Kirjoitan kun itse olen aivan vasta plussannut ja hieman peloissani että osaanko lastani kasvattaa. Tämä oikeastaan hieman johtuu myös siitä että ystäväni on jo kolmen lapsen äiti ja joskus kauhuissani katson kun tämä äiti huutaa alati lapsilleen ja kaupassakin jos olemme hänen lastensa kanssa (eli 2,5v ja 4v ja 5,5v) hän huutaa ja kiroilee apsilleen minkä ehtii. Itse en oikein miellä tuollaista käytöstä, mutta empä siihen puutukkaan. Nämä hänen lapsensa eivät enää tottele äitiään lainkaan, johtuuko tämä siitä että jo puoli vuotiaana hän on jo tukistanut lapsiaan (siis heti kun tukkaan pystyy tarttumaan) ja pienestä pitäen lapsille huutanut ja kironnut. Huomaan etä hänen kurinpitonsa fyysisellä kannalla rupeaa loppumaan luultavasti väsymiseen mutta tämä älytön huuto ja kiroilu jatkuu niin että varmasti naapuritkin kärsivät.
Sadattelu lapsille
Toivotonta!
9903
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi herratunen aika! Mikset tee jotain? Kaverisi taitaa olla väsynyt lapsiinsa tai sitten se ei todellakaan osaa olla äiti. Ilmoita lastenvalvojalle tuosta tai puhu kaverillesi järkeä. Sehän tekee hullut niistä lapsistaan. Ja se ei ole lasten vika kun ei totella, kasvatusmenetelmät on vain niin perseestä.
En uskalla puuttua asiaan vaikka joskus haluaisinkin. Tämä äiti on hyvin nuori, kuten itsekin olen, että ehkä hän ei ole ollut valmis äidiksi. Joskus olen luonut inhoa näyttävän katseen häneen, kun hän oikein paasaa ja kiroaa muksujaan, ja siitä takaisin häneltä melkeimpä tappavan katseen. Tiedän että jos puuttuisin tähän meidän välimme olisi entiset. Toivon vain joskus että hän itse uupuisi niin että lopettaisi tuon huutamisen. Ja kuten kerroin, luulempa että naapurit ennen pitkää sanovat hänelle jo jotakin. Hän ei hyväksy että hänen kasvatukseensa puututaan, ja jos hänen lapsistaan joku itkee sitten syystä tai toisesta ja itse yritän tätä lohduttaa hän voi jopa suuttua tästä, sillä vain HÄN saa tehdä lapsilleen mitä haluaa, muut suut suppuun! Aistittavissa on että lapset eivät enää kovin "normaaleja" ole, kun mikään ns. kuri ei heille riitä, ovat kovin itkuisia aina ja huutavat ja äksyuilevät ja tekevät pahojaan. Ja tämä aiti huutaa ja sadattelee lapsensa todella pahoin, mutta lapset eivät välitä. Eiköhän tämä jotenkin suttaannu, voisin koittaa puhua muille yhteisille tuttavillemme mitä voitaisiin tehdä.
Ajatteletkohan nyt liikaa itseäsi.. Eikö maailmassa kaikkein tärkeimpiä ole kaikki lapset... "Välimme olisivat entiset", ajattelisit enemmin niitä lapsia. Sinä varmasti löydät uusia ystäviä, mutta lapset eivät saa ikinä lapsuuttansa takaisin. Ja ehkä se "äitikin" sitten joskus tajuaisi ja antaisi sinulle anteeksi.
siis tällä nuorella äidillä ja se purkaantuu näihin viattomiin pieniin lapsiin=(
Jos yhtään välität niistä lapsista niin puutu siihen ja heti.
Eikö isän kanssa voisi keskustella. Saisiko hän tuollaisen loppumaan. Huutaminen todellakin kokee inflaation.
se kaveris tarvis vähän vapaata niistä kersoista, ei kukaan jaksa tollasta 24/7... jos haluut olla avuks, ota ne vaikka yökylään että kaveri pääsee viihteelle tms.
Tämän äidin täytyy olla tavattoman uupunut. Ihan kaikkeen, ja lapsiinsa. Hän ei kestä lapsilta enää mitään normaaliakaan melua tai touhua, hän kokee sen metelöintinä. Hän haluaa, että lapset tottelee just nyt ja heti.. koska on ihan loppu.
Koksapa hän ei iedä arvosteluja, ei neuvoja, ei kommentteja kasvatuksestaan ja toiminnastaan, hänen täytyy tietää että hän toimii koko ajan väärin.
Hänellä ei vaan ole keinoja eikä osaamista toimia toisin, ei ehkä voimavarojakaan.
Hän ei jaksa enää sitä muiden taholta tulevaa syyllistämisen , moitteen taakkaa.
Vaikka muiden ajatus olisi hyvä, ja huoli on äidistä itsestä, hän ei ehkä koe sitä sillä tavalla. Hän voi ajatella että ne, jotka neuvoo yms., pitävät itseään muka parempana ja "mitä ne mun elämästä tietää"
En tiedä osunko oikeaan, muistelen vaan itseäni siltä ajalta, kun karjuin ja huusi lapsille ja käytin rumaa kieltä.
Olin tosi uupunut ja yksinäinen.
Olet oikeassa, rikot ystävyytenne jos puutut hänen äitiyteen.
Jätä murhaavat katseet.
Entäs jos joskus sanot lapsille: totelkaa nyt äitiä.. ja viet lapset sinne minne pitääkin, yms., pois sieltä missä ei saa olla yms.
voi ottaa myös yhteyttä sos.virastoon nimettömänä ja kertoa huolesi.
itselläni on 7 kk tyttönen.en itse eikä mieheni hyväksy huutamista lapselle.kaikki tekee tyylillään mutta kauheaa se on katsoa,mistä kerroit!kyllä se hermo venyy ihmeesti kun lapsi on edessä.ainakin minulla,vaikka äkkipikainen olenkin.pelkäsin itse aikoinani juuri samaa asiaa että jos menee hermo kunnolla..mutta kun toinen nappisilmillä katsoo kun on jotain tehnyt niin kyllä se huuto tukehtuu kurkkuun.onneksi.mut tsemppiä.
Itse olen pyytänyt apua , koska vaikeetahan tämä JOSKUS on. Apua ei vaan saa mistään.
Miksi kaiken pitää mennä "virallista" tietä eli sosiaaliviranomaisten kautta, ja sinne ilmoitus, miksen saa apua kun sitä reilusti pyydän ?
Sitä on kaikenlaista nettiä ja settiä ja saittia, jotkut ratsastavat TEEMUN nimellä (ja rahoilla) mutta kun itse apua pyytää, siis miksei sitä saa ?