hatkahtanut teidän myyntimiesten teorioihin.

Eli niitä todellisia kokemuksia elementtirakentamisesta odotellaan. Lyhyen odottamisen jälkeen näyttäisi siltä, että sellaisia ei paljolti ole tai tietäjät ovat jossain muualla kuin tällä palstalla. Noihin Lammi -höpinöihin viitaten tämä on todennäköistä.

Lammin myyntimies ei näköjään ymmärrä rakennusfysiikasta mitään. Massa eristeiden sisäpuolella tasaa lämpövaihteluja. Yöpakkaset eivät jäähdytä kivitaloa, kun eristeet ovat ulkopuolella.

Anni ja Matti kirjoitti:

Joo. Kiitos vaan kommenteista Lammi -myyjälle. Tällä perusteella emme ainakaan teidän kanssa ala keskustelemaan mistään.

Mitä sitten tulee näkemykseesi eristeen sijainnista, niin näin rakennusalan diplomi-insinöörinä voin sanoa, että se ei ihan noin mene. Kivitaloja on iät ajat eristetty ulkopuolelta ja se on tutkitusti hyvä tapa. Tuohon sinun teoriaasi perustuen, asian voi käsitellä toisinkin päin: eriste on sillä puolella rakennetta, missä on kylmä, jotta kylmä ei pääse sisälle. Ihan perusteoria rakenteessa on se, että sen tulee harventua ulospäin. Eli mitä tiiviimpi aines, sitä lähemmäksi lämmintä. Näin ilmassa oleva kosteus siirtyy ulos, ei sisäänpäin.

Eli summa summarum. Jos Lammi-myyjän tietoisuus rakenteiden teknisistä ominaisuuksia rajoittuu markkinointiosaston luomiin mielikuviin, niin suosittelen ottamaan rakennusmääräyskokoelmasta vaikka D5:n kouraan ja nukahtaa pari kertaa sen kanssa ensin. Ei ihme, että niin moni on viime vuosina hatkahtanut teidän myyntimiesten teorioihin.

Eli niitä todellisia kokemuksia elementtirakentamisesta odotellaan. Lyhyen odottamisen jälkeen näyttäisi siltä, että sellaisia ei paljolti ole tai tietäjät ovat jossain muualla kuin tällä palstalla. Noihin Lammi -höpinöihin viitaten tämä on todennäköistä.

Lue lisää

"näin rakennusalan diplomi-insinöörinä" "jotta kylmä ei pääse sisälle."

Rakennusalan diplomi-insinöörinä sun pitäis tietää että kylmä ei mene sisään vaan lämpö "karkaa" ulos.

"Ihan perusteoria rakenteessa on se, että sen tulee harventua ulospäin. Eli mitä tiiviimpi aines, sitä lähemmäksi lämmintä. Näin ilmassa oleva kosteus siirtyy ulos, ei sisäänpäin."

Ei se vesi kulje sisälle päin vaikka kerrokset olis toisin päin. Vesi kulkeutuu suurempi pitoisesta tilasta pienempi pitoiseen tilaan. Rakennuksessa on lähes aina suurempi kosteus kuin ulkona. Kun kerrokset on sisältäpäin katsottuna ensin harva ja sitten tiivis niin sisältä pääsee imeytymään enemmän kosteutta rakenteisiin kuin toisin päin laitettuna. Tämän toki voi estää esim höyrynsululla.

Lämmöneristävyyteen ei juurikaan vaikuta kumminpäin rakenteet ovat mutta kosteusteksinsistä syistä lämmöneriste kaatta laitaa ulkopuolelle

Anni ja Matti kirjoitti:

Joo. Kiitos vaan kommenteista Lammi -myyjälle. Tällä perusteella emme ainakaan teidän kanssa ala keskustelemaan mistään.

Mitä sitten tulee näkemykseesi eristeen sijainnista, niin näin rakennusalan diplomi-insinöörinä voin sanoa, että se ei ihan noin mene. Kivitaloja on iät ajat eristetty ulkopuolelta ja se on tutkitusti hyvä tapa. Tuohon sinun teoriaasi perustuen, asian voi käsitellä toisinkin päin: eriste on sillä puolella rakennetta, missä on kylmä, jotta kylmä ei pääse sisälle. Ihan perusteoria rakenteessa on se, että sen tulee harventua ulospäin. Eli mitä tiiviimpi aines, sitä lähemmäksi lämmintä. Näin ilmassa oleva kosteus siirtyy ulos, ei sisäänpäin.

Eli summa summarum. Jos Lammi-myyjän tietoisuus rakenteiden teknisistä ominaisuuksia rajoittuu markkinointiosaston luomiin mielikuviin, niin suosittelen ottamaan rakennusmääräyskokoelmasta vaikka D5:n kouraan ja nukahtaa pari kertaa sen kanssa ensin. Ei ihme, että niin moni on viime vuosina hatkahtanut teidän myyntimiesten teorioihin.

Eli niitä todellisia kokemuksia elementtirakentamisesta odotellaan. Lyhyen odottamisen jälkeen näyttäisi siltä, että sellaisia ei paljolti ole tai tietäjät ovat jossain muualla kuin tällä palstalla. Noihin Lammi -höpinöihin viitaten tämä on todennäköistä.

Lue lisää

"Ihan perusteoria rakenteessa on se, että sen tulee harventua ulospäin"

kettu mistää painovoimaisista puutaloista ole kyse. Iv vie kosteuden nykytalossa ulos ja talo tehdään tiiviiksi.

Rak.inssi kirjoitti:

Lammin myyntimies ei näköjään ymmärrä rakennusfysiikasta mitään. Massa eristeiden sisäpuolella tasaa lämpövaihteluja. Yöpakkaset eivät jäähdytä kivitaloa, kun eristeet ovat ulkopuolella.

Lue lisää

Lammiseinässä on massaa eristeiden sisäpuolella, 10cm betonia.

rak. duunari kirjoitti:

"näin rakennusalan diplomi-insinöörinä" "jotta kylmä ei pääse sisälle."

Rakennusalan diplomi-insinöörinä sun pitäis tietää että kylmä ei mene sisään vaan lämpö "karkaa" ulos.

"Ihan perusteoria rakenteessa on se, että sen tulee harventua ulospäin. Eli mitä tiiviimpi aines, sitä lähemmäksi lämmintä. Näin ilmassa oleva kosteus siirtyy ulos, ei sisäänpäin."

Ei se vesi kulje sisälle päin vaikka kerrokset olis toisin päin. Vesi kulkeutuu suurempi pitoisesta tilasta pienempi pitoiseen tilaan. Rakennuksessa on lähes aina suurempi kosteus kuin ulkona. Kun kerrokset on sisältäpäin katsottuna ensin harva ja sitten tiivis niin sisältä pääsee imeytymään enemmän kosteutta rakenteisiin kuin toisin päin laitettuna. Tämän toki voi estää esim höyrynsululla.

Lämmöneristävyyteen ei juurikaan vaikuta kumminpäin rakenteet ovat mutta kosteusteksinsistä syistä lämmöneriste kaatta laitaa ulkopuolelle

Lue lisää

"kosteusteksinsistä syistä lämmöneriste kaatta laitaa ulkopuolelle "

Iv vie kosteuden ulos, huoneiden sisäseinät tehdään tiiviksi ja eristeet ovat sisäpuolella kylmäsiltojen minimoimiseksi.

nykytaloiissa näin kirjoitti:

"kosteusteksinsistä syistä lämmöneriste kaatta laitaa ulkopuolelle "

Iv vie kosteuden ulos, huoneiden sisäseinät tehdään tiiviksi ja eristeet ovat sisäpuolella kylmäsiltojen minimoimiseksi.

