Joku hirvittävän korkea sähköinen muuri on välillämme, joskus saadaan siihen pikku särö aikaiseksi jolloin hieman lähennymme. Mutta eipä mene kauaakaan kun särö kasvaa umpeen ja muuri tuntuu entistäkin vaikeammalta rikkoa?
Miksi varomme toisiamme?
n-m
19331
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
sehän johtuu siitä kun sinä et puhu yhtään miltä sinusta tuntuu. Minä olen kertonut kaiken tarvittavan jo, 3 kertaan jopa ja sinä et sanallakaan mitä siellä päässäsi pyörii
Meillä tavallaan totta tuokin, ainakin rivien välistä luettuna.. Itsekin tosin olen hänelle asiasta sanonut, liekö ymmärsi..
Tilanne ei kummallakaan ole helppo, tuntuu hurjalta pelata täysin avoimin kortein...
Niissä rivienväleissä on ainaerehtymisen mahdollisuus.
Annoit murun
se oli leipä
Annoin höyhenen
-se muuttui siiveksi-
Muru
-se oli leipä-
höyhen
-muuttui siiveksi-
annoin vesipisaran
se olikin meri
sain leipää,
sain lentää
purjehtia meressä
olisinpa uskaltanut
avautua enemmän
-mitä sitten saisi-
-miksi pelätä rakkautta-
Kenenköhän käsialaa?
Ahaa, joku tosi näppärä tunnisti jo heti alkuillasta jonkun.
Ny kantsis laittaa samalla lottokin vetään ;)
viimeiset kirjaimet?
N:t
Ei, vaan a ja n
olisi osunut ;)
Ne kai ne yleisimmät ehkä
lähellä oli ;)
toivottavasti siellä tärppää vielä :)
ännät osuu..entä ekat kirjaimet..? puretaan jo tää muuri..jookostaan?
Tärppäsi nuo kirjaimet, ainakin mulla ja ajatuksissani kummittelevalla
naisella ;)
Juurikin mietiskelin tätä aivan samaa asiaa. Huokailuttaa pelkkä ajatuskin.
Mä en luottaisi rivien väliin, vaan siihen mitä niiden välissä on.
Täällä kanssa yksi, joka tuskailee saman asian kanssa... En tiedä mitä on tapahtunut, miksi kaikki on yhtäkkiä muuttunut, miksi välttelemme toisiamme,kohtelemme kuin ilmaa... ? Mihin jäi ne katseet ja hymyt? Olet niin lähellä ja niin kaukana kuitenkin...
Ensin sulla oli N ja keksit että mulla on I?
Eli kumpi Meistä on Mies?
N on nainen koska ensin oli tyttönimi. Ja mies pitää oman sukunsa nimen aina, jonka loppukirjain on siis I.