jotta mikä oli aikoinaan perustelu sille laille, että kahdennusvalot kiellettiin 1980-luvun alun jälkeen käyttöönotetuissa autoissa???
Muistaako kukaan?
Nykyautoissa kun on niin pienet valoaukot, että ei lähivaloilla näe yhtää mitää ilman, että häikäisee muita. Ennenkaikkea valoaukon mataluus on rajoittava tekijä, joka vielä korostuu lasin takakenolla asennolla. Kurakelillä kun ei edes voi pestä pyyhkimillä laseja, koska niitä ei enää EU-suomessassa vaadita.
Täytyy varmaan hankkia sitte p-a tai k-a, johon voi laittaa lisää valoja katolle niin korkeelle, ettei viranomainen viitti kiivetä kattomaan mitä ne on...
Muistaako kukaan?
Nykyautoissa kun on niin pienet valoaukot, että ei lähivaloilla näe yhtää mitää ilman, että häikäisee muita. Ennenkaikkea valoaukon mataluus on rajoittava tekijä, joka vielä korostuu lasin takakenolla asennolla. Kurakelillä kun ei edes voi pestä pyyhkimillä laseja, koska niitä ei enää EU-suomessassa vaadita.
Täytyy varmaan hankkia sitte p-a tai k-a, johon voi laittaa lisää valoja katolle niin korkeelle, ettei viranomainen viitti kiivetä kattomaan mitä ne on...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä ennen näki...En tiedä kirjoittajan ikää, mutta esim 50-ikävuoteen mennessä hämäränäkökyky putoaa vähintään puoleen 20-vuotiaan tasoon verrattuna. Siis terveellä ihmisellä. Silmäsairaudet voivat aiheuttaa vielä suurempia muutoksia. On totta, että valtaosassa uusia autoja valot ovat huonot. Poikkeuksia onneksi löytyy (esim. Saab, BMW, Mese, jotkut WW:t ym)Onkohan panostus painottunut kaasunpurkausvaloihin?
Kirjoittaja on hieman alle 40-vuotias, ja ihan mitatusti erittäin (jopa poikkeuksellisen) hyvän hämäränäkökyvyn omaava henkilö.
Jokainen yksilö, joka valofysiikkaa tuntee ja ymmärtää, pystyy hyvin helposti toteamaan nykyisten valasimien ja erinäisten auton korin liikegeometriaan liittyvien epäkohtien aiheuttaman yhteisvaikutuksen niin teoriatasolla kuin käytännössä huonona valotehona, kohdistusongelmina sekä häikäistymisenä.
Yleisesti heijastin ja umpion lasi ovat pinta-alaltaan liian pieniä, umpion etäisyys etuakselin keskipisteestä on liian pitkä ja lisäksi lampun lasi on kallistettu takaviistoon kuten myös tuulilasi. Ksenon-valojen ongelma on niiden lähettämän spektrin kapeus, joka häikäisee silmää enemmän kuin leveämpi spektri. Tästä syystä ko. valon valasukyky koetaan subjektiivisesti paremmaksi kuin myös mittauksessa voidaan todeta suurempi valomäärä pinta-alayksikköä kohden, koska kyseisessä mittauksessa ei huuomioida aallonpituuksien hajontaa eli spektrin leveyttä.
Vielä kehitysvaiheessa olevat UV- ja IR-perustaiset näkemäapuvälineet ovat näkyvää valoa parempia, koska niiden lähettämä säteilyenergia ei "tuki" toisen autoilijan silmiä.
Mutta siihen alkuperäiseen kysymykseen; kukaan ei ilmeisesti ole keksinyt järkevää perustetta.... en minäkään, eikä sellaista ilmeisesti olekaan. Pitänee lähteä ajamaan asiaa ihan virallista tietä.
Valaistukaa mutta älkää häikäiskö!