Olen hieman ujohko tyttönen, jolla ei oo vielä tähän 17 vuoden ikään juuri minkäännäköstä kokemusta seurustelusta. Syynä on se, et mulla on aivan hiton vaikea tutustua uusiin tyyppeihin, ehkä pikku hiljaa olen muuttumassa avoimemmaksi, mutta se kun ei vaan käy käden käänteessä.
Nyt mulla kuitenkin on kiikarissa samasta koulusta yksi jätkä, jolla voisin katseista päätellen olevan jonkinlaista mielenkiintoa mua kohtaan. Tosin hankala nyt sanoa, mistä oikean mielenkiinnon voi päätellä, ehkä vain kuvittelen.
Suoraan jätkän puheille meneminenhän se normaalin, reippaan ihmisen paras tapa olisi asia hoitaa, mutta mulla ei siihen vielä kantti kestä!!
Kaipaisin nyt vaan vinkkejä, miten voisin viestittää suht normaalisti tälle jätkälle, että sillä on mahiksia mun suhteen, jos vain sitä haluaa?? Sekin tuottaa ongelmia, että tää jätkäkin on ujonpuoleinen immeinen, eli luulenpa, ettei hänenkään rohkeus riitä juttusille tulemiseen ilman varmaa mielenkiintoani.
Voi kuulostaa kummalliselta, mutta ainaki minä pelkään jotenkin sitä, että saan suorat pakit ystävyyden tarjoamisestakin, ettei sitä jaksa kiinnostaa.
Nojjoo, täällästa tilannetta tuskin kellään toisella on...mutta kommentoikaa!! Yrittäkää kuitenkin ymmärtää, ettei kaikille asiat ole yhtä yksinkertaisia. Vaikka itsestänihän vaikeudet johtuu, tiedän, ja haluankin poistaa ujouteni, mutta se vaatii aikaa!
Nyt mulla kuitenkin on kiikarissa samasta koulusta yksi jätkä, jolla voisin katseista päätellen olevan jonkinlaista mielenkiintoa mua kohtaan. Tosin hankala nyt sanoa, mistä oikean mielenkiinnon voi päätellä, ehkä vain kuvittelen.
Suoraan jätkän puheille meneminenhän se normaalin, reippaan ihmisen paras tapa olisi asia hoitaa, mutta mulla ei siihen vielä kantti kestä!!
Kaipaisin nyt vaan vinkkejä, miten voisin viestittää suht normaalisti tälle jätkälle, että sillä on mahiksia mun suhteen, jos vain sitä haluaa?? Sekin tuottaa ongelmia, että tää jätkäkin on ujonpuoleinen immeinen, eli luulenpa, ettei hänenkään rohkeus riitä juttusille tulemiseen ilman varmaa mielenkiintoani.
Voi kuulostaa kummalliselta, mutta ainaki minä pelkään jotenkin sitä, että saan suorat pakit ystävyyden tarjoamisestakin, ettei sitä jaksa kiinnostaa.
Nojjoo, täällästa tilannetta tuskin kellään toisella on...mutta kommentoikaa!! Yrittäkää kuitenkin ymmärtää, ettei kaikille asiat ole yhtä yksinkertaisia. Vaikka itsestänihän vaikeudet johtuu, tiedän, ja haluankin poistaa ujouteni, mutta se vaatii aikaa!
Vastaukset 7
Vanhimmat
..siinä oli kommentti sille, etteikö muka ole sulla kohtalotovereita! :)
Noh, tässä on heti alkuun yksi.. minä.
Ihan sama tilanne.
Eli number 1 on tehdä selväksi kiinnostus, no eipä se kaipaa muuta kuin katseita ja hymyä, ei kikatusta kuitenkaan mistään kaveriporukan keskeltä, menet vaikka ihan yksin istumaan jonnekin ja suoritat tehtävän.
Sitten pitääkin aloittaa pojan tarkkailu.
Voi olla, että pojalla on hidas sytytys, mutta eiköhän kuitenkin parissa viikossa selviä tilanteen luonne aika pitkälti (vaikka minun syttymiseni kyllä kesti ainakin kuukauden ja nyt pelkään, että olen myöhässä..). Parhaassa tapauksessa poika onkin kuitenkin siis jo lämmin.
Pelkkä toistuva katsehan kertoo jo kiinnostuksesta, mutta pointtihan on se, että missä mielessä, hymy ei tuota väärinkäsitystä.
Kyllä se rohkeus kasvaa päivä päivältä, ainakin minä tunnen sen hetken koko ajan lähenevän jolloin "otan härkää sarvista" ja teen sen niin paljon puhutun aloitteen.
