Isovanhempani arvostelevat lapseni kehitystä

Hei nimimerkki, Miksihän.

Olen ihan samaa mieltä kanssasi; lapsen on saatava olla lapsi kaikessa rauhassa, ei häntä tarvitse leikin varjola opettaa. Leikki nimenomaan on tärkeätä lapselle, joten anna hänen leikkiä. Sanoit, että käytte isovanhempiesi luona harvoin, joten et joudu kohtaamaan tätä ongelmaa kovin usein. Minkähän ikäinen ukkisi mahtaa olla. Jospa hän ei vaan enää muista minkäikäinen lapsi tekee ja osaa mitäkin. Voithan myös ottaa asian puheeksi ukkisi kanssa, jos tilanne jatkuu samanlaisena tulevaisuudessa.

Kaikkea hyvää sinulle,
Pirkko-pappi

Pidätköhän arvosteluna sellaisia kommentteja, joita sanotaan ihan viattomasti kun ollaan kiinnostuneita lapsesta ja seurataan, mitä se osaa. Nuo sanomiset saattavat olla vain tavallista smalltalkia kun lapsen asioista on niin mukavaa jutella. Ja ainahan sekä vanhemmat että isovanhemmat seuraavat lapsen kehitystä mielenkiinnolla, varsinkin jos näkee harvoin ja lapsi muuttuu joka tapaamiskerran välillä. Sitäpaitsi, mitä pahaa siinä on jos jokin lapsen kehityksessä huolestuttaa, vaikkakin turhaan? Onko uoilestuminen kiellettyä? Ei pitäisi ottaa itseensä joka asiasta

Mikä tuossa on ongelma? Anna heidän arvella omia arveluitaan, eihän sinun tarvitse niistä välittää.

Minun mielestäni, jos lapsesi osaa puhua, juosta ja leikkiä ja on ainakin päivisin vaipaton, hän on 2½-vuotiaaksi riittävän kehittynyt.

Aloittaja, kyllä tuo on vain ukin typeryyttä. Ei osaa käyttäytyä. Ei tartte ymmärtää, joten jos kuittaat jollakin keljulla heitolla niin on ansainnut. Toivottavasti et mitään niin tölväise että välit menee. Eihän sinun lapsissa ole mitään vikaa.

Oma lapseni ei oppinut kuivaksi ennenkuin lähes kouluiässä. Sille ei voinut mitään, vaikka kuinka kävin asiantuntijalla. Sitten vain vaihdoin lakanan lähes joka yö ja suojasin patjan. Joka aamu tehtiin sama operaatio siinä missä hampaiden pesukin sen kummemmin numeroa tekemättä. Unileluja kuivattelin päiväkausia. Kunnon ihminen on tullut ja on vielä lahjakaskin, jonka avulla on arvostetussa työssä.

Tästä kastelusta ei kukaan puhunut mitään, koska olimme mieheni kanssa olleet yökastelijoita molemmat. Mutta kerran isäni sanoi siskoni lapsesta että on niin nätti. No kyllähän tuo sinunkin lapsesi mutta on vaan eri näköinen. Lapseni isällä on vahvoja personallisia erityispiirteitä, jotka lapseni peri. Silloin kyllä vain nauroin.

Nyt 2,5 vuotias lapsenlapseni ei halua oppia kuivaksi eikä edes kakkaa tee pottaan. Annetaan olla ja vaihdetaan vaipat. Omat vanhempansa seuraavat milloin jotakin pitää tehdä ja toiminevat sen mukaan. Minä hoitelen rakasta lapsenlastani tarvittaessa ja iloitsen siitä.

Jos lapsi ei halua kakkia pottaan, niin kannattaa nopeasti testata gluteeniton ja maidoton ruokavalio.Meillä meni monta vuotta, kun lapsi kärsi pahasta ummeruksesta ruovalion vuoksi.Alkoi pottailla heti kk sisään muutoksesta.Tämä siis isovanhemman viestiin.Pissaongelmia voi aiheuttaa liian myöhäinen suihkussa käynti ja jopa iltapuuron syönti.Jos pystyy nukkumaan niin syvää unta, ettei herää niin kaikella muulla iltatoimella on iso merkitys.

No on sinulla kauhea ongelma. Vanhat ihmiset jorisevat sulle kerran vuodessa juttuja jotakin sanoakseen. Ihan oikeasti. Pitääkö sitä ottaa kaikki niin vakavasti. Enpä usko, että isovanhempasi ovat sinun tai lapsesi riesana enää kauan! Jos he nyt vielä elelevät ja lapsen kuullen jatkavat, voit toki esittää toiveen, ettei lapsen kehitystä kommentoitaisi ääneen. Tai sitten - villi idea - et vain mene sinne kylään.

Minulla on elämää nähnyt anoppi. Vauvani oli pienikokoinen ja moni huolestui ja ajatteli, ettei nuori ja kokematon tyttöparka osaa lasta hoitaa. Neuvojia riitti ja samoin mielipiteitä.

Anoppini sanoi minulle: "Anna niiden neuvoa, ja anna mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Sinä lapsesi tunnet, sinä teet kuten pitää. Älä välitä muista."

Minä muistan sen neuvon, ja saman annan eteenpäin. Lapsi kasvaa ja kehittyy omalla vauhdillaan, häntä ei voi opettaa kasvamaan nopeammin, ja niin kauan, kun hänen kehityksensä on samalla tasolla kuin sen ikäisten yleensäkin, ei ole minkäänlaista huolta, vaikka joku äänne ei vielä tulisikaan oikein.
Sinä lapsesi tunnet, sinä tiedät hänen kehityksensä, iloitse ja seuraa hyvillä mielin lapsesi kasvua.

Neuvolassa voit kysyä ohjeita, mutta mummien ja kummien neuvot saattavat olla vuosikymmenten takaiset. Muisti sitä paitsi tekee tepposensa. Omien lapsien kehitys oli aina nopeampaa ja parempaa kuin ikinä kenenkään muun, joten niitä omia ihmelapsia parempia yksilöitä ei voi edes löytyäkään.

Minkäköhän ikäinen ukkisi on? Yli 80?

Olisko alkava dementia? Jos hän ei yksinkertaisesti muista missä iässä lapset mitäkin yleensä oppivat, mutta yrittää jotenkin pysyä juonessa kiinni. Kysy häneltä!

Arvoisa aloittaja painakoon mieleensä tämän kauhistuttavan vääryyden. Kun sitten esim. 10 v. kuluttua tutustuu johonkin pikkulapseen, huomaa, että ei muista ollenkaan, sanoiko meidän perintöprinssimme kaikki äänteet selvästi ennen vai jälkeen 2-vuotissynttäriensä.
Oppiko seisomaan yhdellä jalalla kolmivuotiaana.
Kuinka kiipesi portaan 1,5 vuotiaana? Kummalla jalalla astui ensin?
Koska oppi syömään sotkematta?

Saatat loukata silmittömästi jotakuta äitiä, kun muistelet, kuinka omasi osasi syödä lusikalla jo 1,2-vuotiaana. Ko. äidin pienokaista pitää lusikalla syöttää, vaikka on jo 1,3 vuotias!!

Ja itse et kuitenkaan ole ollenkaan ikivanha vielä. Jos tätä haluat välttää, pidä tarkkaa kirjaa lapsesi kehityksestä.

Eivät varmasti arvostele. He ovat vain kiinnostuneita lapsen kehittymisestä ja tykkäävät jutella siitä. Ihan niin kuin yleensä jutellaan kaikenlaisista asioista. Luonnostaan tulee samalla muisteltua, miten kehitys on mennyt toisten lasten kohdalla. On täysin normaalia että lapset kehittyy eri tahtiin eikä niitä eroja pidä ottaa huonommuutena tai paremmuutena.

Mitä sanoisit, jos isovanhemmilla ei olisi sanaakaan sanottavana lapsesi kehittymisestä viime tapaamisen jälkeen?
Minusta ukki on kiinnostunut, haluaa tietää lapsen kehityksestä ja muistelee (luultavasti ihan väärin) omien lapsiensa kasvuaikoja.

Miten suhtautuisit, jos he eivät kommentoisi millään tavoin, kun kertoisit lapsesi edesottamuksista tai hänen puuhistaan?

Kirjoittaisit takuulla palstalle: HE EIVÄT VÄLITÄ!

Ei ukkisi varmaankaan tarkoita pahaa.
Luultavasti ei itsekään tule ajatelleeksi, että pahoittaa mieltäsi.

Voisitko ottaa asian puheeksi ukkisi kanssa.
Ei 2,5 vuotiaan tarvitse edes osata laskea 20:n, eikä nimikirjaimiakaan. Sehän on aikaista, kerro se ukillesi.

Leikki on lapsen työtä, lapsi oppii leikin kautta, oivaltaa leikin kautta asioita.

Lapsesi vaikuttaa olevan ihan normaali, ukiltasi on tainnut unohtua se millaisia lapset ovat pieninä.

Lapsesta puhuminen ei tarkoita lapsen arvostelua. Kun lapsesta puhutaan, tulee puheenaiheiksi luonnostan se, mitä lapsi osaa ja mitren hän kasvaa, onhan kyseessä koko ajan muuttuva ihmisyksilö ja kaikkia kiinnostava kehitystapahtuma. Se ei ole arvostelua.

Todellakin isovanhemmat näyttää, et välittävät lapsenlapsesta,ei ole tarkoitus kun hyvä ja turha ottaa noista sanoista itseensä.

Muutenkin, nykyisin pitää varoa joka sanaa, kun nuoremmat käsittää väärin!