Kun aikaisemmin joku kyseli puutteessa eläviä miehiä, niin tässä olisi taas yksi.
Ongelmani on siis naiseni haluttomuus, yhdessä on oltu n.4 vuotta, tosin lähes puolen vuoden välirikko mukaan lukien. Jos välirikon silloista syytä lähdetään etsimään niin vastaukseni olisi silloinen surkea seksi-elämä ja sen mukana tuomat kaikki arkiset ongelmat.
Nyt tilanne on taas suorastaan hirveä..viimeksi sain seksiä n.6 viikkoa sitten ja sitä ennen...ties kuinka kauan sitten. Olen vasta 24 vuotias ja en usko että on kovinkaan fiksua elää
JO nyt tässä elämän vaiheessa tällaista seksi-elämää. Syytä on vaikea hahmoitella, mikä hassuinta ,niin meillä menee muuten kaikin puolin aivan loistavasti. Rakastan puolisoani koko sydämmestäni enkä haluaisi meidän jälleen eroavan, sillä tiedän että ongelma alkaa jälleen pian näkyä kaikessa muussakin elämässä. Syy hänen haluttomuuteen ei pitäisi olla kiinni mun ulkonäöstäkään, koska olen pitänyt itseni erittäin trimmissä kunnossa jo vuosi kausia: aktiivinen kuntosalitreeni, lenkkeilyt jne..
Sängyssä muistaakseni olen aina ollut monipuolinen rakastaja: huomaavainen, hellä, itsevarma ja tarvittaessa raakalainen.
Joskus hän on syyksi maininnut liian suuren miehustani...siis ettei hän ole kykeneväinen aina nauttimaan sessiosta...no se oli kuitenkin asia jonka hän totesi ERITTÄIN hyväksi silloin joskus alkuaikoina, eli en oikein uskoisi siihenkään. Kaikenlaista huomaavaisuutta olen kokeillut->hotelli lomia, illallisia, hierontaa takkatulen edessä ja sitä tärkeintä eli hellyyden osoituksia pitkin päivää ilman mitään seksi painostusta. Eli kysymys etenkin naisille: MITÄ MINUN PITÄISI TEHDÄ toimiakseni oikein?
Ongelmani on siis naiseni haluttomuus, yhdessä on oltu n.4 vuotta, tosin lähes puolen vuoden välirikko mukaan lukien. Jos välirikon silloista syytä lähdetään etsimään niin vastaukseni olisi silloinen surkea seksi-elämä ja sen mukana tuomat kaikki arkiset ongelmat.
Nyt tilanne on taas suorastaan hirveä..viimeksi sain seksiä n.6 viikkoa sitten ja sitä ennen...ties kuinka kauan sitten. Olen vasta 24 vuotias ja en usko että on kovinkaan fiksua elää
JO nyt tässä elämän vaiheessa tällaista seksi-elämää. Syytä on vaikea hahmoitella, mikä hassuinta ,niin meillä menee muuten kaikin puolin aivan loistavasti. Rakastan puolisoani koko sydämmestäni enkä haluaisi meidän jälleen eroavan, sillä tiedän että ongelma alkaa jälleen pian näkyä kaikessa muussakin elämässä. Syy hänen haluttomuuteen ei pitäisi olla kiinni mun ulkonäöstäkään, koska olen pitänyt itseni erittäin trimmissä kunnossa jo vuosi kausia: aktiivinen kuntosalitreeni, lenkkeilyt jne..
Sängyssä muistaakseni olen aina ollut monipuolinen rakastaja: huomaavainen, hellä, itsevarma ja tarvittaessa raakalainen.
Joskus hän on syyksi maininnut liian suuren miehustani...siis ettei hän ole kykeneväinen aina nauttimaan sessiosta...no se oli kuitenkin asia jonka hän totesi ERITTÄIN hyväksi silloin joskus alkuaikoina, eli en oikein uskoisi siihenkään. Kaikenlaista huomaavaisuutta olen kokeillut->hotelli lomia, illallisia, hierontaa takkatulen edessä ja sitä tärkeintä eli hellyyden osoituksia pitkin päivää ilman mitään seksi painostusta. Eli kysymys etenkin naisille: MITÄ MINUN PITÄISI TEHDÄ toimiakseni oikein?
Vastaukset 7
Vanhimmat
saattaisi nimittäin rauhoittaa olotilaasi. Onko olemassa jokin luonnonlaki, joka määrää, että nk. normaaliin seksielämään kuuluu seksi määrätyin väliajoin niin ja niin monta kertaa viikossa? Yllättyisit, jos kurkistaisit naapuriin. Uskon nimittäin, että säännöllinen ja vilkas seksielämä ovat julkisuuden luomaa harhaa. Todellisuus on taas todellisuutta, mikä tarkoittaa sitä, että kuuden viikon selibaatti ei vielä oikeuta ketään väittämään naista haluttomaksi.
Vaikutat kirjoituksessasi myös jonkin verran asenteelliselta. Kirjoitat, että et ole saanut seksiä. Miten niin saanut? Eikös ole aika hmmm. ajatella, että rakastelussa on kaksi osapuolta: saaja ja antaja? Eikös se olekaan yhteinen juttu?
Ja ajatteletko, että todellinen haluttomuus on jokin naisen sisäinen vika? Eikös halulla ole aina kohde?
Oletko mielestäsi ihan oikeasti myös todellisuudessa hyvännäköinen, trimmattu, monipuolinen rakastaja, kookasmiehustainen(?) ja huomaavainen? Kuulostat nimittäin epätodelliselta.
Jos kuitenkin olet totta, niin rauhoitu ja lähesty naistasi tunnetasolla. Keskustelkaa ja etsikää yhteistä tekemistä kodin ulkopuolelta. Ei millään pahalla, mutta kirjoituksesi perusteella päättelin, että arvostat ainakin itseäsi. Luin juuri eräästä artikkelista, jossa pitkään yhdessä ollut pariskunta määritteli avioliittonsa perustaksi sen, että ovat molemmat toisilleen yhtä tärkeitä. Miten teillä?
No voi hellanlettas sentään, mitä soopaa. Ei ihme, että on kasvamassa potentiaalinen ongelmasukupolvi!
On olemassa luonnonlaki, miltei kuin Newtonin I, että miehellä kehittyy siittiöitä. Näitä kerääntyy niin, että olo käy tukalaksi perin nopeasti ilman purkautumista. Lieneekö tämä jäänyt opiskelematta näiltä kaikkitietäviltä pihtari-nirppanokilta? No, toisilla on sisään rakennettu sairaalloinen vallanhalu, mitä osoitetaan mitä merkillisimmilä tavoilla, myös läheisilleen(?).
Omapahan on asianne, meillä seksiä on ollut liiton alusta alkaen "kerta päivässä, kaksi parhaassa" tahtiin, ja tilanteeseen on kumpikin osapuoli tyytyväinen. Tosin liittoa on kestävyt vasta runsaat kasi vuosikymmentä, että en vielä voi asiasta kovin syvällä rintaäänellä puhua.
Kyllä joka päivä tahtiin leipääntyy. Rutiinia tulee hommasta, ja siihen ei liity enää himoa ja toisen haluamista. Siitä tulee samanlaista pakkopullaa kuin syöminen. Siis ilmankaan ei enää osais olla.
Minulle tuli lähinnä mieleen, että naisesi haluttomuus saattaa johtua siitäkin, että sinä olet niin tietoinen itsestäsi ja haluistasi. Eli, vaikka vieetäisittekin hemmottelupäiviä ilman seksin painostusta, puolisosi todennäköisesti on varsin tietoinen siitä, että salaa toivot illan päättyvän intohimoiseen seksiin. Tämähän on ok, näinhän se menee. Mutta on vaikeaa löytää itsestään sitä villiä seksitärtä kun perusasetelma aina on että tässä tapauksessa sinä aina taidat tehdä aloitteen. Tottakai haluttomuus on useimmille häpeällinen asia...miksei olisi, täälläkin haluttomia usein morkataan. Sieltä on vaikea nousta, seksi alkaa tuntua pakolta, eikä se kiinnosta.
No miten puolisosi sitten saisi draivinsa takaisin niin, että hän tekisi aloitteita, tuntisi itsensä vahvaksi ja vietteleväksi (hyväksi ihmiseksi, koska yleensähän haluttomat on niitä huonoja ja pihtareita). KERRO MINULLE JOS SELVITÄT ASIAN! Mieheni kanssa olen nyt tehnyt tämän diagnoosin, juteltu on ja kaikkea kokeiltu...nyt jostain syystä homma on alkanut tehoamaan ja hän tuntemaan itsensä miehekkääksi ja seksin nälkäiseksi. Itse (minä olen tehnyt aloitteet jo pitkän aikaa ja jotenkin saanut hänet tuntemaan itsensä surkeaksi kun ei ole aina halunnut ja seksi tuossa välissä on päässyt hiipumaan) vieläkin saatan olla mukamas hitaasti syttyvä, ettei hän ajattelisi, että sitä seksiähän minä olen koko ajan odotellutkin. Välillä oli joaika kun hän ei hellyydenosoituksiinkaan (ilman painostusta seksiin) osannut suhtautua vaan selkeästi ahdistui ajatellessaan, että kohta alan vonkaamaan.
Asiat alkavat tasapainoistua pikkuhiljaa...hän selvästi kokee itsensä paremmaksi ja miehekkäämmäksi mitä enemmän aloitteita tekee.
Mitä tulee ulkonäköösi, niin sekin, että olet tietoinen siitä, ettei sinussa pitäisi mitään vikaa olla...saattaa saada hänet tuntemaan yhä enemmän että vika on hänessä. Kuitenkin asia on teidän yhteisenne.
Tsemppiä!
niin ja tarkennuksena, niin en minäkään sitä seksiä ole tosissaan aina odotellut, vaikka hän selvästi on niin saattanut kuvitella. Rakastan häntä enemmän kuin mitään, siksi haluan häntä niin kovasti, mutta seksi todella ei ole pääasia. Ihana yhteinen juttu se on, siksi on kovaa tulla torjutuksi...miksei hän halua minua - on raastava kysymys.
Onneksi asiat ovat alkaneet sujua ja että hänellä on parempi olla.
Hyvä pointti, varmasti totta. Ei sais varmaan olla liian helppo. Miehestä voi tosiaan tuntua kauheelta jos se nainen tekee kaikki aloitteet. Naistakin se voi harmittaa. Siinä voi tulla syyttelyn maku. Et miks sä et koskaan tee aloitetta, vaikkei sitä ääneen sanota. Kehon kielíkin on aika paljastava. Meillä mies kans ahdistui kun halasin. Luuli varmasti et tuleeko vaimo taas ketunhäntä kainalossa. Kun yleensä halatessani tein myös sen aloitteen. Nyt oon pikkasen himmannut ja rauhoittunut.
Mullekkaan se seksi ei oo tärkeintä. Se lämpö ja läheisyys, se on parasta. Tuo rakastelujuttu vain on niin, ettei lähempänä vois olla rakastamaansa ihmistä. Mutta hyvää malttaa odottaa. Ei karkkiakaan saa joka päivä syödä.