Ilmanvaihdossa käytetään usein huipparia. Siitähän syntyy hyvin helposti ja aika usein se ongelma, että tuloilma ei riitä jolloin huoneistoon tulee alipaine. Tällöin tuloilmaa virtaa hallitsemattomasti kaikista mahdollisista raoista. Mitäpä jos huipparin sijasta asentaisikin tuloilmapuhaltimen? Tällöinhän alipainetta ei pääsisi syntymään ainakaan yhtä helposti.
Huipparin sijaan tuloilmapuhallin?
Taisto.....
28174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Niin ja sitten työnnät niistä samoista raoista hallitsemattomasti kosteaa ilmaa ulospäin. Sitten se kosteus tiivistyy kylmempään osaan ja saat aikaan kosteusvaurion. Tuo voi toimia jos talosi on 100% tiivis eikä missään ole ilmavuotoja.
Hauki on kala. Hauki on kala. Hauki on kala.
Hyvin on vanhat litaniat muistissa & aivot käyttämättä.
Ylipaineesta on hyötyä. Juurikin siitä syystä, että se estää rakenteiden ja maaperän epäpuhtauksia pääsemästä huoneilmaan. Muualla maailmassa ilmanvaihto tehdäänkin yleensä ylipaineiseksi.
Suomaassa on tapana tehdä vuotavia taloja (menee kuulemma homeeseen, jos on liian tiivis) ja sitten sisäilma pitää imuroida kunnolla alipaineiseksi, ettei mene huoneilmaa raketeisiin ja aiheuta hometta.
Joskus vaan olisi hyvä miettiä, miksi näin. Silloin voisi pälkähtää päähän, että tätä kosteuden tiivistymistä voi tapahtua vain kylmällä ilmalla. Kesällä kondenssia ei tule & ulkoilmakin on kosteaa, joten se ja sama "vetääkö vai työntääkö" ilmanvaihto.
Sit ku muistetaan, ettei painovoimaista ilmanvaihtoa nappaa hoitaa hommiaan lämpimällä säällä .... saatetaan vaikka kekata, että tuloilmapuhallin voi olla ihan OK keino painovoimaisen poiston kesäaikaiseen tehostamiseen. Talvella puhallinta ei parane käyttää, muttei yleensä ole tarvettakaan.
Nyt kun yhdistät vielä nämä kaksi lausetta, niin alat tajuamaan jotain...
> Muualla maailmassa ilmanvaihto tehdäänkin yleensä ylipaineiseksi.
Ja
> tätä kosteuden tiivistymistä voi tapahtua vain kylmällä ilmalla.
Mitä pitäisi tajuta? Että rotta tulee kommentoimaan aina, vaikkei olisi mitään sanottavaakaan?
Kenties sitä, että se mikä muualla maailmassa toimii, ei välttämättä toimi ympäristössä, jossa on puolet vuodesta kylmää...
Etelässä ulkona on usein lämpimämpää ja kosteampaa kuin sisällä, joten on periaatteessa oikein tunkea kuivaa sisäilmaa rakenteisiin. Täällä kun tilanne on toisin päin, halutaan mielummin sitä kuivaa ulkoilmaa rakenteisiin.
Hauki on kala, hauki on kala, hauki on kala
Ja järki jäässä & lukutaito hukassa. Mutta kommentoida pitää aina; hauki on kala.
Tuo on Suomessa vaikeaa varsin vihreille, täällä ei saa käyttää lämpö energiaa malli haetaan keskieuroopasta ja siellä lämmöt ei laske pakkasenpuolelle juuri koskaan.
"...tätä kosteuden tiivistymistä voi tapahtua vain kylmällä ilmalla..."
Eli joskus kuitenkin. Eli meidän olosuhteissamme koko lämmityskauden, siis lähes puolet vuodesta.
"Kesällä kondenssia ei tule & ulkoilmakin on kosteaa"
Joten silloin ylipaineella nämä kosteudet eristeisiin? Ovat siellä hyvin valmiina talvella kondensoitumaan.
"Talvella puhallinta ei parane käyttää, muttei yleensä ole tarvettakaan."
Kyllä ilmanvaihtoon on talvellakin tarvetta. Saako imuri nyt armon oikeudessa vai tyydymmekö silloin painovoimaiseen?
> Eli joskus kuitenkin. Eli meidän olosuhteissamme koko lämmityskauden, siis lähes puolet vuodesta.
Ohhoh, nyt sitten jo rivien välissä myönnetäänkin, että aika monta kuukautta on sellaisia, jolloin ulkoilman lämpötila on likimain sama kuin sisäilman lämpötila = rakenteisiin vuotava ilman ei jäähdy = kondenssia ei voi syntyä.
Edelleen voisin muistuttaa siitä hauki on kala -miesten kivasti sivuuttamasta tosiseikasta, että valtaosassa palloamme rakennukset suunnitellaan ylipaineisiksi. Toki valtaosassa palloamme rakennukset sijaitsevat lämpimämmässä ilmastossa .... mutta ehkä näitä periaatteita voisi Suomessakin soveltaa kesän aikana? Siis jos omien aivojen käyttö poikkeuksellisesti sallitaan, vaikka tämä hauki on kala -miehille & essonbaarin perinnetiedon vaalijoille vastenmielinen ajatus onkin.