Lue lisää

Kylmäsillat on helpompi katkaista kun eriste on rakenteen ulkopuolella. Kantavan rakenteen ulkopuolisen eristeen voi viedä suoraan seinää pitkin ylös kun sisäpuolisella tulisi ongelmia väli- ja yläpohjien kanssa. Vaikka seinistä tehtäisiin kuinka tiiviit niin on olemassa riski että sisältä pääsee kosteutta rakenteisiin.

"Markkinoiden massiivisin ja työläin vielä yrittää."

Lammiharkoila rakentaminen on nopeinta ja helpointa, kuin legotaloa kasaisi. Jos ei 25 kiloa jaksa nostaa, voi mennä vanhainkotiin asumaan.

"Valittavissa kiviharkoissa ontelokin lepää kovin ohuen kuoren varassa ja ulko- sekä sisäseinät ovat vain Styroxilla kiinni toisissaan. "

Lammiharkossa on betonisia siltoja styroksin läpi.

idiotille kirjoitti:

"Markkinoiden massiivisin ja työläin vielä yrittää."

Lammiharkoila rakentaminen on nopeinta ja helpointa, kuin legotaloa kasaisi. Jos ei 25 kiloa jaksa nostaa, voi mennä vanhainkotiin asumaan.

"Valittavissa kiviharkoissa ontelokin lepää kovin ohuen kuoren varassa ja ulko- sekä sisäseinät ovat vain Styroxilla kiinni toisissaan. "

Lammiharkossa on betonisia siltoja styroksin läpi.

Lue lisää

Lammin LL400 harkossa ei kyllä ole mitään siltoja eristeen läpi. Ja harkko painaa 27kg. Tuossa niitä on piha täynnä.

pahapukki1 kirjoitti:

Lammin LL400 harkossa ei kyllä ole mitään siltoja eristeen läpi. Ja harkko painaa 27kg. Tuossa niitä on piha täynnä.

Eikä betoniharkoissa kuulukkaan olla betonisia kylmäsiltoja eristeen läpi. Eristeen ja betonin hammastus riittää kyllä pitämään paketin kasassa.

Lammin LL400:n nimellispaino on kylläkin 25kg. http://www.lamminbetoni.fi/fi/ll400

pahapukki1 kirjoitti:

Lammin LL400 harkossa ei kyllä ole mitään siltoja eristeen läpi. Ja harkko painaa 27kg. Tuossa niitä on piha täynnä.

Kylmäsillat ovat melko miehekkäät ikkunoiden pielissä, siinä homehtuvan puun vieressä. Lisäksi sisäseinää pitkin katolle ja maaperään. Lammin tassukin on vääntyilevä paska.
Elementeissä ei tuollaisia ongelmia ole.

Tätä mieltä tästä. kirjoitti:

Kylmäsillat ovat melko miehekkäät ikkunoiden pielissä, siinä homehtuvan puun vieressä. Lisäksi sisäseinää pitkin katolle ja maaperään. Lammin tassukin on vääntyilevä paska.
Elementeissä ei tuollaisia ongelmia ole.

Lue lisää

Ai mikä kylmäsilta? Eriste tulee karmia vasten. Lammintassukin hoitaa asiansa kun se asennetaan ohjeiden mukaan. Tietämyksesi on päätä huimaava.

? ? kirjoitti:

Ai mikä kylmäsilta? Eriste tulee karmia vasten. Lammintassukin hoitaa asiansa kun se asennetaan ohjeiden mukaan. Tietämyksesi on päätä huimaava.

Lammi on varustettu pakastavalla ulkoseinällä, jonka takana on heikohko eristys. Kyseessä on selänmurskaaja harkko, joka holvaa valettaessa.
Erittäin hidas valaa ja kastella täytyy aivan hirveästi, jotta saa betonin edes jotenkin lirumaan paikoilleen.
Palikka harkko on paljon parempi.

Tietoa on kirjoitti:

Lammi on varustettu pakastavalla ulkoseinällä, jonka takana on heikohko eristys. Kyseessä on selänmurskaaja harkko, joka holvaa valettaessa.
Erittäin hidas valaa ja kastella täytyy aivan hirveästi, jotta saa betonin edes jotenkin lirumaan paikoilleen.
Palikka harkko on paljon parempi.

Lue lisää

"Erittäin hidas valaa ja kastella täytyy aivan hirveästi, jotta saa betonin edes jotenkin lirumaan paikoilleen."

Ilmeisesti et ole saanut betonin toimittajalta oikeanlaista betonia. Sopivan notkea betoni kyllä valuu pohjalle pienellä vibrauksella. Kertoisitko lisää tuosta "pakastavasta" ulkoseinästä? Painoa lammin harkolla kyllä on. Lammia latoneena ja muurattavia harkkoja muuranneena voin sanoa että molemmat on mielestäni yhtä raskasta.

Eristeeseen en ota kantaa kun en tiedä mihin olet verrannut. Lammilla kuitenkin päästään 500mm harkolla 0,11 W/m²K u-arvoon

? ? kirjoitti:

"Erittäin hidas valaa ja kastella täytyy aivan hirveästi, jotta saa betonin edes jotenkin lirumaan paikoilleen."

Ilmeisesti et ole saanut betonin toimittajalta oikeanlaista betonia. Sopivan notkea betoni kyllä valuu pohjalle pienellä vibrauksella. Kertoisitko lisää tuosta "pakastavasta" ulkoseinästä? Painoa lammin harkolla kyllä on. Lammia latoneena ja muurattavia harkkoja muuranneena voin sanoa että molemmat on mielestäni yhtä raskasta.

Eristeeseen en ota kantaa kun en tiedä mihin olet verrannut. Lammilla kuitenkin päästään 500mm harkolla 0,11 W/m²K u-arvoon

Lue lisää

Palikka on kevyt epsiharkko, joka ei holvaa valettaessa. Eristyskyky taitaa olla jo kaikilla epsiharkoilla alle 0,1 .
Latominen käy heikommaltakin ja talo on lopulta kevytkin. Paremmalla myyntityöllä olisi valloittanut Suomen markkinat jo ajat sitten.
Mitään negatiivista en itse tuotteesta ole kuullut.

Nähnyt tehtävän kirjoitti:

Palikka on kevyt epsiharkko, joka ei holvaa valettaessa. Eristyskyky taitaa olla jo kaikilla epsiharkoilla alle 0,1 .
Latominen käy heikommaltakin ja talo on lopulta kevytkin. Paremmalla myyntityöllä olisi valloittanut Suomen markkinat jo ajat sitten.
Mitään negatiivista en itse tuotteesta ole kuullut.

