Mieheni sanoi eilen että tulevassa oikkarissa
hän voi saada 80% kakun!
Nyt olenkin miettinyt että miten tässä pärjää jos
lusimista tulee...
meillä on 2 alle kouluikäistä lasta (tällähetkellä).
Miten isin lusiminen vaikuttaa lapsiin?
Saavatko he leiman tarhassa/koulussa?
onko kellään kokemusta!!
Hän on onneksi ensikertalainen eli tuomio puolittuu jos sellainen tulee.
Kuinka kauan kestää oikkari/käytäntöön pano?
Mieheni kun epäili että siinä voi vierähtää 1-5v,
mä tulen aivan hulluksi jos siinä 5v kestää kunnes tietää tuleeko tuomio. :(
Jotenkin myös mietin että miten me pärjätään,
olen kotiäiti ja mieheni tuo ruokaa pöytään.
Anoppini äitini vihaa miestäni ja minulla ei ole
ystäviä,jään aivan yksin jos niin tapahtuu.
Ainoa kelle voin jotain kertoa on siskoni mutten halua kaikkea hänen niskaansa kaataa.
Mua mietityttää vielä ns;perhetapaamiset eli
saako sinne tulla lapsetkin jos on naimisissa?
Sori sekava tekstini mutta päässäni pyörii
niin monta kysymystä johon en tiedä vastauksia.
Eli te äidit/perheelliset/muut,
kertokaa miten olette pärjänneet!
hän voi saada 80% kakun!
Nyt olenkin miettinyt että miten tässä pärjää jos
lusimista tulee...
meillä on 2 alle kouluikäistä lasta (tällähetkellä).
Miten isin lusiminen vaikuttaa lapsiin?
Saavatko he leiman tarhassa/koulussa?
onko kellään kokemusta!!
Hän on onneksi ensikertalainen eli tuomio puolittuu jos sellainen tulee.
Kuinka kauan kestää oikkari/käytäntöön pano?
Mieheni kun epäili että siinä voi vierähtää 1-5v,
mä tulen aivan hulluksi jos siinä 5v kestää kunnes tietää tuleeko tuomio. :(
Jotenkin myös mietin että miten me pärjätään,
olen kotiäiti ja mieheni tuo ruokaa pöytään.
Anoppini äitini vihaa miestäni ja minulla ei ole
ystäviä,jään aivan yksin jos niin tapahtuu.
Ainoa kelle voin jotain kertoa on siskoni mutten halua kaikkea hänen niskaansa kaataa.
Mua mietityttää vielä ns;perhetapaamiset eli
saako sinne tulla lapsetkin jos on naimisissa?
Sori sekava tekstini mutta päässäni pyörii
niin monta kysymystä johon en tiedä vastauksia.
Eli te äidit/perheelliset/muut,
kertokaa miten olette pärjänneet!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Asiasta kärsivät eniten lapsesi ja sinä. Tämähän se lain ajatus onkin! Vain TODELLA TYHMÄ mies tekee rikoksia, kun tietää, että perhe saa sen takia kärsiä!!! Ole sentään onnellinen että lapsesi ovat alle kouluikäisiä, jos olisivat koulussa, heitä takuuvarmasti kiusattaisiin vanki-isästä. Tosin jos asia tulee ilmi aikanaan peruskoulussa, kyllä kersasi siitä sitten saavat osansa.
Kerro luuseri-miehellesi terkkuja!
Poikani luokalla on tyttö jonka isä on vankilassa. Suurinosa lapsista (ellei kaikki) ei tiedä että tytön isä on istumassa..Itse tiedän tytön isän ja taustat joten sen vuoksi tiedän missä isä on.. Mieleeni ei milloinkaan tulisi kertoa tytön isän olinpaikkaa lapselleni ettei tieto tulisi ilmi koulussa kavereiden keskuudessa. Ymmärsin opettajan olevan tietoinen kuitenkin, kun he puhuivat tytön vanhempien kanssa..