> Joten silloin ylipaineella nämä kosteudet eristeisiin? Ovat siellä hyvin valmiina talvella kondensoitumaan.
Noniin, nyt palattiin tutulle tyhmistelylinjalle. Koskaan kuullut tuulettuvista rakenteista? Kyllä se rakenteiden kosteus aikalailla tasaantuu samaksi kuin ulkoilman keskimääräinen kosteus. Siis abs. kosteus ... suhteellinen kosteushan voi sitten olla muuta, jos lämpötila ei ole sama. Menikö jo yli hilseen? ... ei se mitään, täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella täällä aina on ollut tapana julistaa!
Mutta kun sinulla ei parempaakaan tekemistä, voi ottaa paineita myös rakennuksen jäähdyttämisestä ilmalämpöpumpulla. Sehän kuulemma vetää kanssa koko tönön homeeseen, kun sisäilma jäähdytetään esim. 24 asteeseen.... joskus, hetkittäin, voi ulkoilmankin kastepiste käväistä yli 20 °C joten tällaisiin harvinaisiin tilanteisiin / teoreettisiin mahdollisuuksiin kannattaa takertua ja yleistää ne koskemaan koko vuotta. Näinhän sitä menee essonvaarien keskustelut lämmitysjärjestelmien ja iv-koneidenkin paremmuudesta ts. tuijotetaan vain sitä -30 °C pakkasta .... mitä ei kaikkina talvina koeta kertaakaan.
>Kyllä ilmanvaihtoon on talvellakin tarvetta. Saako imuri nyt armon oikeudessa vai tyydymmekö silloin painovoimaiseen?
Ei sinulla ainakaan muisti pelaa. Tuloilmapuhallinta on sovelias ratkaisu painovoimaisen ilmanvaihdon tehostukseen. Talvella = kylmällä säällä painovoimainen ilmanvaihto toimii muutenkin - sen ongelmat ovat kesällä, kun ei ole lämpötilaeroa, mikä antaa "käyttövoiman". Tuloilmapuhallin olisi hyvin yksinkertainen ratkaisu kesäajan tehostukseen.
"aika monta kuukautta on sellaisia, jolloin ulkoilman lämpötila on likimain sama kuin sisäilman lämpötila = rakenteisiin vuotava ilman ei jäähdy = kondenssia ei voi syntyä."
Entä lämmityskausi? Siis edelleen melkein puolet. Tai enemmänkin, paikkakunnasta riippuen.
" Koskaan kuullut tuulettuvista rakenteista? Kyllä se rakenteiden kosteus aikalailla tasaantuu samaksi kuin ulkoilman keskimääräinen kosteus."
Eipä taida muovin ja mineraalivillan välissä pahemmin tuulla, jos sellaista rakennetta tarkoitat. Mineraalivillan valmistajat nimenomaan sanovat, ettei se ime kosteutta. Jos kosteus joutuu sinne väliin niin sinne se myös jää. Kuten tietävät homeremonttia tekevät. Näihin rakenteisiin en kesälläkään työntäisi liikaa kosteutta.
Jos tarkoitat kosteushengittäviä rakenteita, niin kyllä. Kosteus voi haihtua niistä. Mutta onko rakenteita pakko kostuttaa tahallisesti kesälläkään?
"Ei sinulla ainakaan muisti pelaa. Tuloilmapuhallinta on sovelias ratkaisu painovoimaisen ilmanvaihdon tehostukseen. Talvella = kylmällä säällä painovoimainen ilmanvaihto toimii muutenkin"
Muistaakseni et kuitenkaan aiemmin tarjonnut talveksi muuta, kuin että silloin ei puhallinta tule käyttää. Nyt siis tarjoat talveksi vain painovoimaista? Riittääkö tuuletukseen ja tarpeelliseen ilmanvaihtoon?
> Tuloilmapuhallinta on sovelias ratkaisu painovoimaisen ilmanvaihdon tehostukseen
Paljon helpompihan sitä on tehostaa huippuimurilla. Noita tuloilmapuhaltimiahan tarvittaisiin jokaiseen asuinhuoneeseen (ei keittiöön ja kylppäreihin), tai pitäisi vetää tuloilmaputket kaikiin näihin huoneisiin. Huipparilla ei tarvita muuta kuin korvausilmaventtiilit ja talo pysyy terveesti aina alipaineisena.
Jaa, miten asennat huippuimurin vanhaan taloon, jossa on samassa piipussa sekä tulisijat että ilmanvaihtohormit?
Jos nyt ensin perehtyisit siihen tuulettuvan seinärakenteen käsitteeseen yms. perustuttuihin. Ei minulla ole aikaa kirjoittaa 100 sivun kirjaa tahvolle, jonka ymmärrys rakentamisesta on ala-asteen opilaan tasolla.