Lue lisää

Noista eps harkoista nyt ei todellakaan ole mitään hyvää sanottavaa. Ainoa hyvä puoli on, että ne ovat kevyitä. Siihen se sitten jääkin. Mittatarkkuus on mitä on, nappulat menevät tai eivät mene paikalleen, yleensä eivät. Liikkuvat valun aikana poikkeuksetta vaikka kuinka tukisi puulla. Ssäpuolen joutuu levyttämäännkipsilevyllä... MITÄ JÄRKEÄ!!! Rakenteiden liitokset, kuten välipohjat enemmän kuin epämääräisiä.... Lisäksi ne ovat kalliita verrattuna muihin valumuotteihin. Tuo parempi U-arvokin on vain laskennallinen ja kaikki kiven tuoma massahyöty on menetetty eristeen sisällä. En suosittele muovimuotteja kenellekään.

Rkm Lahest kirjoitti:

Noista eps harkoista nyt ei todellakaan ole mitään hyvää sanottavaa. Ainoa hyvä puoli on, että ne ovat kevyitä. Siihen se sitten jääkin. Mittatarkkuus on mitä on, nappulat menevät tai eivät mene paikalleen, yleensä eivät. Liikkuvat valun aikana poikkeuksetta vaikka kuinka tukisi puulla. Ssäpuolen joutuu levyttämäännkipsilevyllä... MITÄ JÄRKEÄ!!! Rakenteiden liitokset, kuten välipohjat enemmän kuin epämääräisiä.... Lisäksi ne ovat kalliita verrattuna muihin valumuotteihin. Tuo parempi U-arvokin on vain laskennallinen ja kaikki kiven tuoma massahyöty on menetetty eristeen sisällä. En suosittele muovimuotteja kenellekään.

Lue lisää

Mittatarkkuus on parempi kuin yhdessäkään kiviharkossa, mitään pieniä muovikiiloja ei tarvita. Teräsbetonirakenne yhtenäinen ja merkittävästi kiviharkkoa lujempi rakenne. Välipohja on 70 mm tukipinnalla 150 mm betonikerroksen päällä. Sidottu kiinni runkoon kehäteräkisillä ja hakasilla, ei irtoa koskaan.
Sisäpinnat voi hyvin rapata ilman kipsilevyjäkin, joita käytetään ainoastaan kustannussäästön vuoksi.
Eps harkkotalo kuluttaa niin vähän energiaa lämmitykseen, ettei varaavalla massalla ole enää mitään merkitystä.
Maanpainetta kestää hyvin ilman tukevia väliseiniä ja runko voidaan jäykistää palkiksi paalujen päälle ilman paaluanturoita. Muovivälikkeellisillä versioilla 60 minuutin paloseinää ilman kikkailuja.
Aivan ylivoimainen tuote niin kustannuksiltaan kuin lujuudeltaankin !

Ins. Turku kirjoitti:

Mittatarkkuus on parempi kuin yhdessäkään kiviharkossa, mitään pieniä muovikiiloja ei tarvita. Teräsbetonirakenne yhtenäinen ja merkittävästi kiviharkkoa lujempi rakenne. Välipohja on 70 mm tukipinnalla 150 mm betonikerroksen päällä. Sidottu kiinni runkoon kehäteräkisillä ja hakasilla, ei irtoa koskaan.
Sisäpinnat voi hyvin rapata ilman kipsilevyjäkin, joita käytetään ainoastaan kustannussäästön vuoksi.
Eps harkkotalo kuluttaa niin vähän energiaa lämmitykseen, ettei varaavalla massalla ole enää mitään merkitystä.
Maanpainetta kestää hyvin ilman tukevia väliseiniä ja runko voidaan jäykistää palkiksi paalujen päälle ilman paaluanturoita. Muovivälikkeellisillä versioilla 60 minuutin paloseinää ilman kikkailuja.
Aivan ylivoimainen tuote niin kustannuksiltaan kuin lujuudeltaankin !

Lue lisää

Ja silti sitä ei juuri kukaan osta tai siitä halua rakentaa. Mistäköhän se johtuu?

Ins. Turku kirjoitti:

Mittatarkkuus on parempi kuin yhdessäkään kiviharkossa, mitään pieniä muovikiiloja ei tarvita. Teräsbetonirakenne yhtenäinen ja merkittävästi kiviharkkoa lujempi rakenne. Välipohja on 70 mm tukipinnalla 150 mm betonikerroksen päällä. Sidottu kiinni runkoon kehäteräkisillä ja hakasilla, ei irtoa koskaan.
Sisäpinnat voi hyvin rapata ilman kipsilevyjäkin, joita käytetään ainoastaan kustannussäästön vuoksi.
Eps harkkotalo kuluttaa niin vähän energiaa lämmitykseen, ettei varaavalla massalla ole enää mitään merkitystä.
Maanpainetta kestää hyvin ilman tukevia väliseiniä ja runko voidaan jäykistää palkiksi paalujen päälle ilman paaluanturoita. Muovivälikkeellisillä versioilla 60 minuutin paloseinää ilman kikkailuja.
Aivan ylivoimainen tuote niin kustannuksiltaan kuin lujuudeltaankin !

Lue lisää

Mitenhän mahtaa kestää sisäpuolinen rappaus jos se tulee suoraan pehmeän epsin päälle? Epsiharkossa on eristettä kantavan osan molemmin puolin jolloin välipohjien kohdalle tulee seinissä vähemmän eristettä

ei hyvä kirjoitti:

Mitenhän mahtaa kestää sisäpuolinen rappaus jos se tulee suoraan pehmeän epsin päälle? Epsiharkossa on eristettä kantavan osan molemmin puolin jolloin välipohjien kohdalle tulee seinissä vähemmän eristettä

Lue lisää

Sisäpuolen rappaus kestää aivan yhtä hyvin kuin ulkopuolenkin, kannattaa huomioida, että solupolystyreeni on lujuudeltaan 200 kpa harkoissa. Tyypillisessä kerrostalon seinän ulkopuolen eriste rappauksessa eriste on S 60 kpa ja sekin kestää moitteetta.
Välipohjan kohdalla käytetään maskiharkkoa, jolloin seinän ulkopuolinen eristys on yhtenäinen, eikä kylmäsiltoja synny. Eristyksen vaikutus on pinta-alansa verran jolloin maskiharkon osuuden vaikutus eristyskykyyn on promilleluokkaa.
Turun seudulla Eps-harkkotaloja on rakenteillakin kymmeniä ja täällä niitä on tehty varmaankin jo parisenkymmentä vuotta, mitään negatiivista ei ole kuulunut ainakaan allekirjoittaneen korviin.
Rakennesuunnittelua olen tehnyt itsekin n. Kymmeneen taloon ja tuotteet sen kun parantuneet.

Ins. Turku kirjoitti:

Sisäpuolen rappaus kestää aivan yhtä hyvin kuin ulkopuolenkin, kannattaa huomioida, että solupolystyreeni on lujuudeltaan 200 kpa harkoissa. Tyypillisessä kerrostalon seinän ulkopuolen eriste rappauksessa eriste on S 60 kpa ja sekin kestää moitteetta.
Välipohjan kohdalla käytetään maskiharkkoa, jolloin seinän ulkopuolinen eristys on yhtenäinen, eikä kylmäsiltoja synny. Eristyksen vaikutus on pinta-alansa verran jolloin maskiharkon osuuden vaikutus eristyskykyyn on promilleluokkaa.
Turun seudulla Eps-harkkotaloja on rakenteillakin kymmeniä ja täällä niitä on tehty varmaankin jo parisenkymmentä vuotta, mitään negatiivista ei ole kuulunut ainakaan allekirjoittaneen korviin.
Rakennesuunnittelua olen tehnyt itsekin n. Kymmeneen taloon ja tuotteet sen kun parantuneet.

