Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    masentuneen puolison jaksaminen

    Meillä on miehen kanssa yhteistä historiaa reilun 9 ajalta. Tästä 5v naimisissa. Meillä on 11kk ikäinen tyttö. Miehelläni on melkein koko meidän suhteen ajan ollut useampikin lääkitys. Aluksi en tätä tiennyt. Jossain vaiheessa rauhoittavien käyttö meni mielestäni yli ja tapahtuikin pahoja asioita. Mies lupasi ettei enää bentsoihin koske. Hetken oli tasaista ja ihanaa. Sitten taas sanoi että masentaa ja uni Katkonaista. Lääkäriin ja kasa lääkkeitä taas. Tyttären syntymän jälkeen on tilanne mennyt ihan kamalaksi. Tällä hetkellä kaapissa 5 eri mieliala-nukahtamis/rauhoittavaa lääkettä. On kiukkuinen, väsynyt, ei jaksa mitää. Paljon omissa maailmoissaan. Diagnoosina kuulemma on toistuva keskivaikea masennus. Ja pakkotoimintoja. Purkaa ahdistustaan minuun.


    Olen huomannut ajattelevani toistuvasti, kuinka paljon haluaisin lähteä ja asua yksin. Alan olla itse ihan loppu, enkä enää tiedä miten tukea.

    Olisiko kohtalontovereita tai neuvoja?
    0<50
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    annevaaanne77 kirjoitti:

    Meillä on miehen kanssa yhteistä historiaa reilun 9 ajalta. Tästä 5v naimisissa. Meillä on 11kk ikäinen tyttö. Miehelläni on melkein koko meidän suhteen ajan ollut useampikin lääkitys. Aluksi en tätä tiennyt. Jossain vaiheessa rauhoittavien käyttö meni mielestäni yli ja tapahtuikin pahoja asioita. Mies lupasi ettei enää bentsoihin koske. Hetken oli tasaista ja ihanaa. Sitten taas sanoi että masentaa ja uni Katkonaista. Lääkäriin ja kasa lääkkeitä taas. Tyttären syntymän jälkeen on tilanne mennyt ihan kamalaksi. Tällä hetkellä kaapissa 5 eri mieliala-nukahtamis/rauhoittavaa lääkettä. On kiukkuinen, väsynyt, ei jaksa mitää. Paljon omissa maailmoissaan. Diagnoosina kuulemma on toistuva keskivaikea masennus. Ja pakkotoimintoja. Purkaa ahdistustaan minuun.


    Olen huomannut ajattelevani toistuvasti, kuinka paljon haluaisin lähteä ja asua yksin. Alan olla itse ihan loppu, enkä enää tiedä miten tukea.

    Olisiko kohtalontovereita tai neuvoja?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu