Ubuntussa voi valita molemmat. Hidastaako käyttöä jos salaa koko levyn tai molemmat? Eikö riitä, että salaa kotikansion jos laittaa riittävän pitkän salasanan kirjautumiseen? En tiedä kumpaa kannattaisi käyttää ja miten eroaa käytännössä.
Kotikansion vai levyn salaus?
asennus edessä
10139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaikenlaiset ubuntut ovat yleistä tietoa, ei niitä kannata salata.
Koko levyn salaus on parempi. (valitaan salattu LVM)
Etuja
- Kukaan ei voi käpälöidä ohjelmia.
- Väliaikaistiedostot ovat suojassa.
- Swap osiolta ei saa tietoa irti koska salauksen sisällä.
- Lepotilassa muistivedos on turvassa salauksen sisällä.
- Urkkijalla ei ole mitään käsitystä mitä levyllä on tai edes missä kohtaa levyä.
Haittoja
- Hidastaa hieman levyn luku ja kirjoitusoperaatioita.
- Ei suositella Trim ominaisuuden käyttöä SSD levyillä koska Trim vuotaa tietoa.
- Mikäli salasana unohtuu niin ei ole mitään keinoa saada tietoja takaisin.
- Tarvitsee näpytellä kaksi salasanaa. Ensin levyn salaus auki ja sitten kirjautuminen tilille.
Kotikansion salauksessa vain kotikansion tiedostot on salattu mikä nopeuttaa hieman toimintaa verrattuna koko levyn salaukseen.
"Etuja
- Kukaan ei voi käpälöidä ohjelmia.
- Väliaikaistiedostot ovat suojassa.
- Swap osiolta ei saa tietoa irti koska salauksen sisällä.
- Lepotilassa muistivedos on turvassa salauksen sisällä.
- Urkkijalla ei ole mitään käsitystä mitä levyllä on tai edes missä kohtaa levyä."
Minun tietääkseni se ei kyllä toimi noin.
Levyn salaus auttaa lähinnä tilanteessa, jossa joku varastaa koneen fyysisesti. Salatulta levyltä ei saa tietenkään tietoja luettua. Sen sijaan haittaohjelmat ja muut näkevät tiedostot aivan samalla tavalla kuin käyttäjäkin. Kunhan käyttäjä on kirjautunut koneelle, käyttäjä näkee tietenkin ohjelmat aivan normaalisti, mutta niin näkee siinä sivussa pyörivä haittaohjelmakin...
Kryptauksen ainoa hyöty on siis tilanteessa, jossa kone varastetaan.
Jos haluaa nopeasti toimivan kryptauksen, joka ei hidasta vauhtia, kannattaa ostaa kovalevy tai SSD-levy, jossa on rautapohjainen salaus tuettuna. Esimerkiksi Samsung 840 Evo.
Linuxissa on helppo välttää aittaohjelmia. Tilanne on aivan toinen kuin Windowsissa.
Salaavista levyistä osa on täysin kelvottomasti toteutettu ja muistakaan ei ole varmuutta mitä ne oikeasti tekevät. Niitä käytettäessä täytyy vain luottaa tuntemattomaan. "Ostaisitko tältä mieheltä käytetyn auton?" Samasta syystä Linux ei käytä joissain Intelin prosessoreissa olevaa satunnaislukugeneraattoria.
"Linuxissa on helppo välttää aittaohjelmia."
Ja mitenkäs tuo sitten linuxissa onnistuu? Siihen ei toki ole tehty niin paljon haittaohjelmia, mutta en tiedä että siinä olisi jokin erityinen ominaisuus, mitä Windowseissa ei olisi ollut jo pitkään.
Käyttäjätunnukset eri tason oikeuksilla ja tiedostojen käyttöoikeudet niiden mukaan ovat molemmissa.
Kummassakaan ohjelma ei voi asentua kysymättä lupaa käyttäjältä (esim.kirjoittamalla jv:n salasanan)
Mobiilipuolella taas Windows Phone eriyttää joka prosessin täysin erilleen muista "hiekkalaatikoihin". Linuksiin pohjautuva Android taas taitaa olla mobiilipuolen pahiten haittaohjelmille altistunut alusta suosionsa takia, kuten Windowsille on PC-puolella eniten haittaohjelmia - suosionsa takia.
Mitä tulee kryptaavien levyjen luotettavuuteen, niin en ole kuullut ihmisillä olleen ongelmia niiden kanssa. Se ei tietenkään mitään todista, olenko minä jotain kuullut tai en. Mitä sitten tulee linuksin luotettavuuteen, niin periaatteessa ohjelmien koodin voi toki joku tarkastaa tai sitten olla tarkastamatta, mutta yhtä hyvin käytetty auto -kysymyksen voisi esittää myös linuksista. Avointa koodia jokainen VOI tutkiskella, mutta onko toiminta niin järjestelmällistä, että se myös tehdään aina, siihen en osaa ottaa kantaa.
Linuxin tehokkaimmat aseet haittaohjelmia vastaan on pakettivarastot ja avoin koodi. Ohjelmat haetaan aina luotettavasta pakettivarastosta ja pakettivarastoon on vaikea ujuttaa haittaohjelmaa koska koodi on kaikkien nähtävillä. Usein myös hyväksyminen jonkin jakelun varastoon vie melkoisesti aikaa.
Eri käyttöjärjestelmillä on erilaisia tapoja yrittää estää haittaohjelmien toimintaa. Kuitenkin taistelu on hävitty siinä vaiheessa kun haittaohjelma on koneelle livahtanut joko osana jotain tarpeellista ohjelmaa tai muuten. Hyvä esimerkki on taskulamppusovellus, joka kyllä sytytti valon mutta teki sitten paljon muutakin.
Androidissa (ennemminkin Java kuin Linux) on siksi paljon haittaohjelmia kun kuka tahansa voi laittaa sinne mitä tahansa ohjelmia. Windowsilla on sama suuri ongelma. Ohjelmat haalitaan pitkin nettiä eikä tiedetä mitä ne sisältävät.
Amerikkalaisilla yhtiöillä kuten Microsoft ja Apple on myös lisärasite, Niiden pitää tarjota ohjelmistoihinsa takaovi. Vaikkapa tiedostojen salaus voi olla sinänsä aivan pätevä mutta kuitenkin jotkut pääsevät tietoja lukemaan.
Salaavat levyt toimivat vallan hyvin. Aivan kuin tavallisetkin. Mutta sitten onkin iso mutta. Osalla salaus on toteutettu huonosti ja muillakaan ei oikein tiedetä miten asia on toteutettu. Asiakas käyttää levyä hyvässä uskossa ja luulee tietojen olevan turvassa. Sitten rosvo/poliisi käy lukemassa tiedot. Salaamatonkin on parempi kuin huonosti salattu. Huono salaus antaa valheellista turvallisuuden tunnetta.
Ihmettelen mitä teillä on koneillanne kun ne pitää salata? Mulla on pelejä, pornoa ja leffarippejä dvd/bluray-kokoelmastani, pal kiinnosta salata. Ja ne muutamat itsekyhätyt videot lapsenlapsista, blaa, ketä ne kiinnostaa edes :D.
Salaamisen arvoinen ei ole koneella lainkaan, miks oliskaan
Nämä "salaaminen", "porno" ja "video lapsenlapsista" samassa viestissä sai ajattelemaan :D
Voi myös kysyä miksi rosvot ja valtiot haluavat niin kiihkeästi päästä lukemaan ihmisten koneita, posteja, puheluita ja seuraamaan muuta netin käyttöä.
Kiitos vastauksista. Kyseessähän on liikkuvassa käytössä oleva läppäri, jossa on asiakkaiden tietoja. En halua niiden päätyvän ulkopuolisten tietoon mahdollisessa varkaus/katoamistappauksessa. Siksi tuo salaus tulisi.