Lue lisää

"mitään negatiivista ei ole kuulunut ainakaan allekirjoittaneen korviin."

Naapuriin rakenneteiin pari epstaloa, puisia valutukia meni kummasakin melkein puurakenteisen pientalon verran. Toisessa oli hillitömästi erkkeritä yms, rakentaminen kesti 7 vuotta. Toisessa rappaus irtosi melkein rappauksen jälkeen kun vesi pääsi ikkunan alla rappauksen alle.
Styroksiin on mahdoton kiinnittää mitään painavaa, betoniseinään helposti kiilapulteilla. Jalkapalloa ei myöskään potkita eps talon seinään.

teknisesti näin kirjoitti:

"mitään negatiivista ei ole kuulunut ainakaan allekirjoittaneen korviin."

Naapuriin rakenneteiin pari epstaloa, puisia valutukia meni kummasakin melkein puurakenteisen pientalon verran. Toisessa oli hillitömästi erkkeritä yms, rakentaminen kesti 7 vuotta. Toisessa rappaus irtosi melkein rappauksen jälkeen kun vesi pääsi ikkunan alla rappauksen alle.
Styroksiin on mahdoton kiinnittää mitään painavaa, betoniseinään helposti kiilapulteilla. Jalkapalloa ei myöskään potkita eps talon seinään.

Lue lisää

Hieman tutkimusfaktaa... polystyreeni (EPS), polyisosyanuretaani (PIR) ja polyuretaani (PU) aineiden rakenne muuttuu ajan mittaan, eli se elää. Kahta jälkimmäistä ei edes runsaan elämisen takia voi pinnoittaa laasteilla, joten se siitä. EPS:iä voi rajoitetusti esim. rapata ulkopuolelta, mutta silloinkin EPS:in täytyy olla ns. keinotekoisesti vanhennettua, jotta eläminen on mahdollisimman pientä.

Eli kyllä sisäpuoli täytyy ehdottomasti levyttää ja ulkopuollakin käyttäisin rappauslevyä rappauksen alla. Muutenhan EPS-muotti on ihan ok juttu jolla saadaan seinän U-arvoa hieman pienennettyä. Taloudellisesti ajateltuna taitaa kuitenkin olla niin, että tuolle kalliimmalle investoinnille joutuu laskemaan niin pitkän takaisinmaksuajan, että ei taida kannattaa... Jos siis haluaa rapatun ulkopinnan, täytyy rappausalustan olla kiveä.

Tutkija TRE kirjoitti:

Hieman tutkimusfaktaa... polystyreeni (EPS), polyisosyanuretaani (PIR) ja polyuretaani (PU) aineiden rakenne muuttuu ajan mittaan, eli se elää. Kahta jälkimmäistä ei edes runsaan elämisen takia voi pinnoittaa laasteilla, joten se siitä. EPS:iä voi rajoitetusti esim. rapata ulkopuolelta, mutta silloinkin EPS:in täytyy olla ns. keinotekoisesti vanhennettua, jotta eläminen on mahdollisimman pientä.

Eli kyllä sisäpuoli täytyy ehdottomasti levyttää ja ulkopuollakin käyttäisin rappauslevyä rappauksen alla. Muutenhan EPS-muotti on ihan ok juttu jolla saadaan seinän U-arvoa hieman pienennettyä. Taloudellisesti ajateltuna taitaa kuitenkin olla niin, että tuolle kalliimmalle investoinnille joutuu laskemaan niin pitkän takaisinmaksuajan, että ei taida kannattaa... Jos siis haluaa rapatun ulkopinnan, täytyy rappausalustan olla kiveä.

Lue lisää

Samat ongelmat koskevat näitä epsillä pinnoitettuja elementtejä (esim. Potius). En mitenkään jaksa uskoa, että tehdasolosuhteissa esirapattu elementti olisi hyvä ratkaisu. Kyllä rakenteen täytyy olla sopeutunut ympäristöönsä ennen pinnoitusta. Varmoja pintahalkeamataloja nuo esieristetyt ja -rapatut elementtikohteet.

Tutkija TRE kirjoitti:

Hieman tutkimusfaktaa... polystyreeni (EPS), polyisosyanuretaani (PIR) ja polyuretaani (PU) aineiden rakenne muuttuu ajan mittaan, eli se elää. Kahta jälkimmäistä ei edes runsaan elämisen takia voi pinnoittaa laasteilla, joten se siitä. EPS:iä voi rajoitetusti esim. rapata ulkopuolelta, mutta silloinkin EPS:in täytyy olla ns. keinotekoisesti vanhennettua, jotta eläminen on mahdollisimman pientä.

Eli kyllä sisäpuoli täytyy ehdottomasti levyttää ja ulkopuollakin käyttäisin rappauslevyä rappauksen alla. Muutenhan EPS-muotti on ihan ok juttu jolla saadaan seinän U-arvoa hieman pienennettyä. Taloudellisesti ajateltuna taitaa kuitenkin olla niin, että tuolle kalliimmalle investoinnille joutuu laskemaan niin pitkän takaisinmaksuajan, että ei taida kannattaa... Jos siis haluaa rapatun ulkopinnan, täytyy rappausalustan olla kiveä.

Lue lisää

Mitähän mahdat oikein tutkia, kun tietoa ei ainakaan oikeaa ei ole lainkaan. Solupolystyreenin päälle on maailmassa rapattu jo kolmisenkymmentä vuotta ja todettu sen olevan paras mahdollinen rappausalusta. Asiaa voi tiedustella lastien valmistajilta ja myyjiltä: Sto, Sakret, Tikurila, Alsecco jne..
Näiltäkin valmistajilta satojen joukosta löytyvät laastit ja verkot niin ulko- kuin sisäpuolelekin.
Kiinnittämisen ongelmista kirjoittelevat täysin tietämättömät, onhan ne keksitty jo ajat sitten. Voitte Googlata Eps forms niin tietoa löytyy maailman laajuisesti.

Ins. Turku kirjoitti:

Mitähän mahdat oikein tutkia, kun tietoa ei ainakaan oikeaa ei ole lainkaan. Solupolystyreenin päälle on maailmassa rapattu jo kolmisenkymmentä vuotta ja todettu sen olevan paras mahdollinen rappausalusta. Asiaa voi tiedustella lastien valmistajilta ja myyjiltä: Sto, Sakret, Tikurila, Alsecco jne..
Näiltäkin valmistajilta satojen joukosta löytyvät laastit ja verkot niin ulko- kuin sisäpuolelekin.
Kiinnittämisen ongelmista kirjoittelevat täysin tietämättömät, onhan ne keksitty jo ajat sitten. Voitte Googlata Eps forms niin tietoa löytyy maailman laajuisesti.

Lue lisää

Maailmalla ehkä. Nyt puhutaan Suomesta ja Suomen ilmastosta. Lämpötila vaihtelut ovat täällä isoja. Se aiheuttaa myös haasteensa niin itse pinnotteille kuin alustoillekin. Lämpimään ilmanalaan tarkoitettuja laasteja ei voi käyttää Suomessa. Samoiten ei rappausalustoja, joihin lämpötilanvaihtelut vaikuttavat aiheuttaen liikehdintää. Nämä solumuovit elävät lämpötilan vaihdellessa. Siksi ne eivät ole täällä Suomen olosuhteissa hyviä alustoja rappaamiselle.