Ja nyt hieman psykologiaa mukaan peliin,
kun katselet tätä poikaa, niin hommaile hiusten kanssa jotain, ihan mitä vain, katso tämä on semmoinen ihmisen usein tiedostamaton merkki siitä, että haluaisi hellyyttää ja lämpöä ihmiseltä jota tarkkailee, on paljon eleitä jotka paljastaa tunteita, jotka luonnostaan lähettää ja jotka kohde luonnostaan tulkitsee oikein, pahitteeksi ei kuitenkaan ole tiedostaa mitä erilaiset eleet symboloi, niidenhän kanssa voi sitten pelata :) Katso sitten samalla lämpimästi hymyillen niin merkit on selvät ;)
Olet muuten aivan samanlainen tapaus kuin minä tekstistäsi päätellen.. kaikki täsmää.
Ja lykkyä nyt vain! Kyllä me nyt yksi ihminen saadaan kiinnostumaan sentään :)
ihan hullun myllyä kaikki! :)
voikun ne jätkät vois saada kiinnostuun vaan sormea näpäyttämällä :) mulla on lähinnä juuri se ongelma ett jätkät ei vaan kiinostu mut lisäks on vielä sekin et kun joku jätkä esim. tulee jutteleen mä meen ihan lukkoon ja puhumisesta ei tuu mitään... se on rasittavaa!!! mulle voi kirjotella jos haluaa! :)
...oon nyt ysillä ja edelleen on toi ujous ongelmana..! ala-asteella en suunnilleen uskaltanu edes sanoo pojille sanaakaa, nyt oon päässy pahimmman ujouden yli, mut edelleekää en osaa sanoo/en keksi jätkille/jätkien seurassa mitää puhuttavaa... ja jos jään jonku pojan kaa kahestaa johoki ni meen iha lukkoon! mut iha vieraitten tyttöjen kaa on kyl aika helppo puhuu, mist se johtuu..?! mite se puhuminen ja sen keksiminen voikaa olla nii vaikeeta?!? >:( Miten mä kadehninkaa niit ihmisii, jotka pystyy tutustuu johoki iha vieraasee tyyppii iha tosta vaa vaikka jossai bussipysäkillä, kaupassa tai iha missä vaan! Eiköhä me ujotki tästä päästä eteepäi vielä kuitenki päästä....! :)
Mä oon myös aivan sairaanloisen ujo ja voin sanoa että mun on todella vaikea puhua tuntemattomille ihmisille ja tutustua niihin. Ota tämän ihailemasi henkilön puhelinnumero selville ja tekstaa sille jotakin. Pyydä vaikka leffaan tai jotakin...Kyl se sit siitä alkaa suttaantumaan. Tzemppiä sulle!!!!!!!
Et tosiaankaan ole ainoa ujo ihminen! Mulla oli sama ongelma erään tytön kanssa vuosi pari sitten. En uskaltanut mennä juttelemaan sen kanssa, mutta luojan kiitos sain sen numban jostain ja päätin kirjottaa sille txt:een. Ja siitä se lähti...
Nykyään olen päässyt pahimman ujouden yli, mutta on se vaan aina yhtä hankalaa tutustua uuteen tyyppin.
Mulla ei ole oikeestaan mitään sen ihmeempää niksii sulle, mut voithan sä aina lähettää sille textarin. Niin ja vanha kunnon silmäpeli tuottaa aina tulosta ;)
Ja jos sattuu saamaan pakit, niin so what?! Kyllähän se aina kirpasee, mutta kun tarpeeksi sattuu, niin siihen tottuu.
katseista se lähtee! sä voit vaikka katsella sitä poikaa unelmoiva ilme silmissäsi, älä kuitenkaan tuijota koko ajan. kun se tulee vastaan hymyile sille (
Mukavia kommentteja ja vinkkkejä olitte antaneet, kiitos niistä. En osaa tarkon määritellä, mutta juttunne kyllä jollain tavalla auttoivat mua eteen päin täs asiassa... ainakin henkisellä tasolla.. valmistautuessa käytäntöön :)
Käytäntöön pääseminen vaan ois helpompaa, jos tää mun bongaus kohteeni näyttäytys välillä koulussa!
Koko päivänä en tyypistä nähny vilaustakaan, ikävä on :(
Juuh, saas nähä, miten juttu etenee, en ny edellenkään aio juttusille törmätä ensimmäisenä, kun hän vastaan tulee, mutta sainpahan ainakin varmuutta siitä, ettei asiaa saa jättää oman onnnensa nojaan, vaan systeemeistä täytyy ottaa selvää!