Sait nainen minut rakastumaan, ja luulin että rakastat myös...taisinkin olla pelkkää hetken huvia.Olisihan pitänyt heti alussa tajuta, että jossain vaiheessa tulee putoaminen korkealta.Miksei rakkauden huumassa tajua ajatella järjellä...sait kyllä kylmennettyä itsesi niin nopeasti että tuskin ihan rehellinen olet ollut.
Harmi kun joudutaan olemaan tekemisissä edelleen, koska en näytä kestävän sitä.
Harmi kun joudutaan olemaan tekemisissä edelleen, koska en näytä kestävän sitä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tämä teksti voisi olla minun kirjoittamani sillä erotuksella että olen nainen.
Samoja ajatuksia myös täällä, tosin olen nainen ja rakastunut mieheen.
Olinko pelkkää hetken huvia? En tiedä. Olin siinä käsityksessä, että tunteet olisivat molemminpuoliset.
Tekemisissä joudutaan olemaan edelleen, enkä tiedä miten suhtautua häneen.Olen itse umpirakastunut, mutta en tiedä haluaako hän lähinnä vältellä. Paljon olisi puhuttavaa, mutta en halua ahdistella tai antaa itsestäni epätoivoista kuvaa. Peittelen tuskani hänen nähden, illalla tuskani purkautuu itkuksi ja aamulla herään unesta, jonka toivoisin olevan totta.
En tiedö teinkö minä jotain väärin, pilasinko minä kaiken? Vai oliko kaikki alusta saakka hänelle pelkkää leikkiä?
Olen kyllä jollain kummallisella tavalla iloinen, että joudumme olemaan tekemisissä, koska hänen seuransa saa minulle hyvän olon tunteen..harmi vain, etten tiedä hänen ajatustaan asiasta, olenkohan hänelle vain taakka ja inhotus? Totuus iskettiin päin kasvojani niin yllättäen, etten osannut sitä edes dottaa...
Itsekkin tein virheitä, olin ehkä hieman epäuskoinen ja varautunut joten ehkä en kaikkia tunteita päästänyt edes irti, mutta kyllä rakkauteni olisi pitänyt olla hänelle selvää.
Kaikki vain romahti parissa viikossa, silti en saa kaunista hymyä mielestäni..enkä kauniita silmiä tai hänen tuoksuaan...
Tykkään hänen seurasta edelleen, mutta vaikeaa on kun joutuu pidättelemään itkua, joten toisaalta toivoo ettei tarvitsisi nähdä.
Toivottavasti en enää ikinä rakastu.
Tuoksu, hymy..niitä minäkin kaipaan. Sellaista hellyyttä en ole ennen kokenut. Tuntui kuin olisin tullut kotiin ja niin jouduin taas kadulle..
En usko enää pystyväni rakastua, koska en tiedä edes miten tästä pääsisin yli, aikaa kulunut jo pari kuukautta ja mikään ei ole muuttunut tunteudeni ja ajatusteni suhteen. Kaipaus ei ole edes vähentynyt.
En ole kiinnostunut treffeistä muiden kanssa. Muut miehet kaikessa mukavuudessaan eivät herätä minussa minkäänlaista kiinnostusta..
Millä tavalla romahti. Muuttuiko naisen käytös sinua kohtaan.
Joskus siihen sattaa vaikuttaa toisen perhepiirissä tapahtuvat asiat, ulkomaanmatkat, kurssit, sairastelu....ovatko nämä pois suljettuja vaihtoehtoja käyttäytymiseen.
Tämä voisi olla mulle. Itse olen tullut varovaiseksi vain ja ainoastaan sen vuoksi, koska aloin epäillä kuvitelleeni kaiken hänen osaltaan. Vaikka toisaalta näen ja tunnen kyllä miehestä mitä ajattelee. Tilanne vain on monimutkainen ja yhteys hankala. Hän on minulle hyvin Rakas ja mielessä kokoajan. Muutama viikko sitten olin haljeta näihin tuntemuksiin, olin pakahtua. Tunteet ovat olleet niin voimakkaat, että tunsin itseni jopa fyysisesti sairaaksi. Se kuohu...huhhuh. Toivoin häneltä yhteydenottoa joka päivä. Oli suuri tarve päästä sanomaan ääneen mitä mielessä liikkuu. Mutta ei.
Tilanne on ajautunut nyt siihen, että uskon kaiken olevan yksipuolista, josta tuo toinen ei tiedä yhtikäs mitään.
Päätin siis vetäytyä ennen kuin nolaan itseni täysin.
vaihtaa duunii.