3 päivässä olisi jo syntynyt esim paalutus ja anturavalu. Mitä sitä arpomaan vaan tee lammitalo, on todella yksinkertainen ratkaisu.

3dayshasgone kirjoitti:

3 päivässä olisi jo syntynyt esim paalutus ja anturavalu. Mitä sitä arpomaan vaan tee lammitalo, on todella yksinkertainen ratkaisu.

mies voi lähteä Lammilta, mutta Lammi ei lähde keskustelupalstalta sitten mitenkään. Painukaahan nyt hevon veeheen valuharkkojenne kanssa... niitä kukaan halua ostaa.

Annin ja Matin psta kirjoitti:

mies voi lähteä Lammilta, mutta Lammi ei lähde keskustelupalstalta sitten mitenkään. Painukaahan nyt hevon veeheen valuharkkojenne kanssa... niitä kukaan halua ostaa.

Niin hyvä hakko on lammi, että aiheuttaa moisia kateelisten purkauksia. Kyllähän se markkinoiden parhaimpii kuuluva u-arvo seinässä, nopea rakentaminen ja kestävä talo harmittaa.

todistit kirjoitti:

Niin hyvä hakko on lammi, että aiheuttaa moisia kateelisten purkauksia. Kyllähän se markkinoiden parhaimpii kuuluva u-arvo seinässä, nopea rakentaminen ja kestävä talo harmittaa.

Lue lisää

Miksi olla valuharkolle kateellinen kun voi tehdä valmiista palikoista valmista seinää. Ei tarvii noin keskeneräistä viritellä. Terästä, betonia ja hermoja menee ihan perkuleesti ja ne sähköputkien ja rasioiden viritykset... Ei juma!! Kuka stana tonkin tuotteen on keksinyt... Joku ekonomi varmaan.

Pienelementtiratkaisut, joissa iso osa työstöistä tehdään tehdasolosuhteissa, ovat parhaita myös kivipuolella.

Ei keskeneräistä kirjoitti:

Miksi olla valuharkolle kateellinen kun voi tehdä valmiista palikoista valmista seinää. Ei tarvii noin keskeneräistä viritellä. Terästä, betonia ja hermoja menee ihan perkuleesti ja ne sähköputkien ja rasioiden viritykset... Ei juma!! Kuka stana tonkin tuotteen on keksinyt... Joku ekonomi varmaan.

Pienelementtiratkaisut, joissa iso osa työstöistä tehdään tehdasolosuhteissa, ovat parhaita myös kivipuolella.

Lue lisää

"Miksi olla valuharkolle kateellinen kun voi tehdä valmiista palikoista valmista seinää."

Ei se elementti ole valmis jos eristys ja pinnoitus puuttuu. Elementtien liitoksissa ja kösittelyssä on omat haasteensa, turvallisempi pientalo syntyy lammiharkoista.

Ja taas täyttä roskaa. Olen ollut sekä rakentamassa paikalla valettuja että rakennuttanut betonielementeistä tehtyjä pientaloja. Ainoa ero on siinä, että paikalla valettu voi olla lievästi tiiviimpi, mutta sillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Lievästi parempi tiiviys edellyttää toki sitä, että valu onnistuu 100 %:sti ja sitä ei ole vielä minulle (eikä kaiketi muillekaan) tapahtunut.

Miten paikalla valettu voi olla parempi kuin tehtaan katon alla valettu? Materiaalin paksuus ja raudoitus ovat samanlaisia.

Rakennusmääräysten mukaan talon tulee kestää 50 vuotta. Kaikki minun rakentamani kestää vähintään tuon. Ja arvatkaapas mitä! Minua ei hirvittävästi kiinnosta se, mitä tapahtuu 50 vuoden kuluttua. Todennäköisyys olla sitä näkemässä on varsin pieni.

J. Betoni voisi mennä itseensä ja opetella yhdyssanojen oikeinkirjoitusta sekä jättää tietämättömyyden levittämisen.

Talon voi rakentaa monella tapaa ja monista materiaaleista. Yhtä oikeaa tapaa ei ole.

Rakennusherra taas voisi olla hieman tarkkana mainoslauseidensa kanssa. Kyllä se on tiedossani että elinkaareksi elementti kerrostaloille suunniteltiin takavuosina 30 vuotta ja saumojen huoltoajaksi 10 vuotta. Maan alla saumojen huoltokin on ollut pikkaisen vaikeaa ja vuotoja on riittänyt.
Sitten vähättelet vielä elementtien ilmavuotoja, joka on tunnettu homerakenne, kun korvausilmaa tulee villojen ja puupalikoidenkin seasta huoneistoon.
Elementti kerrostalot tehtiin 70 luvulla köyhille halvalla valtion tukemana, rikkaamille talot muurattiin tai valettiin paikalla. Sitten pahimpia kosteuspesiä ja homeläävöjä ovat nuo elementti rivitalot ja kunnallisetkin matalat vanhainkodit, koulut, päiväkodit jne...
Elementeillä ei rikastu kuin rakennusliikkeet ja tehtailijat, kansa maksaa ja asukas kärsii.
Suosittelen matkaa elementtien ihmemaahan Viroon tai entiseen itä-Saksaan, siellä näitä ihanuuksia on nähtävissä, pyykit parvekkeella roikkuen.
Konnari kirjoitti asiaa johon yhdyn sataprosenttisesti ja nykyinen saumaustekniikkakin on parempaa, liikkeestä kuitenkin syntyy aina halkeamia, sekä sauma rakenteet lujilla. Rosteri sentään on usein jo käytössä niin ei elementit sentään niskaan kaadu.
Paikallaan valu on aina parempi vaihtoehto, rakennukset kauniimpia ja arkkitehdilläkin vapaammat kädet. Sääsuojaus kivirakentamisessa ei niin suuri ongelma kuin puulla kyhätessä, jos Siporex jätetään luvuista pois.
Menköön pienet kirjoitusvirheet i badin piikkiin, kunnon konehan kertoo tyhmemällekin virheiden sijainnin.

"Betonielementtitalon kantavat rakenteet saa pystyyn 600 - 650 € per neliö"

Meidän 2006 valmistunut lammitalo maksoi tontteineen ja liittymineen 900 eur/m2 itse rakentaen. Kokonaispudjetti oli 170 000 eur, josta tontti 27keur ja liittymät 10keur. Ontelosokkelien asennuksesta kesti noin vuosi niin pääsimme asumaan keskeneräiseen taloon. Kahdessa vuodessa talo oli valmis ja kolmessa vuodessa pihatöineen.

1241234124 kirjoitti:

"Betonielementtitalon kantavat rakenteet saa pystyyn 600 - 650 € per neliö"

Meidän 2006 valmistunut lammitalo maksoi tontteineen ja liittymineen 900 eur/m2 itse rakentaen. Kokonaispudjetti oli 170 000 eur, josta tontti 27keur ja liittymät 10keur. Ontelosokkelien asennuksesta kesti noin vuosi niin pääsimme asumaan keskeneräiseen taloon. Kahdessa vuodessa talo oli valmis ja kolmessa vuodessa pihatöineen.