Laitat sen tietysti vain siihen ilmanvaihtohormiin. Tai on niitä ns. savuimureitakin, jotka voi laittaa tarvittaessa myös siihen savuhormiin, mutta tämä menee jo aiheen sivuun.
Tuulettuva seinärakenne, siis käytännössä ilmaväli, auttaa käytännössä vain ulkoseinän "kylmän puolen" ongelmiin, jotka aiheutuvat kosteushengittämättömästä ulkoverhouksesta pinnoitteineen, esim. lateksimaalin käytöstä. Tuo rakenne ei kuitenkaan pysty viemään pois sisältä tullutta kosteutta, joka on jäänyt muovin ja mineraalivillan väliin, koska tuo kosteus ei kulkeudu ulkoseinään päin mineraalivillassa sen kosteuden imemiskyvyn puutteen vuoksi.
Jotta näihin eristeisiin ei sisältä pääse kosteutta, edellytetään siis 100% tiivistä eristeen sisäpintaa (höyrysulkua), joka on toteutettu yleensä juuri tuolla muovilla. Mitä alhaisemmaksi tuo prosenttiluku jää joissakin kohdissa jo asennusvaiheessa tai putoaa myöhemmin rakenteiden vanhenemisen ym. seurauksena, sitä enemmän ongelmia on luvassa, jos kosteutta pääsee muovin taakse liikaa. Tämän ovat joutuneet toteamaan lukuisat homeremonttien tekijät.
Ylipaineen käyttäminen rakennuksessa luonnollisesti lisää näitä ongelmia.
Joten kaiken tuon vuoksi suhtautuisin varauksella ylipaineen käyttämiseen.
Edelleen, miten toteuttaisit talvella tuon tuuletuksen? Riittääkö silloin pelkkä painovoima?
Kuten joku jo kirjoittikin, ylipaine on pahempi kuin alipaine. Ylipaine työntää kämpässä olevan kosteuden seinärakenteisiin, jossa se jäähtyessän tiivistyy kosteudeksi ja muutaman vuoden päästä seinärakenteissa on hometta.
Jep, kun ei osaa käyttää omia aivojaan, kannattaa opiskella kaikki essonvaarien totuudet ulkoa ja luottaa niihin sokeasti.
Ei kannattaisi. Kun omia aivoja ei osaa käyttää, kannattaisi mielummin opiskella virallisesti oikeat tavat. Sitten kun oppii ymmärtämään miksi näin tehdään, voi alkaa miettimään olisiko parannettavaa.
Viralliset oikeat tavat ovat lähinnä asuntorakentamiseen tarkoitettuja ohjeita. Näissä hommissa kun ei pääsääntöisesti puuhastele laatikon terävimmät veitset. Eksoottisempiin kohteisiin (esim. pakkasvarastot) ei näitä sääntöjä pidä soveltaa tai menee heti kättelyssä metsään.
Kun tämän ymmärtää, voi tajuta, että ne asuinrakentamisen ohjeetkin on tehty idiooteille - niiden pitää olla yksinkertaiset ja tällöin on parempi jättää käsittelemättä mahd. erot kesän ja talven välillä yms. vaikeat asiat - ohjeet laaditaan vain sen hankalimman tilanteen mukaan.
Nämä idioottiohjeet kun menee vielä ulkolukuna opettelemaan, voi totisesti todeta kuuluvansa idioottiohjeiden tärkeimpään kohderyhmään.
Talo kannattaa tehdä tiiviiksi siitä huolimatta että älyköyhästi järjestäisi sen ylipaineiseksi. Eikös nyttemmin pidä tehdä jokin painekoekin. BTW: Ylipaine lisää lämmönhukkaa
Antiikkisia järjestelmiä. Nykyään sekä tulo- että poistoilma siirretään koneella ja samalla otetaan poistoilmasta lämpöä talteen lämmittämällä tuloilmaa.
Ilmanvaihto PITÄÄ olla lievästi alipaineinen juuri siksi, ettei kosteus painu rakenteisiin. Vaan se ennemmin imeytyy sieltä pois.
Ja aivot pitää jättää käyttämättä.
Jos täysin tiiviiseen taloon puhalletaan ilmaa sisälle tuloilmapuhaltimella niin ei kauaakaan kun se puhkeaa ...
Panukailottajien mielestä pitää höyrysulkukin jättää pois. Muutoin vesihöyryn osapaine saattaa sisällä kasvaa suuremmaksi kuin ulkoilmassa ja koko talo räjähtää
Täysin tiivis talo voidaan kyllä suunnitella, mutta toteutus voi jäädä alle 100%. Jolloin talo ei enää olekaan täysin tiivis. Lisäksi rakenteet vanhenevat.
Miksi suomessa rakennetaan paljon hometaloja?
No siksi, että rakennuksen kosteuskäyttäytymistä ei ymmärretä ja tehdään omintakeisia ratkaisuja, joille ei ole minkäänlaisia fysikaalisia perusteita.
No jaa. Arkkitehdit suunnittelevat talot ja rakenteet. Ja tarkastajat hyväksyvät valmiin talon. Joten...