Minussa on monia puolia, rooleja. En ole epärehellinen. Liiankin rehellinen, se tekee minusta surullisen. En osaa valehdella, en halua, en pysty. Mutta koska olen supernainen, teräksen luja, jämerä kuin kallio, ei kukaan usko kun puhun totta ja sanon ettei aina jaksa, väsyttää, ahdistaa, hajottaa. Hymyilen, koska haluan hyvää, en siksi että minua aina hymyilyttäisi. Katson peiliin, näen kyyneleitä. Riisun vaatteeni, näen arpia. Katson uudestaan peiliin, näen tyhjyyden omasta katseestani. Mutta olen elossa, ja tunnen. Olen ihminen, se riittää. Ja sydämessäni tiedän, jossain on joku joka näkee kaiken, jossain on joku joka näkee totuuden.
Oikeastihan mä olen todella yksinäinen ja surullinen nainen.
IKÄVÄ.
16356
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tai sittren kaikki näkee sen tyhjyyden jonka itsekin näet,
Voihan se olla niinkin. Epäilen kuitenkin, tai sitten ihmiset kommunikoivat aivan toisin kuin mitä ajattelevat.
Tarkoitan : jos ihmiset tulevat sosiaalista kanssakäymistä harjoittaen,
ja vasta puolelta näkee tyhjyyttä ja kylmyyttä, ei se innosta kanssakäymiseen.
Eli onko kyse siitä sitten, ettet halua näyttää tai avata itseäsi kenellekkään?
Ihmiset pitävät minua kyllä lämpimänä ja helposti lähestyttävänä ihmisenä. Tyhjyydellä tarkoitan sitä kaikkea tuskaa ja ikävää mitä tunnen sisälläni. Rakkautta tunnen paljon, liikaakin. Se tekee elämästä toisinaan helvetin.
Musta tuntuu että näin tämän kaiken eräässä ihmisessä ja hän minussa.
Jos näet sen, sano se ääneen. Niin minäkin teen, aina jos havaitsen toisessa jotakin, mitä hän itse ei saa sanotuksi.
Tykkäät kovasti puhua itsestäsi, olen huomannut. Mites muut? Muut ihmiset ja heidän tunteet? Ajatteletko sä niitä koskaan? Pystytkö näkemään vähän pidemmälle? Se on sinäsinäsinä, aivan vaan sinä, ja sun arvot ja sun paremman ihmisen teeskentely. Tuletko puolitiehen vastaan? Ei kukaan sua tule sieltä hakemaan, ei enää. Miksi joku näkisit sut täydellisenä kun itsekin näet vain vikoja ja virheitä kaikikialla?
En tiedä kenestä puhut, tuskin minusta. Minulle on tärkeämpää tietää miltä toisista tuntuu, onko toisilla kaikki hyvin. Täällä voin puhua itsestäni. Irl elän toisia varten, jotta toisilla olisi paremmin, hyvin. Siitä saan itselle sitä hyvää mieltä. Minua ei tunne kukaan, joskus tunsi, mutta hän mennyt on. Ehkä joskus tulee joku joka tuntee ja näkee.
Oletko sä pohtia mies, ap? Käytät samoja lauseita, sanajärjestyksiä, maneereja..
En ole pohtia mies, olen nainen.
Aloittajalle: aivan samat sanat. Ei se paljon lohduta, luulen, mutta tiedän tasan miltä susta tuntuu. Tyhjyys, ahdistus, uneton yö toisensa jälkeen. Näillä mennään, tää on elämää, blaablaablaa.. Yeah right... =(
Niin liian monta unetonta yötä. Notkahduksia, romahduksia, nousuja, laskuja. Vuoristorata jonka kierrokset eivät lopu koskaan. Loputon suo, kunnes tulee se päivä joka pysäyttää, tai päivä, jolloin kaiteet pettävät ja vaunu irtoaa ilmoille kunnes tippuu maahan ja kaikki on ohi. Tivoli.
Se on oikeastaan lohdulliista tietää että jossain on joku sinuakin varten.
Tajusin sen itse vasta jokin aika sitten. Aikaisemmin tunsin mustasukkaisuutta. Se loppui kuin seinään kun ymmärsin että kaikki epävarmuus, epätietoisuus, esteet poistuvat kun kohtaa sen oikean.
Melko vapauttava tunne. Muuta ei tarvinnut kuin ymmärtää se että jossain on joku juuri minua varten. Ei mitään tietoa siitä kuka se mahdollisesti on.
Periaatteessa täydellinen elämä?
Ainoa vika on ettet elä itsellesi. Et voi koskaan tulla aidosti onnelliseksi tuolla tavalla. Sinun pitää olla itsekäs ja nauttia aidosti asioista joita teet.
Panosta itseesi ja löydä itsesi. Lopeta se muiden miellyttäminen ja löydä todellinen minäsi. Vain tätä kautta voit löytää vastakappaleesi.
Onnea siihen :)
Toivottavasti se oikea joskus seisoo edessäsi. Mahdollisimman pian tietysti :)
Puhu sydämmestäsi elä aivoilla. Se tie vie lähellemmäksi.
Noh. noinhan me kaikki joskus.