Lue lisää

Lammin tarjous minulle ilman betonia oli pelkkien rakennusmateriaalien osalta karvan verran alle 500 € per m2.. Raudat, rahdit ja betoni olisi tehnyt siihen 170 € per m2 lisää. Pelkkä materiaalikustannus Lammista maksaisi noin 700 € per neliö.

900 € per m2 (nykyrahassa 1050 € per m2) ei kuulosta uskottavalta. Laskelmasta puuttu jotain muuta kuin pelkkä työn osuus. Jotain puuttu ja todellinen luku on nykyrahassa luultavasti noin 2000 € per m2, eli hiemn yli 1700 € vuoden 2006 rahassa.

BauHerr kirjoitti:

Lammin tarjous minulle ilman betonia oli pelkkien rakennusmateriaalien osalta karvan verran alle 500 € per m2.. Raudat, rahdit ja betoni olisi tehnyt siihen 170 € per m2 lisää. Pelkkä materiaalikustannus Lammista maksaisi noin 700 € per neliö.

900 € per m2 (nykyrahassa 1050 € per m2) ei kuulosta uskottavalta. Laskelmasta puuttu jotain muuta kuin pelkkä työn osuus. Jotain puuttu ja todellinen luku on nykyrahassa luultavasti noin 2000 € per m2, eli hiemn yli 1700 € vuoden 2006 rahassa.

Lue lisää

Ehkäpä kannattais tarkentaa mistä neliöistä puhutaan... Huonealasta, huoneistoalasta, kerrosalasta, kokonaisalasta..? Jotkut laskevat vielä terassit ja katonset alaan mukaan. Rakennusoikeuden ala lienee se käytetyin mittari. Suomessa keskihinta on tällähetkellä 1850€/m2. Sanoisin, että kivitalossa keskihinta on yksilöllisyydestä ja paremmasta tekniikasta johtuen siellä 2300-2500€/m2 paikkeilla. Rakennusjräjestelmällä ei tässä ole merkitystä... Suunnittelulla on. Mitä yksinkertaisempi talo on, sitä järkevämmin sen tekee vaikka elementeistä (tyyliin neljä nurkkaa ja harjakatto). Kun tulee pari nurkkaa lisää, tulee nämä valuharkkoratkaisut järkevimmiksi. Monimuotoisen kivitalon tekee järkevimmin umpiharkoista. Sitten on näitä hybridiratkaisuja, joissa osa rakennejärjestelmästä on harkkoa ja osa elementtiä. Nämä sopivat laajemmin erilaisiin suunnitelmiin.

Mistä puhutaan? kirjoitti:

Ehkäpä kannattais tarkentaa mistä neliöistä puhutaan... Huonealasta, huoneistoalasta, kerrosalasta, kokonaisalasta..? Jotkut laskevat vielä terassit ja katonset alaan mukaan. Rakennusoikeuden ala lienee se käytetyin mittari. Suomessa keskihinta on tällähetkellä 1850€/m2. Sanoisin, että kivitalossa keskihinta on yksilöllisyydestä ja paremmasta tekniikasta johtuen siellä 2300-2500€/m2 paikkeilla. Rakennusjräjestelmällä ei tässä ole merkitystä... Suunnittelulla on. Mitä yksinkertaisempi talo on, sitä järkevämmin sen tekee vaikka elementeistä (tyyliin neljä nurkkaa ja harjakatto). Kun tulee pari nurkkaa lisää, tulee nämä valuharkkoratkaisut järkevimmiksi. Monimuotoisen kivitalon tekee järkevimmin umpiharkoista. Sitten on näitä hybridiratkaisuja, joissa osa rakennejärjestelmästä on harkkoa ja osa elementtiä. Nämä sopivat laajemmin erilaisiin suunnitelmiin.

Lue lisää

Minä käytän kokonaislaa, koska kerrosala riippuu kaavan iän lisäksi myös kunnasta/kaupungista ja virkamiesten tulkinnoista. Kerrosala ei kerro mitään, ellei määritellä minkä vuoden kaavasta on kyse.

Minä seuraan rakentamisen hintakehitystä Ara:n tilastoista. Muissa hintatiedoissa on usein joku intressi, joka vääristää tietoja. Aran mukaan rakentaminen maksaa Suomessa keskimäärin hieman alle 3.000 € per m2 ja pääkaupunkiseudulla 3.100 €. Jos mukaan lasketaan totnntikustannukset, keskihinta on 3500 € per m2. Pääkaupunkiseudulla liikutaan 4.000 €:n pinnassa.

Itse tehdyn kivitalon voi puristaa alle 2.000 € per m2. Jos teettää, niin arvattavasti ylitetään Ara:n tilaston taso. Tuttava, joka on hyvä juristi mutta huono rakentamaan mitää itse, teetti talon Espooseen 3500 € per m2.

Jos osaa ja ehtii tehdä itse, niin talon työmäärä on noin 3000 tuntia. Miestyötunti maksaa ALVeineen ja sivukuluineen käytännössä 50 €. 100 m2 teetetty talo maksaa laskennallisesti peukalosäännön mukaan 350.000 € ja sama itse tehtynä 200.000.

Ahaa rakennusherran kenkä puristikin siitä, että oli itselleen elementtikoijan tilannut. Sitähän ei passaa arvostella.
On vähän kuin Skodan osto kun DSG laukeaa, pientä huoltoa vaan.
Taidat kuitenkin olevan se kusessa oleva elementtitehtailija, jolla kauppa ei käy.
Teräslevyjen hankinta työmaalle alkaa jo olla melkoista näpertelyä.
Eiköhän me tavalliset tallaajat muurata vain harkosta tai jopa valeta Eps-muottiin. Kaivinkoneen kuljettajahan luulee monikin olevansa ja vuokrakoneella maksaa itsensä kipeäksi.
Eps-muotti rapattuna kustantaa pari sataa €uroa neliö ja rakentaa pikkulapsikin tai homo. Kyllä elementti on kallis, lyhytikäinen ja enemmän neukkumeininkiä.

Yrittäjyyttä ja yrityshenkisyyttä kuitenkin näyttää löytyvä, laskutaito samaa luokkaa kuin kaivinkone yrittäjällä. Lisää nyt ainakin kustannuspuolelle koneen siirrot kahteen suuntaan 240 €, polttoainetta 80 litraa päivä tuolla työtahdilla, arvonlisäveroa 24 prosenttia.
Tavallisen Jepen työsaavutus on noin neljännes ammattilaisesta mikä muuttaa laskelmia melkoisesti. Usein valittu liian pieni vuokrakonekkin aiheuttaa lisätyötä vähintään tuplat.
Suurimmat ongelmat ovatkin tietopuolella, ei tunneta tuotteita eikä pahemmin rakennustapaohjeitakaan. Ostetaan yleisesti halpaa paskaa, joka rikotaan jo asennettaessa. Sitten korjataan loppu elämä ja takuitakaan omasta työstä ei synny.
Vakuutuksia ei tietenkään ole minkäänlaisia, joten henkilövahinkoja ei kannata hankkia. Kaikkea nämä tee se itse miehet yrittävät ja Gramo kyllä vuokraa ja ottaa rahat pois.
Olet sentään sen verran valveutunut, että vanhan koneen naparemontti esimerkiksi maksaa helposti kymppitonnin ja voitot valuisivat hiekkaan kerralla.
Epsi harkoista vähemmän tietoa, kevyiltä näyttävät ja ovat merkittävästi lisääntyneet. Itselle voisin aivan hyvin hankkia seuraavaksi kivitalon hyvin eristettynä.