Omalla kohdallani olen joutunut samantyylisen asian kanssa tekemisiin ja silloin ilmoitin päiväkotiin ja esikouluun hoitajille, jotta he osaisivat tukea lastani jos tiukka paikka tulee. Tosin meillä ei ollut kyse isästä, mutta sama asia muuten..
Toivon sinulle jaksamisia, eikä kannata välittää semmoisista ihmisistä jotka ovat valmiit teidät tuomitsemaan. Kyllä elämä heitä vielä opettaa. Tiedän että kuiskuttelu ja pahat sanat rakkaastasi satuttavat myös sinua ja lapsianne,mutta semmoisille ihmisille kannattaa vain kääntää selkänsä.Ja muista että ei kaikki ajattele samanlailla. Voimia!!
Toivottavasti vielä ei ole liian myöhäistä sinunkaan hankkia itsellesi oikeaa miestä. Sellainen kusipää, joka ei osaa pysytellä pois rikoksen poluita, vaikka on tuonikäisiä lapsia, ei ansaitse mitään perhettä eikä miehen arvonimeä.
...ja OTA ERO! Elämässä pitää tehdä valintoja. Jos olet nuorempana typeryyttäsi ja epäkypsyyttäsi valinnut väärin ja alistanut itsesi tällaiselle rikollissurkimukselle ("kovalle jätkälle"), niin se ei ole kuitenkaan mikään syy, minkä takia sinun pitäisi pilata oma ja lastesi koko loppuelämä.
Elämässä pitää tehdä valintoja, ja itse valitset pitkälti elämänlaatusi valinnoillasi. Mieti niitä hyviä puolia, mitä "uusi elämä" sinulle mahdollisesti antaisi: Saisit sinulle tärkeät ihmissuhteet uudelleen kuntoon, pääsisit äijän alistuksesta (vaikka uhkailua alkuvaiheessa joudutkin kaiketi sietämään, mutta muista siinäkin tilanteessa, että kaikki ovat puolellasi!!), olisit vapaa päättämään omista asioistasi ja mihin suuntaan haluat itsesi ja lastesi elämää alkaa rakentamaan, saisit uusia ystäviä jne..
Mieti rohkeasti asiaa: Ansaitsetko lastesi kanssa parempaa elämältänne, kuin mitä elämällä on tällä hetkellä teille tarjottavana - ja tartu rohkeasti muutokseen, et varmastikaan myöhemmässä vaiheessa tule sitä katumaan! Miehesi ei tuosta nykyisestään koskaan muutu, ihminen kun pysyy pohjimmiltaan aina samana. Kuinkakohan monen pienen lapsen isi valitsee mielummin vankilan kuin omat lapset? Selityksiähän tuollaisilla aina riittää loputtomiin, mutta sitä tärkeintä, eli V A S T U U T A ei. Mieti sitä.
Ole rehellinen itsellesi ja syvimmille tunteillesi.
Tota tota,eli en ole mikään vanhus vaan hieman alle 30v.
Kun mieheni tapasin hän ei tosiaankaan ollut mikään "kova jätkä" vaan pikemminkin sellainen
tuttu ja turvallinen nallekarhu jota hän on nykyäänkin... :)
Ei mieheni ole minua alistanut kun minulla ei ole
ystäviä,vaan nimenomaan kannustanut ja käskenytkin niitä hankkimaan etten aina kökkisi kotona!
Mutta minä sairastan paniikkihäiriöitä joten turvalliseksi tunnen itseni vaan kotona!
(syys siis ystävättömyyteen on minussa itsessäni)
Eroa en ota siitä syystä että toinen voi saada syytteen petoksesta,olen hänen vierellään tapahtui mitä tahansa!
(Naimisiin menimme vajaa 2kk sitten)
Joku varmaan ajattelee että hukkaan elämäni/elämämme mutta minä näen hänet;
puolisona,isänä ja näin ollen en voisi jättää
häntä vain koska oikkari on alkamassa!
Mutta kommentteja saa laittaa edelleenkin...
>Kuinka kauan kestää oikkari/käytäntöön pano?
Mieheni kun epäili että siinä voi vierähtää 1-5v,
mä tulen aivan hulluksi jos siinä 5v kestää kunnes tietää tuleeko tuomio. :(
Päätös tulee kyllä heti tai viimeistään kansliapätöksenä muutaman viikon sisään. Linnaan meno kestää jonkun kuukauden, koska pitää odotella vankilapaikan avautumista. Jos tuomio on kova, voivat laittaa heti istumaan, mutten luule, jos hän kerran nytkin on vapaalla.
>Jotenkin myös mietin että miten me pärjätään,
olen kotiäiti ja mieheni tuo ruokaa pöytään.
Kysy kunnan sosiaalitoimistosta toimeentulotukea.
>Mua mietityttää vielä ns;perhetapaamiset eli
saako sinne tulla lapsetkin jos on naimisissa?
Kyllä.
Mutta miehes varmaan haluaa olla ainakin silloin tällöin ihan kahden vaan ;).
Niin siinä olet varmaan aivan oikeassa!!! :)
Saat tietoa esim. osoitteesta www.om.fi tai www.vankeinhoito.fi että miten nämä asiat toimii. Sitten kun miehesi menee sinne vankilaan niin selvittelet perhetapaamiset.
Tsemppiä!
naimisissa ollessa saa automaattisesti ns.perhetapaamiset jonka sun miehes anoo linnasta.ne tarkistaa taustatiedot.anomus pitää tehdä 2 viikkoo aikasemmin ennen tapaamista.sut ja lapset esim.metallipaljastimella tarkastetaan.vankila henkilökunta on kyl ihan asiallista vieraita kohtaan et lapset ei saa traumoja.sä et voi tuoda ku esim.vaatetta tai muuta helposti tarkastettavaa,ei safkaa tms.miehes täytyy ostaa limut muut ennakkoon.tosta et,leimaatuuko lapset niin ei kantsi kertoo kenellekkään.ei ne ihmiset osaa suhtautuu kuitenkaan oikealla tavalla.koulu maailma on niin raakaa.kannattaa aina käydä viikonloppusin tapaamassa se 45 min.kirjoittaa ja sun miehes soitella sulle.vankilan psykologi,sosiaalivirkailija voi antaa teidän jutella linnassa tai järjestää tapaamisia.tai miehes anoo saatettua lomaa muutamaks tunniks kotiin.esim.lapsen synttärit.jos sanoo vaan kersoille suoraan et iskä on linnassa ja et tulee takasin niin kyl kuitenkin lapset omalla tavallaan sen sisäistää ja lapset on sopeutuvaisia.ikävä tietty on raskasta perheen jäsenille.tutkari ajat voi kestää 6-12 kk.alioikeuden jälkeen jos tuomiosta jompikumpi valittaa hoviin se lisää tutkari aikaa.mut se aika vähennetään loppu tuomiosta,et miehes lusii koko ajan tuomiotaan pois.siviilissä kannattaa pitää kiinni vaan niistä asioista mitä on.tavallaan siviilissä olija lusii myös linnassa olijan tuomioo.mut ...kyl sitä pärjää,päivä kerrallaan.odottele miehes eka lomia,ne ku pyörii niin aika lentää siivillä.
olen 2-lapsen äiti ja mieheni istuu puolentoista vuoden tuomiotaan.lapset eivät ole kärsineet,eikä joutuneet kiusatuksi ikinä,tuskin edes kukaan lapseni luokalla oleva tietääkään,kun ei ole itse kertonut.Kavereita on aivan samalla tavalla kuin ennenkin sekä koulussa ja kotona.
omalla työpaikallani kerroin pomolleni,niinkun asiat on ettei tarvitse kuulla muualta.
nuorempi on alle kouluikäinen ja vanhempi 4-luokalla.molemmt tietää missä isä on,halusimme kertoa rehellisesti totuuden,ettei kuule sitä muualta vaikka ei niin ole käynytkään.
Isää käymme kattomassa säännöllisesti ja ei lapsemme siitä mitään traumoja ole saanu,paikka ihan ok.
vartiat aina mukavia ja ystävällisiä.
jos kiinnostaa niin voitko laittaa maili osottees?olis kiva jutella,ku sun tapaukses kulloostaa niin omaltani.