Jos puurunkoiset elementit olisi keksitty Suomessa, niiden markkinaosuus olisi edelleen 3% kun kaikki niitä tekevät firmat keskittyisivät haukkumaan toisiaan kunnian viemisestä. Kuka varasti kunnian Paavo Jokiselta, Palikkaäijä vai joku muu?

Palikkaäijältähän kunniaa vie mm. Passiivikivitalot, jonka markkinointi on Palikkaan verrattuna tältä vuosisadalta ja tästä universumista. Kuulemma Herra Palikka on niin mahdoton tyyppi että yksikään yhteistyökumppani ei kestä vuotta kauempaa.

Keksijä saa ja ansaitsee kunnian, mutta rahat menevät markkinoijalle.

hukke2 kirjoitti:

Jos puurunkoiset elementit olisi keksitty Suomessa, niiden markkinaosuus olisi edelleen 3% kun kaikki niitä tekevät firmat keskittyisivät haukkumaan toisiaan kunnian viemisestä. Kuka varasti kunnian Paavo Jokiselta, Palikkaäijä vai joku muu?

Palikkaäijältähän kunniaa vie mm. Passiivikivitalot, jonka markkinointi on Palikkaan verrattuna tältä vuosisadalta ja tästä universumista. Kuulemma Herra Palikka on niin mahdoton tyyppi että yksikään yhteistyökumppani ei kestä vuotta kauempaa.

Keksijä saa ja ansaitsee kunnian, mutta rahat menevät markkinoijalle.

Lue lisää

Paavo Jokinen on täysin tuntematon suuruus, mutta täytyyhän tuotteella aina joku keksijäkin olla.
Sitten markkinat kehittävät tuotteita, harvemmin keksintökään on heti valmis.
Se on totta että markkinamiehet ja keksijät ovat yleisesti eri heppuja, helpolla rahaa ei nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa kuitenkaan tee kukaan.
Se uskomus rakennusalalla voidaan kuitenkin unohtaa, että Suomessa olisi kaikki rakennustarvikkeet ja aineet keksitty. Ovat pääasiassa ulkomailta kopioituja, kuin entisessä Neuvostoliitossa.

1. Ei pahemmin merkitystä asiassa.
2. Kaivinkoneen siirto verollisena on puolitoista tuntia suuntaansa ja 80 €/tunti keskihinta = 240,00 kahteen suuntaan, pimeät työt erikseen.
3. Polttoöljyn hinta on noin €uron litra ja kulutus kaivinkoneella pienellä 10 litraa tunnissa työtä tehden.
4. Alv maksetaan koneen vuokrauksessa , pimeät hommat erikseen. Yksityisihminen maksaa alvin, käännetty alv koskee vain firmoja.
5. Huono mutta tyypillinen asenne rakennustyömaalla.
6. Takuu selviää viimeistään myyntitilanteessa ja korvausten määrässä.
7. Moni muukin on kuvitellut osaavansa lukea piirustuksia, laseria osaa käyttää lapsikin.
8. Vai tärinää välttelet 16 tonninen riittää hyvin ja osaava kuljettaja ei turhia täristele. Sinulle amatöörille 3 tonninenkin riittää.
9. Tarvitset ammattiauttajaa, niin korvien väliin kuin rakennustyöhönkin. Selvästi Elyn pölvästejä.

Siirrosta saat pyyttä vapaasti ihan mitä haluat.

Verkosta vai goolgaliia esim sen, että Simon kunta maksaa 1,50 €/km tai 50 € per h.

Nykyisessä markkinatilamnteessa ei siirroista tarvitse maksaa. Itse asiassa 2 x 300 € ylittää kaivureiden käyvän viikkovuokran.

Kovin pitkää ei tietysti toimi yhtälö, jossa uushankintahinnaltaan 100.000 €:n koneen voi vuokrata 400 - 500 €:lla viikoksi.

Tilanne on niin paha, että maanrakennusyrittäjiltä palaa hermot. Yksi pyysi neuvotteluissa minua kertomaan hinnan. Toinen halusi minu tekevän myös laskutuksen.

En olisi ikinä uskonut, että laskuttaisin itse itseäni toisen yrittäjän puolesta. Näin siinä vaan kävi. No olihan siinä kaivinkoneyrittäjälle se etu, että minä jouduin laskemaan tunnit, tonnit, kuormat ja "laput".

Tietääkö juku mitä ylijääneille, ihan kuranteille, "lapuille" voisi tehdä? Sain myytyä maata muille, joten lappuja jäi yli.

BauHerr kirjoitti:

Siirrosta saat pyyttä vapaasti ihan mitä haluat.

Verkosta vai goolgaliia esim sen, että Simon kunta maksaa 1,50 €/km tai 50 € per h.

Nykyisessä markkinatilamnteessa ei siirroista tarvitse maksaa. Itse asiassa 2 x 300 € ylittää kaivureiden käyvän viikkovuokran.

Kovin pitkää ei tietysti toimi yhtälö, jossa uushankintahinnaltaan 100.000 €:n koneen voi vuokrata 400 - 500 €:lla viikoksi.

Tilanne on niin paha, että maanrakennusyrittäjiltä palaa hermot. Yksi pyysi neuvotteluissa minua kertomaan hinnan. Toinen halusi minu tekevän myös laskutuksen.

En olisi ikinä uskonut, että laskuttaisin itse itseäni toisen yrittäjän puolesta. Näin siinä vaan kävi. No olihan siinä kaivinkoneyrittäjälle se etu, että minä jouduin laskemaan tunnit, tonnit, kuormat ja "laput".

Tietääkö juku mitä ylijääneille, ihan kuranteille, "lapuille" voisi tehdä? Sain myytyä maata muille, joten lappuja jäi yli.

Lue lisää

Minä en taas tuollaisen mulkun kanssa edes neuvottele, oikea rakennuspaikkasi on tosiaan Simon kunta.
Oletpa tosiaan tehnyt vaativia töitä, jopa tärinämittarin nähnyt. Maan kippauskin kauhistuttaa.
Toivottavasti ei nähdä missään työmaalla , olet turpaan vedettävä iljetys !

On siirrytty Joulukuuhun, joten puheet kauniimmaksi heti. Huvikseen ei ketään kannata ärsyttää, varsinkaan kun on työnteosta kysymys.
Tarjouksia voi pyytää asiallisesti ja kenenkään hädänalaista asemaa ei pidä käyttää hyväksi. Työpaikka kiusaaminen ei ole muodissa.
Palveluita ostetaan ja myydään, molempia tarvitaan, kukaan ei varmasti osaa kaikkea itse.
Elementti rakentaminen on yksi rakentamisen tyyleistä ja varmasti aivan hyvä, kuten myös paikallaan rakentaminenkin.
Yksi sopii yhdelle ja toinen toiselle, hieman elämäntilanteesta riippuenkin.
Herra hieman huono nimimerkki, huonosta käytöksestä.

Bau herr oikeastaan tosiaankin haukkuu väärää puuta, rakentamisen korkeat hinnat johtuvat verottajan vedättämisestä, veroja on noin puolet rakennusprojektista.
Näiden verojen kerääjä on sitten se onneton yrittäjäparka.
Maailma on kyllä muuttumassa ja kunnanvirastoonkin alkaa kilpailu kyllä purra jo lähivuosina, koska julkinen velka on paisunut liian suureksi.
Pääsevät lähes kaikki kilpailluun mukaan, eikö olekin kivaa ?
Palsta on tietysti väärä tälle kirjoitukselle, eikä pitäisi provosoitua kun provosoidaan.
Kivitalo on aina puutaloa parempi sijoitus pitkällä aikavälillä, joka alkaa käydä entistä tärkeämmäksi laina-aikojen pidetessä korkean verotuksen vuoksi.

Keväällä alkaa kirjoitti:

Bau herr oikeastaan tosiaankin haukkuu väärää puuta, rakentamisen korkeat hinnat johtuvat verottajan vedättämisestä, veroja on noin puolet rakennusprojektista.
Näiden verojen kerääjä on sitten se onneton yrittäjäparka.
Maailma on kyllä muuttumassa ja kunnanvirastoonkin alkaa kilpailu kyllä purra jo lähivuosina, koska julkinen velka on paisunut liian suureksi.
Pääsevät lähes kaikki kilpailluun mukaan, eikö olekin kivaa ?
Palsta on tietysti väärä tälle kirjoitukselle, eikä pitäisi provosoitua kun provosoidaan.
Kivitalo on aina puutaloa parempi sijoitus pitkällä aikavälillä, joka alkaa käydä entistä tärkeämmäksi laina-aikojen pidetessä korkean verotuksen vuoksi.

Lue lisää

Mihin hävisi Bauherr, ei kai vaan tullut lopputili kouraan yhteiskunnan hyväpalkkaisesta virasta. Saattoipa joutua kilpailuun, aivan omin opein.
No eipä haasteta riitaa näin jouluna !

Valubetoni on sitten myös kantava rakenne, jotta kevytsoraharkosta saa palkkia tai maapaineseinää tarvitaan valubetonia.
Perustukset pitää myös olla massiivista valubetonia, varsinkin paalutetuissa taloissa.
Vertaaminen ei ole aivan noin yksinkertaista.

Minä en tunne tuon laskelman perusteluja, mutta ainakin minun kohteissani elementit ovat olleet pystyssä lähes harkkotaloista saatujen työtarjousten kustannuksilla.

Elementtitalo on minulle varmuudella halvempi kuin harkkotalo. Tietysti, jos teen itselleni ja itse, hintasuhde kääntyy toisinpäin.


Noissa teoreettisissa laskelmissa on se ongelma, että todelliset hinnat menevät markkinatilanteen mukaan. Luvuilla ei välttämättä ole mitään tekemistä elettävän elämän kanssa. Rakennusalan alennuspolitiikka vaihtelee markkinoiden mukaan 15 % ... 85 % välillä. LAske siitä sitten keskiarvo!

Näkyykö siinä työn osuus ?

Kyllikki33 kirjoitti:

Näkyykö siinä työn osuus ?

Rungon osuus on koko hankkeessa melko pieni, sisustus ja tekniikka maksaa. Katto ja lattia tarvitaan kaikissa taloissa.
Tontin olosuhteilla on myös suuri vaikutus, paaluja kun aletaan tarvitsemaan alkaa elementti käydä kalliiksi, koska se kantaa heikosti.
Rakennusala on ollut jo pitkään niin kilpailtu, ettei sieltä mitään kymmenien prosenttien alennuksia heru, se on muunneltua totuutta.
Elementtejä kun tehtaassa tehdään on se kilohintaa ja eristeet kuutiohintaa. Sitten on logistiikkaa loput. Kaikki kilpailutu loppuun.
Yleensäkin kun rakentamaan lähdetään hinta edellä on siinä jo ensimmäisiä virheitä. Ei ihme vaikka itketään laadusta, kosteusvaurioista sun muista.
Jokainen sitten itse valitsee rakentaako kerrostalo elementeillä, vai jonkinmoisilla harkoilla, kovin suuria hintaeroja ei rungosta pysty saamaan, laatueroja kylläkin.
Normaalisti ihminen rakentaa kerran kaksi elämästään, silloin kannattaa maksaa laadusta ja pitkäikäisyydestä. Kivitalo on yleisesti silloin hyvä valinta, ei lahoa eikä mätäne. Perustuksetkin nykymateriaaleilla saa tehtyä homevapaaksi.
Yksi yleisimpiä ongelmia on nykyisin korjauksessa, kivivillan pölypintaan kertyvä kosteus joka homehduttaa seinän sisältä. Tätä ongelmaa on juuri kerrostalojen elementeissä ja täystiili rakenteissa. Kerrostalo elementeistä tehdyt koulut ja päiväkodit ovat erittäin vaikeasti korjattavissa ja niitä on tuhansittain tässä maassa.
Eps-eriasteiset rakenteet ovat seinien osalta toimineet yleensä ongelmitta, joten paljon parjatut selänmurskaaja harkot ainakin toimivat.
Näinä kosteina aikoina puurunkojen höyrynsulkujen kanssa ongelmaa alkaa myös pukkaamaan. Kosteus tuleekin ulkoa, kun sisäilmaa jäähdytetään.
Tosiaankin on rakentamisessa paljon muutakin ajateltavaa, kuin hinta ja toimittajille kettuileminen.

"Opetus: huonolle pohjalle vain paalulla. (Paaluna käy sitten myös maahan juntatut kuusenrungot. Ainakin faijan kuusipaaluttamat pytingit ovat vieläkin suorassa)."

Puupaaluja saa käyttää pysyvissä vakituisissa rakennuksissa vain pohjaveden pinnan alapuolella

Se onkin hyvä, että joku menestyy tällä kilpailulla alalla. Voitosta sitten meneekin veroa heti 20 prosenttia ja kun otat rahaa ulos firmastasi menee pääomaveroa sinulta 30 prosenttia. Koko toiminnasta firmasi olikin jo maksanut 24 prosenttia arvonlisäveroa.
Kyllä täytyy olla kova jätkä, joka näinä aikoina menestyy, yhteiskunnan verokuppaajaa vastaan.
Mikä olikaan se rakentamisen ja asumisen kalleuden syy, olikohan se kuitenkaan rakennusurakoitsijan palkka ? Olikohan lopputuloksen summaan vaikutusta tekikö harkoista vai elementeistä ? Käyttikö puu- vai teräspaaluja ?
Vihervasurien oppi on tässä maassa mennyt hyvin perille jo vuosia !

Tein 3 krs 300m2 valmiiksi tuossa syksyllä. Urakan aloitimme viime huhtikuussa. Keväällä tulee vielä rappaus ja pihatyöt. Asumme kovaa vauhtia jo ja rahaa on mennyt taloon 350t€. Vielä menee sellainen 30-40 donaa, mut pidän kyllä edullisena tätä ratkaisuamme... Meille tuli siis Aerocin kevytbetonista harkot ja elementit. En voi muuta olla kuin tyytyväinen. Betonielkkujakin mietittiin, mutta kun selvisi kuinka raakile se toimitus oikeasti on, en nähnyt mitään järkeä siinä.

Kuinka raakile, täsmennä?